| Arja Salmi, Lepuski 15.12.1993:
MITÄ TAPAHTUU VILLA ÅBERGILLE?
Vallikalliossa sijaitseva Åbergin
talo on Espoon kaupungin omistuksessa. Sen korjaamiseksi on tehty suunnitelma,
jonka mukaan rakennus siirtyisi kaupungin sosiaalikeskuksen hallintaan
"Vallikallion päiväkeskuksena". Suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi
kuitenkin miljoonabudjettia, johon ei kaupungin nykyisessä taloudellisessa
tilanteessa liene mitään mahdollisuuksia vuosikausiin. Jääkö
talo siis edelleen kylmilleen ja lopullisesti lintujen valtaamaksi, vai
löydetäänkö sen pelastamiseksi uusia keinoja?
Åbergin talo on harvoja jäljellä
olevia suuria leppävaaralaishuviloita vuosisadan alkupuolelta. Talo
sijaitsi aikoinaan kaupunkikuvallisesti hallitsevalla paikalla, mutta on
nykyisin jäänyt ympärille kohonneiden korkeiden kerrostalojen
saartamana alisteiseen asemaan maisemakuvassa.
Åbergin talo on ollut kylmillään
yli 20 vuotta. Täysin asumaton rakennus ei kuitenkaan ole. Siitä
sai Leppävaara-seuran johtokunta todisteen käydessään
tutustumassa taloon viime lokakuussa. Rakennuksen yläkerta on oikea
pulujen pesäpaikka ja siivo sen mukaista. Linnut ilmeisesti löytävät
yhä uusia sisäänpääsyteitä taloon, sitä
mukaa kuin edelliset on yritetty tukkia. Kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen
mukaan sisäänpääsyaukkoja on tukittu viimeksi kaksi
vuotta sitten.
Huvilan tarkkaa rakentamisvuotta ei
tunneta, mutta rakentajaksi tiedetään maalarimestari Johan
Henrik Malk. Hänet tunnetaan monen muunkin leppävaaralaistalon
rakentajana.
Huvilan rakennusmateriaalina on käytetty
Helsingissä puretun talon hirsiä. Hirsirakennusten siirtäminen
oli vuosisadan alkupuolella hyvin tavallista ja Helsingistä siirrettiin
kivikaupungin rakentamisen tieltä monia rakennuksia sekä Leppävaaraan
ja radan varsien muihin uusiin yhdyskuntiin.
Merkittävä suojelukohde
Malk möi kiinteistön vuonna
1912 K. G. Liliukselle, joka puolestaan möi
sen vuonna 1919 Helsingin rouvasväen yhdistykselle
lastenkotia varten. Lastenkoti lakkautettiin vuonna 1929, jolloin tontin
osti Axel Åberg. Hänen nimensä
mukaan huvila vieläkin tunnetaan.
Kuuluisa näyttelijätär
ja diiva Elli Tompuri vuokrasi poikineen talon
ensimmäisen maailmansodan aikana eli vuosina 1915-1919. Hän oli
pankinjohtaja Lauri af Heurlinin puoliso. Af Heurlin oli muutamaa vuotta
aiemmin ostanut Albergan kartanolta rautatien pohjoispuoliset maa-alueet,
jotka kertoman mukaan juuri Elli Tompurin ehdotuksesta ristittiin Leppävaaraksi
Alberga-nimen suomennoksena. Uuden kartanon nimen mukaan Leppävaara
sitten vähitellen vakiintui myös yleiseen kielenkäyttöön.
Rakennustaiteellisesti villa Åbergia
pidetään hyvänä esimerkkinä ylemmän keskiluokan
huvila-arkkitehtuurista vuosisadan alkupuolella. Varsinkin tornia pidetään
mittasuhteiltaan onnistuneena. Toisen kerroksen kookas veranta lienee ratkaisuna
ainutlaatuinen koko Espoossa. Rakennus on suojeltu Vallikallion asemakaavassa
kaupunkikuvallisesti merkittävänä.
Jos jollakulla lukijoista on lisää
tietoa talosta ja sen asukkaista, ottakaa yhteyttä Lepuskin toimitukseen.
Tässä jutussa Åbergin taloa koskevat asiatiedot on peräisin
Erkki Härön kirjasta "Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema",
jota kaupungin päättävissä elimissä ja eräiden
virkamiestenkin keskuudessa pahaenteisesti myös "rötisköluetteloksi"
kutsutaan. |