Wene-WiOL

Luulitko, että tiiviin sosiaalisen meiningin ja laulullisen kunnianhimon käsittämättömän yhteentiivistymän huippu voidaan saavuttaa talvimaanantaisin WiOLissa Leppäsuonkadulla? Huippu saavutetaan WiOLin kirkkovenekiertueella.

Mitä se on?

Tärkeintä on sosiaalisuus

Weneretkellä saavutetaan mieletön yhteishenki: Tämä on seurausta yhdessä soutamisesta ja yhdessä laulamisesta. Yhteishenki on wene-retken ydin. Tämä näkyy selvimmin viimeisenä iltana: haikeus on käsin kosketeltavaa.

Retkellä ei ole sosiaalisia klikkejä eikä syrjintää. Joka vuosi mukaan tulee uusia laulajia, jotka persoonallaan ja laulutavallaan pitävät wenekuoron mielenkiintoisena. Vastaavasti joka vuosi on mukana kasa weneretkisenioreita, jotka tietävät miten homma toimii. He puolestaan ovat mukana, koska weneretki on parasta, mitä he katsovat kesällävoivansa tehdä.

Musiikillinen taso on korkea

Ei ole vielä ollut wenekonserttia, josta yleisö ei ole lähtenyt ihmetellen konsertin korkeaa laatua ja pahoitellut yleisömäärän pienuutta. Wenekuoro on yllättävän hyvä. Tämä kuoro pystyy yhteishenkensä ja taitonsa takia heittäytymään biiseihin tavalla, joka kuuluu ja tuntuu.

Kuoro keskittyy kirkkomusiikkiin. Se ei ole suppea eikä missään nimessä tylsä sarka. Siihen mahtuu klassismia ja modernismia; gregoriaanisia lauluja ja negrospirituaaleja. Kuoroa johtaa Erkki Nurmi. Musiikilliset valinnat ja harjoitusmenetelmät ovat joka vuosi olleet onnistuneita.

Luonto on mahtava osa retkeä

Kirkkoveneillä liikkuminen ja teltoissa nukkuminen ovat oleellinen osa retkeä. Aamuisin heräämme teltoissa, juttelemme hetken ja siirrymme aamiaiselle. Sitten soudetaan kunnes rantaudutaan lounasta varten. Iltapäivällä on toinen soutujakso, jonka jälkeen päädytään yöpymissaareen.

Ikimuistoisimmat hetket ovat soutuja keikalta auringonlaskussa kohti saarta ja karonkkaa. Vesi on tyyni ja mieli on korkealla.

Hinta ei päätä huimaa

Kustannukset ovat noin 150 € per henkilö. Ja tähän sisältyy ruoka ja matkustaminen.

Miksi lähteä retkelle

Wene-WiOL on parasta mitä tiedän. En tiedä kenenkään katuneen lähtöään. Päinvastoin, monet jäävät koukkuun ja tulevat retkelle vuosi toisensa jälkeen.

Miten toimia, jos haluaa mukaan

• Tule mukaan Wene-WiOL:n ensimmäisiin treeneihin tammikuussa (tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan kuoron listalle joulu-tammikuussa).
• Hanki lisätietoja vaikka juttelemalla viime vuosien retkeiliöiden kanssa.
• Ei tämä ole sen kummempaa. Mukaan vaan. Wene-WiOL on hyvä juttu!

Tähänastiset weneretket:

• 1987 Joutseno - Ruokolahti - Taipalsaari - ja debyyttiveneilijöiden legendaarinen liikkeellelähtö vastavirtaan Vehkataipaleen pumppuasemalta!
• 1988 Juuka - Nurmes - Lieksa. Tuulisella Pielisellä korotettiin veneen laitoja - ja päivässä soudettiin Nurmeksesta Lieksaan, kun parilla porukasta ei ollut kuivaa makuualustaa metsässä yöpymiseen.
• 1989 Rääkkylä - Kitee - Liperi. "Hatunnosto Hannu Marjamäelle tyylikkäästä ohjelmanvalinnasta", kirjoitti paikallinen kriitikko mm. stahanovilaisesta "Jesu, meine Freude"-stamme.
• 1990 Savitaipale - Joutseno -Imatra - Taipalsaari. "Kakkonen on ykkönen!" WIOL ensi kertaa kahdella veneellä.
• 1991 Saari - Kerimäki - Kesälahti - Punkaharju. Tauotonta päivänpaistetta, karhunsyöntiä ja juustofonduekaronkka.
• 1992 Lahti - Asikkala - Hollola - hairahdus Hämeeseen, missä vaihteeksi myös satoi.
• 1993 Kotka - Pyhtää - Vehkalahti - Haapasaari. Mukana myös menestyksekäs osallistuminen Kotkan meripäivien laulukilpailuun. Haapasaareen mentiin lopulta kuitenkin moottorilla.
• 1994 Heinävesi - Outokumpu - Tuusniemi - Kaavi. Ennätyshelteinen sää, ennätyshaastava ohjelmisto ja lopuksi rapujuhlat.
• 1995 Eno - Joensuu - Rääkkylä - Liperi. "Vetää vertoja Radion kamarikuorolle", hehkutti ensimmäisen konserttipaikkamme kanttori.
• 1996 Joutseno - Ruokolahti - Taipalsaari - Lappeenranta. Weneretki täytti 10 vuotta, Kotimaan Katsauksessa näyttiin.
• 1997 Punkaharju - Sulkava - Puumala. Kaikkien aikojen kostein veneretki, mutta viimeiset illat sateenkaarineen ja auringonlaskuineen korvasivat kaiken.
• 1998 Puumala - Anttola - Ristiina. Hulvatonta menoa kalliomaalausten jäljillä.
• 1999 Rantasalmi - Kangaslampi - Enonkoski - Savonranta. Bachia kahden motetin ja kolmen(!) kirkkoveneen voimin.
• 2000 Otava - Hirvensalmi - Kangasniemi. Vihdoin löytyi Puulalta tarpeeksi Iso Kuikka, kirkkovene, johon kaikki mahtuivat! Bachin 250 syntymäpäivää muistettiin Singet dem Herrn -motetilla.
• 2001 Pyhäselkä - Rääkkylä - Liperi - Savonranta. Toinen vuosi Pasia kyyditen aurinkoisella säällä ja loistavien päiväruokien tahtiiin.
• 2002 Vehmersalmi - Uusi Valamo - Tuusniemi Legendaarinen vierailu Uuden Valamon ortodoksiluostarissa.
• 2003 Suomenniemi - Savitaipale - Himalansaari - Ristiina Niinikään legendaarinen retki Uppotukki-veneen kanssa.
• 2004 Punkaharju - Kerimäki - Villala - Kesälahti. Punkaharjulla perinteisen kirkkokonsertin lisäksi oli myös viihdekonsertti.
• 2005 Ruovesi - Pohjaslahti - Murole - Kuru WeneWiOL ensimmäistä kertaa Pirkanmaan vesillä.
• 2006 Taipalsaari - Joutseno - Imatra - Ruokolahti 20. weneretki, loppumatkasta suurkuoron kanssa liikuimme jo neljällä veneellä.
• 2007 Sulkava - Puumala - Anttola 21. weneretki.
• 2008 Kangasniemi - Hirvensalmi - Otava WW Puulajärvellä, jossa paikoitellen huimat aallot suurella selällä uhmasivat kuoroa ja yhtenä matkaveneenä ollutta 107-vuotiasta ruuhea nimeltä Pien-Sievä.
• 2009 Kuhmoinen - Sysmä - Heinola WW ensimmäistä kertaa kunnolla Päijänteellä! Ja reissu olikin melkoisen uraauurtava, mm. siksikin että veneuintia harrastettiin vain kerran koko retken aikana (ja sekin hampaat kalisten...)
• 2010 Kontiolahti - Joensuu - Rääkkylä - Liperi Pohjois-Karjalan helteet ja biitsit hellivät, tällä kertaa WW myös debytoi Joensuussa torilavalla viihdekonsertin merkeissä.
• 2011 Ruokolahti - Joutseno - Savitaipale 25. weneretki. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin senioreille oma osuus loppuun, jolloin weneitä oli peräti viisi ja mukana ennätysmäärä wenewiolisteja - päätä ei huimannut vaikka helle ja ukkonen vaivasivat ja Ferrari-veneellä mitattiin WW-soudun huippunopeuksia.