19 Kansalaisvaikuttaminen ajassa (toim. Inkeri Ahvenisto ja Kirsi Mäki)

Artikkelit: Pauli Kettunen: Punaisesta julistuksesta kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan; Rauno Lahtinen:Jokaisen ajattelevan kansalaisen huomioon! - Toiminta ympäristön ja eläinten oikeuksien puolesta 1900-luvun alun Suomessa ; Kirsti Salmi-Niklander:Suurlakon lapset - 1910-luvun työläisnuorison avainkokemuksia ja moraalikeskustelua ; Taina Uusitalo: Yhdessä vai erikseen – Fiina Pietikäinen ja sukupuoli työväenliikkeen aatteellisena ongelmana 1800-luvun lopulta 1930-luvun alkuun ; Inkeri Ahvenisto: Omapäisyys, yhdistystoiminta, tuotantokomitea - Vaikuttamista Verlan tehdasyhdyskunnassa 1800-luvun lopulta 1960-luvulle ; Tapio Bergholm: Tulonjaon murros ja vuoden 1956 yleislakko ; Lotta Weckström: Bredbyn suomalaisten luokkien koulutyönseisaus 1984 – ruotsinsuomalaisen kansalaisaktivismin voimannäyttö ; Sirkka Ahonen: Ovatko nuoret pettäneet demokratian – vai päinvastoin? Muutos nuorten kansalaisaktiivisuudessa kahden sukupolven välillä ; Jorma Kalela: Nollakuusi ja vasemmiston poliittiset arvot.

Artikkeleiden tiivistelmät

18 Työväestön rajat  (toim. Matti Hannikainen)

Artikkelit: Pertti Haapala: Suomalaisen työväen pitkä ja lyhyt historia; Eija Stark: Maalaisköyhälistö ja ryhmävastakohtaisuudet 1900-luvun Suomessa; Susanna Fellman: Juoksupojasta toimitusjohtajaksi? Suomalaisen työväestön uramahdollisuudet suuryrityksissä 1900-luvulla; Matti Hannikainen: Etumiehiä ja helppareita. Työnantajat ja palkkaerot Helsingin rakennustoiminnassa vuosina 1920-1939; Tapio Bergholm: Yhteisten vappujuhlien mahdottomuus ja ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyys; Tauno Saarela: Suomalaisen kommunismi ja rajat; Hanna Kuusi: Työväestö 1960- ja 1970-luvun suomalaisessa elokuvassa; Hanna Snellman: Suomalaisena työläisenä Ruotsissa; Tuula Joronen: Maahanmuuttajat yrittäjinä; Harri Melin: Onko Suomessa vielä työväestöä.

17 Ruumiita ja mustelmia - Näkökulmia väkivallan historiaan (toim. Ulla Aatsinki ja Johanna Valenius)

Artikkelit: Marko Tikka: Vallankumoukselliset tuomiolla. Varkauden kenttäoikeus ja sen tuomiot; Anne-Maria Marttila: Nationalismit, maskuliinisuudet ja naisiin kohdistunut seksuaalinen väkivalta Bosnian ja Kosovon konflikteissa; Raija-Leena Punamäki: Siirtyykö trauma sukupolvelta toiselle? Mielenterveys ja perhesuhteet väkivallan uhrien perheissä; Hannele Forsberg: Havaita, nimetä, uudelleen määrittää, vaieta - lapsia koskettavan kotiväkivallan kategorisoinnista; Kari Koskela: Nuorisohuliganismi ja väkivalta Helsingissä 1900-luvun alussa; Marjaliisa Hentilä: Rikos ja väkivalta myymälässä; Joni Krekola: "Kauhea joskin on puhdistustyömme..." - SKP ja väkivalta; Ilkka Levä: Rovaniemen murhapoltto 1930 - Poliisin ja työväestön kohtaaminen muistijäljestä historiaksi;

16 Työväen verkostot (toim. Sakari Saaritsa ja Kari Teräs)

Artikkelit: Sakari Saaritsa ja Kari Teräs: Verkostot työväenhistoriassa; Joni Krekola:Aina joku pettää: Luottamuksen ongelma Suomen maanalaisessa kommunismissa; Ulla Aatsinki: Suhteilla puolueeeseen - Tampereen seudun kommunistien kontaktit vuosina 1918-1944; Kimmo Rentola: Kevään 1968 isänmaan toivot; Kari Teräs: Liikeverkostot; Matti Hannikainen: Sisäpiiriläiset suhdanteissa: Verkostoitumisen edellytykset Helsingin rakennustyömailla sotien välisenä aikana; Hanna Snellman: Göteborginsuomalaiset; Antti Häkkinen: Kieltolakirikollisuuden sosiaaliset verkostot Helsingissä 1929-1930; Miika Tervonen: Tutuissa taloissa: Vaihtoverkostot, riippuvuus ja valta kiertävien romanien ja maanviljelijäväestön välissä; Sakari Saaritsa: Kerjäläisyys sosiaaliturvajärjestelmänä.

15 Työväki ja tunteet.

Artikkelit: Hilkka Helsti: Salaamista ja häpeää. Raskauteen ja synnytykseen liittyneet tunteet 1900-luvun alkupuolella; Saara Tuomaala: "Kummaa rakkautta". Työläislasten ja opettajien kohtaamisia 1920- ja 1930-luvun Ruukissa; Riitta Oittinen: "Luusopan keittäminen on vienyt minulta henkevyyden". Työläisnaisten tunteista 1900-luvun alussa; Elina Katainen: Rakkauden malja vai vesilasi? Aleksandra Kollontain uuden moraalin tulkintoja Suomessa; Hanne Koivisto: Lawrencelaisesta rakkaushurmiosta sosialistiseen avioliittoihanteeseen. Vasemmistoälymystön naiset rakkauden asialla 1930-luvun Suomessa; Tapio Bergholm: Edistysusko ja puolueviha; Mikko Majander: Tanner-viha ilman naamioita; Joni Krekola: Kuumia tunteita ja kylmää sotaa nuorisofestivaaleilla; Pirjo Markkola: Työväen uskonnolliset tunteet

14 Ammattia oppimassa.

Artikkelit: Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta, Traditioiden vartijoista hyviin tyyppeihin; Kari Teräs, "Oppi on varastettava". Ammattiin sosiaalistuminen 1900-luvun vaihteessa; Veijo Turpeinen, Työssäoppimisella ammattiin; Pauli Kettunen, Millaisiin kysymyksiin ammatillisella koulutuksella on vastattu?; Annukka Jauhiainen, Kansakoulun jatkoluokilta käytännöllisiin ammatteihin; Mervi Kaarninen, Ammattia vai perhettä varten. Tyttöjen ammattikoulutus 1920-1930-luvulla; Kirsi Klemelä, Auran takaa ammattikoulun penkille. Maatalousväestön ammatillinen koulutus; Anne Laiho, Käytävävaimo, vartija ja holhooja. Pohjoismaisen sairaanhoitajakoulutuksen juurilla; Rainer Leskinen, Ammatillinen kurssitoiminta Suomessa; Anja Heikkinen & Lea Henriksson, Ammatillisen kasvun ajat ja paikat; Päivi Korvajärvi, Ammatin taitamisesta osaamisen esittämiseen
Toimittaneet Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta.
2001.

13 Naurava työläinen, naurettava työläinen. Näkökulmia työväen huumoriin.

Artikkelit: Vesa Kurkela, Työväeniltamat, valistus ja karnevaali; Kustaa H. J. Vilkuna, Herranperkeleet ja nakumannit. Säätyläistön ja rahvaan välinen ristiriita suomalaisessa kansanomaisessa huumorissa 1550 - 1850; Anne Heimo, "Se oli simmost sukkelaa aikaa". Mikä sammattilaisia vuodessa 1918 naurattaa? Tuija Saarinen, Heikan Jussi. Katsaus kyläsuutarin huumoriin; Katja Laitinen, Naurettavan surkeaa kyykkimistä. Mansikanpoimintakokemukset humoristisena työpaikkafolklorena; Anu-Hanna Anttila, "Ja tahmeeta on kuin Konosen kävely..." Työläismiehen rekonstruointi rituaalien avulla; Johanna Valenius, "We don't use the word 'Republican' in this house!". Luokan ja sukupuolen politiikkaa amerikkalaisessa tilannekomiikassa; Mikko Laitamo, Luokkanaurua valkokankaalla; Hannu Salmi, "Mä joka päivä töitä teen". Suomalaisen iskelmän työläinen 1950-luvulta 1980-luvulle.
Toimittaneet Joni Krekola, Kirsti Salmi-Niklander ja Johanna Valenius.
2000.

12 Koti kaupungin laidalla - työväestön asumisen pitkä linja.

"Koti kaupungin laidalla" on kirjan väljä viitekehys, symbolinen tila. Otsikko kattaa monenlaisia "koteja" ja "laitoja": tehtaan tontille rakennetun omakotitalon, mökin esikaupungissa, lähiön vuokrahuoneiston, asukin nurkkauksen hellahuoneessa tai kämpän laverin Lapin erämaassa. Työväestön asumisen historiaa tarkastellaan monitieteisesti arkkitehtuurin, sisustuksen, asuntopolitiikan ja sosiaalisten käytänteiden näkökulmista. Kirjoittajina on niin historian, taiteen tutkimuksen, kansatieteen kuin yhteiskuntatieteidenkin tutkijoita.
Toim. Elina Katainen, Anu Suoranta, Kari Teräs ja Johanna Valenius.
Saarijärvi 1999.

11 Aave vai haave
Kirja esittelee kommunismin tutkimuksen nykytilannetta Suomessa. Artikkelit vastaavat kysymyksiin, miksi ihmiset liittyivät kommunistiseen liikkeeseen tai miten kommunistien lähtökohdat sopivat toimintaan ammattiyhdistysliikkeessä. Kirja matkaa Peräpohjolaan pohtimaan lakkojen ja paikallisuuden yhteyttä sekä saattaa vasemmistoliikkeen valkokankaalle. Oliko Karjalaan vuonna 1925 perustetulla suomalaisella jääkäripataljoonalla tai Unkarin radion suomenkielisellä toimituksella muitakin tavoitteita kuin suomen kielen edistäminen? Ja missä tarkoituksessa suomalaispunikit olivatkaan Englannissa?
Toim. Tauno Saarela, Joni Krekola, Raimo Parikka & Anu Suoranta.
Saarijärvi 1998.

10 Työväestö ja kansakunta
Kirja sisältää Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosien 1996 ja 1997 kesäseminaarien alustuksia. Vuoden 1996 teema oli Työväestö ja uskonto ja vuoden 1997 Työväestö ja kansakunta. Oliko rikkaus syntiä kansanomaisen ajattelun mukaan? Mitä mieltä siirtolaiset olivat papeista ja uskonnosta? Milloin työläinen syntyi ja kotiutui suomen kieleen? Ohjasivatko "ikuiset tasoitusvaistot" ja kiistämisen kulttuuri maalaisköyhälistön järjestäytymistä ja äänestyskäyttäytymistä 1907? Mitä osaa kansakoulu näytteli Laukon häädöissä? Oliko Pohjois-karjalakin punainen vuosina 1917-1918? miten armas Suomi kuoli punaisessa Karkkilassa? Olivatko oman kodin omistajat onnellisia?
Toim. Raimo Parikka.
Helsinki 1997.

9 Talonpoikainen sosialisti - Santeri Mäkelä poliittisena toimijana ja kirjailijana
Santeri Mäkelä (1890-1938) osallistui kansakuntaa luoneiden kansanliikkeiden toimintaan. Nuori Mäkelä oli innokas nuorisoseuramies, josta tuli myöhemmin työväenliikkeen kansanedustaja, agitaattori ja maatalousasioiden tuntija. Mäkelä muutti 1800-luvun lopulla Amerikkaan, jossa työskenteli kaivoksissa ja työväenliikkeen puhujana. Kansalaissodan jälkeen 1918 hän pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa hän lyhyttä Suomen-vierailuaan lukuunottamatta vietti lopun elämänsä. Kirja kertoo Mäkelän taustasta, elämänvaiheista ja ajattelusta, jossa yhdistyivät talonpoikaisuus ja sosialismi.
Toim. Tauno Saarela.
Helsinki 1997.

8 Äänekäs kansa
Kirjan artikkelit käsittelevät eri näkökulmista suomalaisen demokratian ja elokuvan historiaa. Muita teemoja ovat työläisnaisten ja kristillisten yhdistysten kohtaaminen, sodanjälkeinen suunnitteluoptimismi ja SKP:n maanalaisuuden kauden salanimet.
Toim. Pauli Kettunen, Raimo Parikka & Anu Suoranta.
Helsinki 1996.

7 Työ ja työttömyys
Tutkijapuheenvuoroja suomalaisen työn ja työttömyyden historiasta ja nykyisyydestä. Kirjaan on koottu Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Voionmaa-opistolla pidettyjen kesäseminaarien esitelmät vuosilta 1993 ja 1994. Vuoden 1993 teemana oli maaseutu ja vuoden 1994 teemana työn ja työttömyyden kirot.
Toim. Raimo Parikka.
Helsinki 1994.

6 Hyvinvointivaltio ja historian oikut
Kirjassa kuvataan niitä ehtoja, taitteita ja satunnaisiakin tapahtumia, joiden mukana suomalainen hyvinvointivaltio on syntynyt - ja joiden puutteeseen se saattaa kaatua. Kirjan yksinkertainen tarkoitus on tarjota lukijalle yhteiskuntapoliittista perspektiiviä, joka ulottuu suhdanteiden rajaaman poliittisen järjenkäytön yli.
Toim. Pertti Haapala.
Tampere 1993.

5 Myytit ja symbolit
Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista Mikä oli huudon merkitys 1970-luvun opiskelijaliikkeessä? Miten kollektiivisuus ja rituaalinen käyttäytyminen liittyvät toisiinsa? Mikä on taiteen arvo ja suhde roskaan? Millaisia ovat mielikuvat naisten ammateista? Miten hyvän maun paradoksi ilmenee? Kirjan artikkeleissa pohditaan myyttien ja symbolien merkitystä yhteiskunnassa. Kirjoittajat tarkastelevat kulttuurisia ilmiöitä, joista syntyneet myytit ja symbolit hallitsevat ajattelutapojamme.
Toim. Ulla-Maija Peltonen & Kirsti Stenvall.
Vantaa 1991.

4 Suomi 1917-1918
Artikkelit käsittelevät vuoden 1917 vallankumouksen vaikutuksia Suomessa, maamme itsenäistymiseen johtanutta kehitystä ja kansalaissotaa. Julkaisuun on koottu alustukset, jotka pidettiin Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran osittain yhdessä Tampereen Lenin-museon kanssa vuosina 1987 ja 1988 järjestämissä seminaareissa.
Toim. Juha Hannikainen, Markku Hyrkkänen & Olli Vehviläinen.
Hämeenlinna 1990.

3 Näkökulmia työväen ammatilliseen ja paikalliseen historiaan
Kirjan artikkeleissa käsitellään erilaisten ammatillisten ja paikallisten järjestöjen ja yhteisöjen historiaa, niiden historiankirjoitukseen liittyviä ongelmia sekä pohditaan ammatillisen ja paikallisen järjestäytymisen merkitystä työväenliikkeen historialle, nykyisyydelle ja tulevaisuudelle.
Toim. Markku Hyrkkänen, Olli Vehviläinen & Juha Hannikainen.
Tampere 1990.

Kirsti Stenvall - Timo Holmalahti
2 Tutkimus ja työväenkulttuuri
Stenvallin ja Holmalahden "Tutkimus ja työväenkulttuuri" on kirja siitä, miten työväenkulttuuria on tutkittu. Tutkimushistoriallisen tarkastelun avulla tekijät ovat pyrkineet osoittamaan käsitteen laaja-alaisuuden. Suomalaisen työväenkulttuurin monet ulottuvuudet tulevat esiin, kun eri tieteenaloilla tehtyjä tutkimuksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.
Turenki 1987.