Symbioosi >> Tärppiloota >> Muut aineet

Muut aineet

Historiallinen geologia ja yleinen paleontologia

15.12.2004 Mikael Fortelius

  1. Kambrin räjähdys.
  2. Miten selkärankaiset siirtyivät maaelämään ja miksi?
  3. Maa-kasvillisuuden evoluutio fanerotsooisella (fanerofyyttisellä) ajalla.
  4. Dinosaurukset.
  5. Valaiden evoluutio.

Vastaa kolmeen.

 
KALAT1 Kalataloustieteen perusteet

3.11.2004 Hannu Lehtonen

  1. Rannikkovesien siika.
  2. Vesiviljelyn maailmanlaajuiset muutokset viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
  3. Kalaston muutokset rehevöitymisen edetessä tyypillisessä suomalaisessa järvessä.
  4. Selitä seuraavat sanat:
      a) yksikkösaalis
      b) luonnovaralammikko
      c) kalanpoikanen
      d) rekryytti
      e) katadrominen kala

Vastaa kolmeen.

 
KALAT27 Raputalouden perusteet

kevät 2004 Kai Westman

  1. Rapukannan koon arviointi.
  2. Rapukantojen hoito.
  3. Rapurutto.
  4. Ravustuksen kehittyminen Suomessa.

Vastaa kolmeen.


7.6.2004 Kai Westman
  1. Rapunäytteiden ottomenetelmät.
  2. Rapuruton torjunta.
  3. Jokiravun ja täpläravun elinympäristövaatimukset.
  4. Tiheän rapukannan hoito.

Vastaa kolmeen.

 
KALAT31 Kalantutkimus

3.5.2004 Hannu Lehtonen

  1. Meristiset ja yksilölliset tuntomerkit kalojen ryhmittelyssä.
  2. Sähkökalastus ja sen rajoitukset kalakannan koon tutkimisessa.
  3. Millä menetelmällä analysoisit hauen (petokala) ja särjen (pohjaeläin- ja planktonsyöjä) ravinnon koostumusta? Mitkä kalojen ruoansulatuskanavan ominaisuudet vaikuttavat valintaasi?

7.6.2004 Hannu Lehtonen
  1. Kalojen luonnollisen ja kalastuskuolevuuden arviointimenetelmistä.
  2. Leen ilmiö ja sen vaikutus kasvutukimuksen tuloksiin.
  3. Tutkit pelagiaalissa avomerellä esiintyvien sialakanpoikasten runsautta. Minkä menetelmän valitsisit?

7.2.2005 Hannu Lehtonen
  1. Kalamerkintöjen käyttö istutustulosten tutkimisessa.
  2. Leen ilmiö ja sen mahdolliset syyt.
  3. Luonnollisen kuolevuuden arvioiminen.
 
Kemian perusteet

3.10.2000 Jorma Korvenranta

  1. Selitä lyhyesti:
      a) mooliosuus
      b) perusmuodostumislämpö
      c) tasapainovakioiden Kc ja Kp välinen ero
  2. a) Selitä hybridisaatiomallin avulla tetrakloorimetaanin CCl4 tetraedrinen rakenne.
    b) Miksi CCl4-molekyyli on pooliton, vaikka hiilen ja kloorin väliset sidokset ovat poolisia? c) Mitkä sidosvoimat ovat vallitsevia CCl4-molekyylien välillä?
  3. a) Alkuaineen X järjestysluku on 35. Kirjoita sen elektronikonfiguraatio.
    b) Päättele a-kohdan tuloksen perusteella, muodostaako X mieluummin kationin X+ vai anionin X-?
  4. Liuoksessa on 0,100 mol HCl ja 0,200 mol HCl04. Se neutraloitiin täysin Ca(OH)2 -liuoksella, jota kului 200,0 ml. Mikä oli käytetyn Ca(OH)2 -liuoksen konsentraatio?
  5. a) Magnesiumhydroksidin liukoisuus puhtaaseen veteen on 1,7 x 0,0010 mol/l. Lakse Ks(Mg(OH)2).
    b) Astiassa on kiinteätä magnesiumhydroksidia ja sen kylläistä vesiliuosta. MIten voisit saada kiinteän Mg(OH)2:n liukenemaan?

Lokakuu 2001 Kuparinen
  1. Vertaa toisiinsa käsitepareja
      a) puhdas aine ja seos
      b) todellinen kaasu ja ideaalikaasu
      c) endo- ja eksoterminen reaktio>
  2. Metaanimolekyylissä CH4 sidoskulmat ovat 109,5 astetta, mutta ammoniakkimolekyylissä NH3 107 astetta
      a) Selitä ero repulsioteorian (VSEPR-malli) avulla
      b) Mitkä tekijät vaikuttavat molekyylin poolisuuteen?
      c) Mikä sidostyyppi on vallitsevana ammoniakkimolekyylien välillä?
  3. Tarkastele liukenemisen dynamiikkaa. Mitkä eri tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemislämpöön? Miten liuotteen poolisuus vaikuttaa suolan liukenemiseen siihen?
  4. Selvitä, miten lämpötila vaikuttaa kaasun liukenemiseen nesteeseen.
  5. Lämpötilassa 1000 K havaittiin litran astiassa tasapainotilassa keskenään 0,102 mol NH3 -kaasua, 1,03 mol N2 -kaasua ja 1,62 mol H2-kaasua. Laske Kc ja Kp.
  6. 50 ml 0,2 M NaOH -liuosta titrataan 0,2 M HCl -liuoksella. Laske liuoksen pH, kun suolahappoa on lisätty
      a) 25 ml b) 75 ml.

18.10.2002
  1. Mitä syntyy seuraavissa reaktioissa? Piirrä rakennekaava:
      (kaksisidoksinen hiilivety + bromi)
      (bentseenirengas jossa COOH-ryhmä + NaHCO3)
      (Hiilivety, jossa ketoni ja alkoholiryhmä + NaBH4)
  2. a) Aseta seuraavat yhdisteet kasvavan happamuuden mukaiseen järjestykseen: Propaanihappo, trifluorietikkahappo, 2-etyylifenoli
    b) Esitä täydellisilä rakennekaavoilla esimerkit cis- ja trans- alkeenista.
  3. Anna rakennekaavat yhdisteille A ja B, jotka muodostuvat seuraavissa reaktioissa
      CH3CH2OH [O]-> A [O]-> B
  4. Piirrä seuraavien yhdisteiden rakennekaavat
      a) 2,4-dimettyli-2-hekseeni
      b) 3-kloori-2-metyylibutaani
      c) 3-amino-2-metyylifenoli
  5. Esitä viisi rakennekaavaa, jotka voidaan kirjoittaa C4H10O ja jotka ovat alkoholeja. Ovatko ne primäärisiä, sekundäärisiä, vai tertiäärisiä?

7.10.2003 Seppo Lindroos
  1. Selvitä ammoniakkimolekyylin (HN3) rakenne sen Lewis rakenteen ja repulsioteorian (VSEPR malli) avulla. Typella on viisi valenssielektronia ja vedyllä yksi.
  2. Molekyylien väliset sidokset ja niiden vaikutus aineiden ominaisuuksiin
  3. a) Selitä lyhyesti mitä tarkoitetaan hapettumisella ja mitä pelkistymisellä?
    b) Tasapainota reaktioyhtälä jossa metallinen kupari (Cu) reagoi typpihapon (HNO3) kanssa jolloin reaktiotuotteiksi syntyy CU2+ -ioniliuos ja typpimonoksidia (NO).
    Cu + NO3- + H+ -> Cu2+ + NO
  4. Pyridiini (C5H5N) on heikko emäs. Laske 0,10 M pyridiiniliuoksen pH kun pyridiinin emäsvakio on 1,7*10^-9.
  5. 150ml 0,20 M K2SO4-liuosta lisätään 350ml 0,30 M KNO3-liuosta. Mitkä ovat ionien (K+, NO3-, SO4 2-) konsentraatiot loppuliuoksessa?

Kaikki tehtävät piti tehdä. Neljänteen tehtävään ei todellakaan ollut annettuna reaktioyhtälöä..

 
LIMNO10 Limnologian perusteet

Välitentti
29.10.2004 Pertti Eloranta

  1. Selitä lyhyesti seuraavat termit
      a) limnologia
      b) valunta (myös laatu)
      c) glasiaalijärvi
      d) rantaviivakerroin
      e) viipymä
      f) leniittiset vedet
      g) lämmin monomiktinen järvi
      h) kemokliini
      i) stenoterminen eliö
      j) hapen kyllästysvajaus
      k) alkaliteetti
      l) TOC
  2. Miksi jokien keväiset virtaamamaksimit ovat keskimäärin suurempia kuin syysmaksimit? Miksi eri jokien vesimäärät (virtaamat) ovat erilaisia?
  3. Miksi järven keskimääräisiä pitoisuuksia, lämpötiloja tms. ei pidä laskea eri mittaussyvyyksien tulosten keskiarvona?
  4. Miksi keväinen vesien täyskierto kestää yleensä selvästi lyhyemmän ajan kuin syystäyskierto?
  5. Miksi toiset järvet lämpenevät samallakin alueella nopeammin kuin toiset?
  6. Miksi syvänteiden vesien hapen loppuminen on järven tilan kannalta huono asia?
  7. Miksi Suomen järvien vesi on usein hapanta ja ne ovat myös herkkiä happamoitumiselle?
  8. Miksi veden väriluku ei aina kerrokaan veden humuspitoisuudesta?

Lopputentti
10.12.2004 Pertti Eloranta

  1. Selitä lyhyesti seuraavat termit
      a) metafyton
      b) sublitoraali
      c) epipeeli
      d) pelagiaali
      e) alloauksotrofi eliö
      f) plankton
      g) paleolimnologia
      h) POC
      i) muta
      j) kompensaatiotaso
      k) syklomorfoosi
      l) resuspendoituminen
  2. Miksi kasviplanktonin a) valtalajisto b) biomassa vaihtelee samassa järvessä paljon yhdenkin vuoden kuluessa?
  3. Miksi vesien bakteerimäärä on suurin pintakerroksissa ja pohjan tuntumassa?
  4. Miksi virtavesissä voi olla melko runsas sekundaarituotanto, vaikka perustuotannon määrä olisi alhainen?
  5. Miksi järven sedimentin kerrosten ajoittaminen on hankalaa?
  6. Miksi eläinplankton ei pysty pitämään kasviplanktonin määrää "kurissa"?
  7. Miksi kivikkorannat ja suojärvien rannat ovat niukkatuottoisia?
  8. Miksi vesikasvillisuus on erilainen samankin järven eri rannoilla?

Kaikkiin vastattava. Aikaa vain kaksi tuntia!

 
LIMNO15 Vesiensuojelun limnologia

27.2.2004 Pertti Eloranta

  1. Millä tavoin Suomen vesistövesien tilaa tarkkaillaan?
  2. Mihin yksittäisen vesistön tai vesistönosan suojelun tarkastelussa/suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota?
  3. Miksi maatalouden aiheuttamat vesistöongelmat ovat viime vuosikymmeninä mieluummin kasvaneet kuin vähentyneet?
  4. Miksi levät koetaan ongelmiksi, vaikka ne ovat vesien tuotannon perusta?
 
YE1 Ympäristöekonomian johdantokurssi

8.12.2004 Markku Ollikainen

  1. Määrittele lyhyesti, mutta täsmällisesti seuraavat käsitteet:
      a) Julkishyödyke
      b) Kuluttajan ylijäämä
      c) Ympäristölaadun Kutznes-käyrä
  2. Esittele Coasen teoreema ja osoita verbaalisti ja graafisesti, että se pätee riippumatta siitä, kuinka omistusoikeudet on kohdennettu.
  3. Seuraavassa on esitetty joukko väitteitä. Esitä perustelut ja tarvittaessa graafisesti kuvattu näkemyksesi siitä, pitävätkö väitteet paikkansa vai ovatko ne virheellisiä.
      a) Yhteiskunta määrittää uusiutuvan luonnonvaran (kalakanta) optimaalisen hyödyntämisasteen.
      Väite: Optimaalinen hyödyntämisaste toteutuu kalakannan suurimman kestävän biologisen käytön (maximum sustained yield) tasolla.
      b) Suljettu pieni talous avaa rajansa kansainväliselle kilpailulle. Maailmanmarkkinahinta on alhaisempi kuin suljetun talouden tasapainohinta.
      Väite: Kyseessä olevan pienen talouden päästöjen määrä kasvaa kaupan avautumisen myötä, jos se ei harjoita aktiivista ympäristöpolitiikkaa.
      c) Päästökaupassa yritys saa alkujaossa lupia vähemmän kuin se tarvitsee luville muodostuvalla tasapainohinnalla (määritelty ehdolla p=MCC(q)).
      Väite: Jos yritys kokee lupien tasapainohinnan korkeaksi, sen kannattaa mieluummin puhdistaa lisää kuin ostaa puuttuvia lupia.
  4. Esittele ympäristön ns. arvokategoriat ja kuvaa lyhyesti ns. contingent valuation -menetelmää ympäristön arvottamismenetelmänä.

Vastaa kaikkiin.

 

palautelomake