Symbioosi >> Tärppiloota >> Akvaattiset tieteet

Akvaattiset tieteet

Horne ja Goldman: Limnology

8.12.2000 Johanna Ikävalko

  1. Typen kierto sisävesiekosysteemissä
  2. Määrittele termit
      a) autoktoninen ja alloktoninen aine
      b) kova ja pehmeä vesi
  3. Kokovalikoiva saalistus ja sen vaikutukset planktonyhteisöön ja planktonyksilöihin

23.2.2001 Johanna Ikävalko
  1. Pii ja silikaatti vesiekosysteemissä
  2. Eläinplanktonin ravinnonhankinta

Vastaa molempiin kysymyksiin kokonaisuuksia pohdiskellen.


8.6.2001 Johanna Ikävalko
  1. Fosforin, rikin ja raudan vuorovaikutukset rehevässä järvessä
  2. Perifyton
  3. Ravinteet virtaavissa vesissä

Vastaa kaikkii kysymyksiin esseemuotoisesti


14.1.2005 Ari Ruuskanen
  1. Mikrobisilmukan ja perinteisen ravintoketjun suhde
  2. Esittele yhden suuren joen ekosysteemiä
  3. Kasviplanktonsukkession mahdollistavat tekijät. Valaise esimerkein.

Vastaa kahteen.

 
Hydrobiologian perusteiden oppikirjat

9.2.2001 Johanna Ikävalko

Barnes & Mann

  1. El Nino, syyt ja seuraukset
  2. Syvien pohjien biologinen tuotanto
  3. Selitä seuraavat termit:
      a) koralli
      b) bioakkumulaatio (bioaccumulation)
      c) koloniallinen eliö (colonial organism)

Vuorinen

  1. Rakkolevän katoamismalli 1970-luvulla

7.6.2002 Johanna Ikävalko

Barnes & Mann:

  1. Partikulaarisen orgaanisen aineen (POM) kierto vesiekosysteemissä
  2. Predaation vaikutus vesieliöihin ja niiden yhteisöihi

Vuorinen:

  1. Itämeren pohjaeläimet. Pohdi myös miten Itämeren ympäristön tilan muutokset näkyvät pohjaeläimistössä.

21.2.2003 Samuli Korpinen

Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

  1. Itämeren pehmeiden pohjien eläimistö Vuorisen kirjan mukaan
  2. Siivilöintiruokailu eliöiden strategiana
  3. Lajienvälinen kilpailu rantavyöhykkeessä

30.6.2006 Elina Leskinen

Barnes & Mann (vastaa kahteen seuraavista):

  1. Jokiekosysteemi.
  2. Planktontuotanto ja sitä kontrolloivat tekijät.
  3. Top down ja bottom up-säätely rannikkoekosysteemissä.

Vuorinen (vastaa lyhyesti):

  1. Itämeren suojelu.
 
Itämeren ekologia, 1 ov.

26.5.2000 Markku Viitasalo

  1. Mikä säätelee Itämeren suolapitoisuutta?
  2. Merilohen M-74 -ilmiö ja sen mahdolliset syyt.
 
Moss: Ecology of Freshwaters

31.8.2001 Johanna Ikävalko

  1. Miten plankton toimii fosforin kierrossa?
  2. Mitä sedimentin eliöjäänteet kertovat järvialtaan historiasta?
 
518003 Levien ekologia ja systematiikka

17.2.2005 Johanna Ikävalko

  1. Levien gameettinen elinkierto. Anna 2 esimerkkiä.
  2. Kelppimetsien ekologiaa.
  3. Määrittele:
    1. a) Teeka
      b) Zoospoori
      c) Stefanokontti
      d) Heterosyytti ja akineetti

11.3.2005 Johanna Ikävalko

Vastaa esseemuotoisesti kahteen kysymykseen.

  1. Jään ja jäälevien ekologia
  2. Levien tsygoottinen lisääntyminen, anna myös kaksi lajikohtaista esimerkkiä.
  3. Levien massaesiintymät: syyt, dynamiikka ja seuraukset.
 
Levinton: Marine Biology

12.5.2000 Johanna Ikävalko

Vastaa kahteen kysymykseen. Valitse tehtävä 1 tai 2. Tehtävä 3 on pakollinen.

  1. Eläinplanktonin vuorokautinen vertikaalimigraatio l. -vaellus.
  2. Syvänmeren kuumat lähteet
  3. Perustuotannon maantieteellinen jakautuminen. (pakollinen)
 
518037 Paleobioindikaattorit

21.03.2003 Korhola, Nyman, Weckström

  1. Minkälaisia ympäristön muutoksia voidaan tutkia BQI:llä ja mikä on sen perusajatus?
  2. Vesikirppujen säilyminen sedimentissä
  3. Benttiset piilevät ja niiden luokittelu kasvuympäristön mukaan

Lisäksi tunnistusosio, jossa 9 eliöä tunnistettavana (3 piilevää, 3 vesikirppua, 3 survaria)

 
518032 Paleolimnologian perusteet

14.12 2001 Atte Korhola

  1. Minkälaisia keinoja on ajoittaa noin 200 vuotta ajassa taaksepäin ulottuva sedimenttisarja
  2. Määrittele lyhyesti :
    1. a) hehkutushäviö (LOI)
      b) suppajärvi: Kettle lake
      c) mäntäkaira
      d) epiliittinen levä
      e) uniformitarismi
      f) miksi piilevät ovat hyviä paleoindikaattoreita
  3. Kvantitatiivisen paleolimnologian (Kalibraatiotutkimus) pääperiaatteet

22.2.2002 Atte Korhola
  1. Mitä on sedimentti (sedimentin koostumus)?
  2. Määrittele lyhyesti:
      a) kryptodepressio
      b) tanatokenoosi
      c) järvimuta (dy, mud)
      d) hydroserisukkessio
      e) biologinen lusto
      f) nokipallo (SCP)
  3. Vesikirput (Cladocera) paleoindikaattoreina
 
Saalistus vesiekosysteemissä

23.2.2001 Markku Viitasalo

  1. Miten eri tila- ja aikaskaaloissa tapahtuva veden sekoittuminen vaikuttaa vapaan veden (pelagiaalin) ekosysteemin rakenteeseen ja saalistussuhteisiin? Selitä erikseen yksilö- ja yhteisötasolla tapahtuvia vaikutusmekanismeja.
  2. Eläinplanktonin vuorokautinen pystyvaellus: "Ultimaattisia" syitä käsittelevät hypoteesit ja eri hypoteesien puolesta ja ja vastaan esitetyt argumentit.
  3. Miten "Ideaali vapaa jakautuminen" toteutuu 6 kalan ryhmässä, kun niille tarjotaan kaksi ruokalaikkua, joiden "ravintoarvojen" suhde on 2:1?
 
Sommer: Plankton Ecology

9.2.2001 Markku Viitasalo

  1. Vertaile vesikirppujen ja hankajalkaisten ravinnonkäyttöä ja valikointimekanismeja.
  2. Bakteerien ja kasviplanktonin interaktioita: kilpailu ja laidunnus.
  3. Selitä lyhyesti:
      a) kemostaatti
      b) Redfieldin suhde
      c) Mistä tulevat kirjaimet PEG?
      d) Planktonin paradoksi Hutchinsonin mukaan
      e) Menneen kilpailun haamu (ghost of competition past)
 
Valiela: Marine Ecological Processes

26.1.2001 Markku Viitasalo

  1. Merieliöiden laikuttaisuuteen vaikuttavat tekijät
  2. Populaation koon vaikutukset ulapan kalojen selviytymiseen, kasvuun ja lisääntymiseen (density-dependent mechanisms)
  3. Lämpötilan, ruumiinkoon ja ravinnon vaikutukset respiraatioon
  4. Kasviplanktonin ravinnerajoittuneisuus ulapalla ja rannikolla

Vastaa kolmeen kysymykseen.

 
Vesiekologian perusteet

24.11.2000 Marko Järvinen

  1. Suomen järvien yleisimmät syntytavat (alkuperä)
  2. Järvissä esiintyvät virtaukset (ei-rytmiset liikkeet) ja niiden merkitys
  3. Kasviplankton tarvitsee perustuotantoonsa ja kasvuunsa auringon säteilyenergiaa ja ravinteita. Miten levät pyrkivät tehostamaan valon ja ravinteiden saantia?
  4. Virtavesien jokijatkumo-teoria (river continium)

Vastaa kolmeen

 
59926 Ympäristön- ja luonnonsuojelubiologian perusteet

19.12.2003 Sirkku Manninen, Jorma Kuparinen, Jari Niemelä, Atte Korhola

  1. Sinileväkukinnat Itämeressä ja järvissä
  2. Miten kaupunkiekologista tutkimusta voidaan soveltaa kaupunkisuunnittelussa - vai voidaanko?
  3. Millaiset eliöt ovat hyviä ilman laadun bioindikaattoreita?
  4. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
      a) Litorina-meri
      b) Holoseenin lämpö-opitimi (HTM)
      c) Soiden laajuuskasvu
      d) Kuinka luonto muuttuu?
      e) Puulustokalenterin periaate
      f) Miksi piilevät ovat hyviä paleobioindikaattoreita?
 

palautelomake