Symbioosi >> Tärppiloota >> Ekologia ja evoluutiobiologia

Ekologia ja evoluutiobiologia

Alcock: Animal behaviour

12.1.2001 Hannu Pietiäinen

  1. Polygynia ja sen erilaiset ilmenemismuodot
  2. Miksi naaraan kannattaa valita pariutumiskummpaninsa ja miten valikoivuus ilmenee?
  3. Optimaalinen ravinnonhankinta
  4. Dispersaali ja muutto

Vastaa kolmeen kysymykseen.


23.1.2004 Veijo Kaitala
  1. Miksi naaraan kannattaa olla valikoiva pariutumiskumppanin valinnassa?
  2. Optimaalinen ravinnonhankinta
  3. Dispersaali ja muutto
  4. Käyttäytymisen geneettinen säätely

Vastaa kolmeen kysymykseen.


6.2.2004 Veijo Kaitala
  1. Naaras-uros-konflikti
  2. Optimaalinen ravinnonhankinta
  3. Neljä tärkeintä vaihetta pedon ja saaliin välisessä vuorovaikutuksessa

Vastaa kaikkiin.

 
52314-5 Begon ym.: Ecology

27.10.2000 Ilpo Hanski

  1. Pedon toiminnalliset vasteet
  2. Semelparia ja iteroparia
  3. Saalistuksen vaikutus yhteisörakenteeseen

29.6. 2001 Ilpo Hanski
  1. Semelparia ja iteroparia
  2. Yksilöiden ideaalisti vapaa jakaantuminen (ideal free distribution)
  3. Jyrsijäsyklit: syklisyyttä selittävät teoriat

3.8.2001 Ilpo Hanski
  1. Sukkessio
  2. Dispersaali - sen edut ja haitat
  3. Loisten kolonisaatio uusiin isäntiin

27.9.2002 Esa Ranta
  1. Mikä merkitys tiheydestä riippuvaisuudella (density dependence) on lajinsisäisen kilpailun selitysmalleissa?
  2. Vertaile semelpariaa ja iteropariaa lisääntymisstrategioina.
  3. Pestisidien käytön hyödyt ja haitat tuhoeläintorjunnassa.

7.3. ja 25.4. 2003 Esa Ranta
  1. Selitä pääpiirteissään saalistusteorian keskeisen raja-arvolauseen (Marginal Value Theorem) sisältö ja anna sen tutkimisesta pari esimerkkiä.
  2. Saarieliömaantieteen teorian soveltuvuus lajien monimuotoisuuden selvittäjänä.
  3. Ideal Free Distribution (IFD). Mitä se on? Esitä IFD visuaalisesti. Kerro esimerkkejä IFD tutkimuksista.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


4.4.2003 Esa Ranta
  1. Mitä kertoo seuraava populaation kasvumalli:N(t+1)=N(t)+B-D+I-E
  2. Mikä olisi ensisijainen tapa muuttaa edellistä mallia realistisemmaksi?
  3. Ideal free distribution IFD

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


6.6.2003 Esa Ranta
  1. Ekolokeron käsite (tai sinnepäin)
  2. Biologisen torjunnan keskeiset periaatteet
  3. Ekologiset vuorovaikutukset

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


19.12.2003 Lotta Sundström
  1. Distributionsmönster - faktorer som kan gynna å enasidan aggregation, å andra sidan dispersion?
  2. Interaktionerna mellan rovdjur och byte - beskriv kort vilka typer av populationsdynamiska konsekvenser som kan uppstå?
  3. Evolutionen av livshistoriska strategier (lifehistory strategies) - definiera koncepten "trade off" och "reproductive value" och beskriv kort de centrala komponenterna
  4. Den öbiogeografiska teorin - vad går den ut på och vilka priciper gäller

Besvara kort och koncist tre av följande frågor.


23.4.2004 Esa Ranta
  1. MSY (maximum sustainable yield)
  2. Vaihtokauppatilanteet elinkiertoteoriassa (trade-offs in the life history theory)
  3. Ekologisen lokeron käsite

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


7.5.2004 Esa Ranta
  1. Selitä pääpiirteissään saalistusteorian keskeisen raja-arvolauseen (Marginal Value Theorem) sisältö ja anna sen tutkimisesta pari esimerkkiä.
  2. Saarieliömaantieteen teoria.
  3. Idea Free Distribution (IFD). Mitä se on? Esitä IFD visuaalisesti. Kerro esimerkkejä IFD tutkimuksista.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


30.6.2004 Esa Ranta
  1. Ekologisen lokeron käsite
  2. Biologisen torjunnan keskeinen periaate
  3. Ekologiset vuorovaikutukset

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


7.10.2005 Esa Ranta
  1. Ekologisen lokeron käsite
  2. Biologisen torjunnan keskeinen periaate
  3. Ekologiset vuorovaikutukset

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


16.12.2005 Esa Ranta
  1. Ekologisen lokeron käsite
  2. Lajien välinen kilpailu
  3. Ideal Free Distribution (IFD). Mitä se on? Esitä IFD visuaalisesti. Kerro esimerkkejä IFD tutkimuksista.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


13.1.2006 Esa Ranta
  1. Mitä kertoo seuraava populaation kasvumalli: N(t+1)=N(t)+B(t)-D(t)+I(t)-E(t) ja mikä on sen keskeisin puute?
  2. Mutualismi, selitä käsite sekä se millaisissa tilanteissa mutualismi voi johtaa ekologisiin mahdottomuuksiin?
  3. Ideal Free Distribution IDF ja Ideal Despotic Distribution IDD.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


10.2.2006 Esa Ranta
  1. Selitä pääpiirteissään saalistusteorian keskeisen raja-arvolauseen (Marginal Value Theorem) sisältö ja anna sen tutkimisesta pari esimerkkiä.
  2. Saarieliömaantieteen teoria.
  3. Ideal Free Distribution (IFD). Mitä se on? Esitä IFD visuaalisesti. Kerro esimerkkejä IFD-tutkimuksista.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.


4.8.2006 Esa Ranta
  1. Lajien välinen ja lajien sisäinen kilpailu.
  2. Gausen poissulkevan kilpailun periaate.
  3. Semelparia ja iteroparia.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.

 
59944 Biologiset kokoelmat - luennot

31.3.2005 Risto A. Väisänen

  1. Kirjallisuus- ja kokoelmahaut tietokannoista.
  2. Selosta seuraavien käsitteiden käyttö lajinkuvauksessa: holotyyppi, paratyyppi, isotyyppi, neotyyppi ja lektotyyppi.
  3. Lajin diagnoosi lajinkuvauksen taustaa vasten.
  4. Selitä määrityskaavojen periaatteet.
  5. Systematiikan kehittyminen: kerro pääpiirteet evolutiivisen systematiikan, fenetiikan, kladistiikan ja molekyylisystematiikan kausista.

Viides tehtävä pakollinen, lopuista sai jättää yhden pois.

 
59928 Biotoopit - luennot

29.4.2004 Aulikki Salmia

  1. Vertaile taulukon muodossa kangasmetsiä ja lehtometsiä. Selitä mitä eroa on käsitteillä aitolehto ja ruoholehto.
  2. a) Missä esiintyy Suomessa alkuperäisiä luonnonnittyjä?
    b) Määrittele lehdesniitty; onko perusteita niiden suojelulle?
    c) Mitä suotyypejä esiintyy koho- eli keidassuon keskustassa?
    d) Määrittele letto
    e) Vastaa toiseen seuraavista:
    • Miten lintujen elinympäristö muuttuu metsäojituksen seurauksena? Mitkä lajit tai lajiryhmät vähenevät, mitkä lisääntyvät ojituksen myötä?
    • Miten suon pintakasvillisuus muuttuu metsäojituksen seurauksena?
  3. Vertaile luonnonmetsien ja talousmetsien häiriödynamiikkaa.
 
52319 Campbell & Reece: Biology (Morfologian cl-kirjatentti)

21.4.2006 Esa Ranta

  1. Evolution and natural selection.
  2. The most essential models of speciation.
  3. Comparative method in solving the phylogenetic structure of kingdom systems.
 
Carroll: Patterns and processes of vertebrate evolution

30.6.2004 Veijo Kaitala

  1. Evoluutiota käsittelevät teoriat populaatio- ja lajitasolla
  2. Mitä on fylogeneettinen systematiikka?
  3. Valintakerroin (selection coefficient)

Vastaa kaikkiin.

 
Caughley & Gunn: Conservation biology in theory and Practice

7.5.2004 Veijo Kaitala

  1. Pienten populaatioiden ongelmat
  2. Populaatioiden elinkykyanalyysi
  3. Tarhaus uhanalaisten lajien pelastuskeinona
  4. Taloudellinen toiminta ja lajien uhanalaisuus

Vastaa kolmeen kysymykseen!


6.8.2004 Veijo Kaitala
  1. Miten väheneviä populaatioita voidaan hoitaa?
  2. Afrikan elefantti luonnonsuojeluongelmana
  3. Suojelualueiden suunnittelun ja valinnan teoria (The theory of reserve design and selection)

Vastaa kaikkiin.

 
523052 Conservation biology in fragmented landscapes

5.12.2003 Ilkka Hanski, Atte Moilanen, Gavin Hinten, Otso Ovaskainen jne.

  1. Systematically classify factors affecting local extinctions of populations
  2. Connectivity measures in metapopulation studies
  3. The island theory and the metapopulation theory are closely related -- but why are they often perceived as different paradigms in ecology?

Kaikki kysymykset pakollisia. Sai vastata englanniksi tai suomeksi.

 
Conservation genetics (lectures) 523108

24.3.2006 Juha Merilä

  1. Explain the concept of effective population size and explain why it is important in conservation context?
  2. What is 'purging'? Does it work?
  3. Adaptation to captivity. Explain the reasons to be concerned about this, and how captive populations should be managed to minimize this concern.
  4. What are the most convincing arguments/empirical evidence that inbreeding increases risk of extinction?

Vastaa kolmeen kysymykseen!

Luennot voi tenttiä myös kirjana (Frankham ym. 2002: Introduction to conservation genetics. Cambridge University Press).

 
Cox & Moor: Biogeography

24.1.2003 Hannu Pietiäinen

  1. MacArthurin-Wilsonin saarieliömaantiede teoria
  2. Maantieteellinen (päiväntasaaja-navat) lajidiversiteettigradientti ja sen selitykset
  3. Viimeisimpien jääkausien vaikutukset lajien levinneisyyteen
  4. Ihmisen vaikutus eliöiden levinneisyyteen

Vastaa kolmeen kysymykseen!


19.11.2004 Veijo Kaitala
  1. Saarimaantieteen teoria
  2. Pohjoinen havumetsävyöhyke (taiga)

3.12.2004 Veijo Kaitala
  1. Saarimaantieteen teoria
  2. Ympäristögradientit
 
52073 Ekologian perusteet

6.4.2001 Hänninen, Pietiäinen, Ikävalko, Haahtela

  1. Määrittele lyhyesti käsitteet:
      a) kausaalinen selitys
      b) induktiivinen päättely
      c) kasvin ympäristövaste
      d) hemikryptofyytti
      e) vakiotuotoksen laki
      f) negatiivinen takaisinkytkentä
  2. Yhtälö (dN)/(dt)=rN[(K-N)/K] on ns. logistinen kasvumalli. Piirrä mallin kuvaaja ja selitä parametrit r, N ja K.
  3. Miten virtaavassa vedessä eliöiden elinympäristö ja eliöstö muuttuvat siirryttäessä joen latvaosasta alajuoksulle?
  4. Itämeren ulappa(plankton)yhteisöjen vuodenaikaisvaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät.
  5. Mihin kompostin toiminta perustuu? Mitä eroa on kompostilla ja kaatopaikalla?

15.4.2003 Heikki Hänninen, Hannu Pietiäinen, Samuli Korpinen ja Kielo Haatela
  1. Määrittele lyhyesti käsitteet:
      a) Mekanistinen malli
      b) Fotoperiodiekotyyppi
      c) Terofyytti
      d) Rameetti
      e) Siemenvarasto
      f) Kiertonopeus
  2. Vastaa jompaan kumpaan
      a) Miten ympariston laatu vaikuttaa saalistajan kayttaytymiseen
      b) Dispersaali ja muutto
  3. Mitka tekijat aiheuttavat vesialtaan kerrostumisen ja sekoittumisen? Vastaa lyhyesti.
  4. Mihin perustuu mikrobien tehokkuus orgaanisen aineen hapetuksessa ja miten tätä ominaisuutta voidaan käyttää hyväksi? Vastaa lyhyesti.

26.3.2004 Hänninen, Pietiäinen, Haahtela ym.
  1. Top-down ja bottom-up -säätely vesiekosysteemissä
  2. Määrittele kilpailu, predaatio, mutualismi ja kommensalismi
  3. Ritsosfääriefekti; mitä sillä tarkoitetaan ja miten se syntyy?
  4. Määrittele käsitteet yksilö, populaatio, eliöyhteisö ja ekosysteemi. Mitä mahdollisia ongelmia liittyy ko. määritelmien rajaamiseen?

Vastaa kaikkiin.

 
59927 Eliömaantieteen perusteet

18.12.2003 Johannes Enroth, Jukka T. Lehtonen ja Timo Saarinen

  1. Mikä on aluekladogrammi? Missä tapauksessa se poikkeaa taksonikladogrammista?
  2. Missä pussieläimiä nykyään esiintyy ja miksi?
  3. Kartalle oli merkitty neljä biomia, ne piti määrittää ja nimetä ja kuvailla lyhyesti kunkin biomin kasvillisuutta.
 
52173-6 Eläimet kasvien pölyttäjinä

24.2.2000 Ilkka Teräs

Vastaa kolmeen seuraavista:

  1. Selosta lyhyesti, mitä tarkoittaa
      a) polygaaminen
      b) polytrooppinen
      c) ksenogamia
      d) ekstranuptiaalinen
  2. Öljy ja ravintosolukot pölyttäjien houkuttelijoina.
  3. Kukkien sopeutumat selkärankaispölytykseen
  4. Kasvien kilpailu pölyttäjistä

7.3.2003 Ilkka Teräs

Vastaa kolmeen neljästä

  1. Sanaselitykset
      a) yksineuvoinen
      b) geitonogamia
      c) polylektinen
      d) itseinkompabiliteetti
  2. Tuoksut pölyttäjien houkuttimina
  3. Kaksisiipiset (Diptera) pölyttäjinä
  4. Kasvien kilpailu pölyttäjistä

25.2.2005 Ilkka Teräs

Vastaa kolmeen neljästä

  1. Selitä termit
      a) Kaksikotinen
      b) Polylektinen
      c) Itseinkompatibiliteetti
      d) Ksenogamia
  2. Kolibrit pölyttäjinä.
  3. Öljy pölyttäjien houkittimena.
  4. Kasvien kilpailu pölytyksestä.
 
59900 Evoluutio ja systematiikka

13.10.2000 Johannes Enroth, Paavo Hellstedt, Jaakko Hyvönen, Ilkka Teräs

Vastaa kysymyksiin ytimekkäästi ja kaikkiin eri paperille!

  1. Ruumiinontelo selkärangattomien evoluutiossa (Teräs)
  2. a) Mitä tarkoittaa antagonistinen koevoluutio
    b) Minkä rakennepiirteen perusteella erotetaan sikiökalvolliset (amniootit) toisistaan ja mitkä lajiryhmät luetaan kuuluvaksi kuhunkin ryhmään? (Hellstedt)
  3. Endosymbioosi ja sen merkitys kasvien evoluutiossa (Enroth)
  4. Tee oheisesta kasviryhmästä kladistinen analyysi. Kirjaa esiin koko tarkastelu, ei pelkästään analyysin lopputulosta. Miksi esittämäsi hypoteesi on parempi kuin muut? (Hyvönen)

Tenttiin saa ottaa kirjallisuuden mukaan


12.10.2001 Johannes Enroth, Lotta Sundström ym.
  1. Toteat ohimennen Hankenilla opiskelevalle kaverillesi, että jos ei olisi prokaryootteja, ei olisi eukaryoottejakaan. Hän kiinnostuu lievästi ja haluaa kuulla perusteluja. Selitä siis hänelle lyhyesti, mitä oikeastaan tarkoitit. (3p)
  2. (Vastaa joko osakysymyksiin A-E, tai osakysymyksiin A ja F. Osakysymys A on siis pakollinen.)
    1. Eräässä populaatiossa pienikokoisten aikuisten yksilöiden jälkeläistuotanto on heikompi kuin suurikokoisten yksilöiden, mutta suurikokoiset yksilöt joutuvat suhteellisesti useammin petojen suihin: - millainen valinta kohdistuu populaatioon? - Mihin suuntaan population yksilöiden koko kehittyy? - Entä jos kyseessä onkin kakasi eri lajia - mitä tapahtuu? (3p)
    2. Kaksi eri lajia kolonisoivat saman alueen, ne ovat saman kokoisia ja syövät samaa ravintoa. Mitä tapahtuu ja mistä on kyse? (1p) Mikä on adaptiivinen radiaatio (mainitse kaksi esimerkkiä) ja miten se liittyy jaksottaisen tasapainon periaatteeseen? (1p)
    3. Komodoro-varaanin ruokavalioon kuuluvat myös turistit - minkä takia olet kuitenkin (keskimäärin) turvassa, jos olet 10 m etäisyydellä? Muutuisiko tilanne, jos varaani olisikin kaksijalkainen - ja jos muuttuu, niin miksi? (1p)
    4. (Jokeri: vastaamalla tähän kysymykseen voit korvata osat B-E) Jos epäyhtälö br - c > 0 toteutuu, niin geeni, joka johtaa avunantoon runsastuu populaatiossa. (b = avusta saatu hyöty avunsaajalle, r = avunsaajan ja avunantajan välinen sukulaisuus (voi saada arvot 0 - 1), c = avunannosta koituvat kustannukset avunantajalle). - Missä kolmessa tilanteessa kyseinen geeni ei voi koskaan runsastua populaatiossa? - Jos r = 0.01, voiko geeni runsastua populaatiossa? Perustele lyhyesti. (3p)
  3. Kambrikauden fossiililöytöjen merkitys käsityksille monisoluisten eläinten kehittymisestä (3p)
  4. Tutkija Hicham Ngeny selvittää kuuden kovakuoriaisen sukulaisuussuhteita. Tutkimuskohteena ovat vilistäjä, lahokapo, pehkiäinen, mäihiäinen, nirppu ja suutari. Ulkoryhmänä hän käyttää hopeaseppää.
    Hopeasepän toukalla on jaloissa kaksi kynttä, muiden toukilla on yksi kynsi. Nirpun ja suutarin toukilla on hyvin pienet jalat, muiden toukilla on pitkät jalat. Lahokapolla, pehkiäisellä ja mäihiäisellä on tuntosarvissaan nuija, muilla ei ole nuijaa. Pehkiäisellä ja mäihiäisellä on leveät reidet, muilla on kapeat reidet. Hopeasepällä ja vilistäjällä on kuusi munasarjaa, muilla on neljä munasarjaa.
      a) Millainen on näihin tuntomerkkeihin perustuva kladogrammi?
      b) Montako monofyleettistä ryhmää siinä on?

Tentissä sai olla materiaalia mukana miten paljon vain, mutta aikaa oli vain 2 tuntia.


11.10. 2002 Johannes Ehnroth ym.
  1. Sammalten ja putkilokasvien sopeutumisessa maa(ilma) elämään on muutamia merkittäviä eroja. Mitkä ovat nämä erot?
  2. Luonnonvalinnan periaate. Määritä valinnan ja evoluution perusyksiköt. Tiettyjen edellytysten täyttyessä evoluutio tapahtuu automaattisesti. Mitkä ovat nämä edellytykset?

10.10.2003 Ehnroth, Savolainen, Muona, Haarama, Lehtonen

    ------- Porifera
    | _|--- Platyhelminthes
    __| | |--- Nematoda
    | |
    |-| |--- Mollusca
    |-|--- Annelida
    |--- Arthropoda

  1. Oletetaan, että olet tutkija vuonna 2010, jolloin käytössäsi on uusi XXXC-rRNA:han perustuva analyysimenetelmä. Tutkit uudella menetelmällä 6 pääjakson sukulaisuussuhteita ja saat tulokseksi ylläolevan sukupuun. Minkälaisia eroja havaitset siinä tähän mennessä esitettyihin sukupuihin ja minkälaisia päätelmiä niiden perusteella tekisit?
  2. Selitä luonnonvalinnan periaate. Kiinnitä huomiota (a) mekanismiin ja (b) prosessiin/tulokseen, samoin siihen, mikä on valinnan perusyksikkö, mikä evoluution perusyksikkö. Huomaa, että kun tietyt perusedellytykset toteutuvat, evoluutio seuraa mekaanisesti. Pyri osoittamaan tämä (mitkä ovat nämä perusedellytykset).
  3. Heterosporia - mitä tekemistä sillä on siemenkasvien kanssa?
  4. Tutkit viiden kovakuoriaisen sukulaisuussuhteita, sisäryhmään kuuluvat suvut Cercyon, Athera, Silpha, Ampedus ja Rhacopus. Ulkoryhmänä on Carabus.
    Eläimillä on seuraavat tuntomerkit:
    Carabus koiraalla on yksi parameri, muilla kaksi.
    Ampedus ja Rhacopus toukilla ei ole takaruumiissa liikkuvia ulokkeita, muilla on.
    Cercyon, Atheta ja Silpha toukilla ei ole pistesilmiä, muilla on.
    Atheta ja Silpha aikuisilla on lyhentyneet peitinsiivet, muilla ei.

    Miltä parsimonisin kladogrammi näyttää?

Tentissä sai olla mukana materiaali niin paljon kuin halusi. Aikaa todella vähän (noin 1½ tuntia).


7.10. 2005 Johannes Ehnroth, muut luennoitsijat Mikael Fortelius, Mikko Haaramo, Jukka T. Lehtonen, Jyrki Muona, Jouko Rikkinen, Riitta Savolainen

    HUOMIO: Vastaa vain kolmeen kysymykseen ja kaikkiin eri paperille!

  1. Kuvitellaan, että olet tutkija ja teet kambrikautisen fossiililöydön. Uudessa löydössäsi on tuhansia eläinten fossiileja ja pystyt kiistattomasti osoittamaan, että mukana on ainakin 50 tieteelle aiemmin kuvaamatonta pääjaksoa ja 40 tieteelle uutta niveljalkaisten luokkaa. Lisäksi löydät mm. kymmeniä trilobiitti-, hyönteis-, nilviäis-, sukkulamato-, laakamato-, nivelmato- ja polttiaiseläinlajeja. Minkälaisia ajatuksia sinulle herää eläinten evoluution kulusta, kun vertaat löydöksiäsi aiempaan tietoon?
  2. Mitä tarkoitetaan adaptiivisella radiaatiolla? Missä tilanteissa adaptiivinen radiaatio on (ollut) erityisen voimakasta? Kerro muutama valaiseva esimerkki?
  3. Mitä ovat fotoautotrofiset eukaryootit ja miten ne ovat syntyneet? Onko niillä kaikilla yhteinen kantamuoto?
  4. Tutkija haluaa selvittää Suomessa esiintyvien kuuden sepikkälajin sukulaisuussuhteet. Ulkoryhmäksi hän valitsee helosepän, sisäryhmään kuuluvat kyrmy-, poppeli-, vaahtera-, kaulus-, kuusi- ja pikkusepikkä. Aineistoon tutustuttuaan hän havaitsee mm. seuraavat tuntomerkit.
    Helosepällä on näkyvä suukilpi, muilla sitä ei ole.
    Poppeli-, vaahtera-, kaulus-, kuusi- ja pikkusepikällä on voimakkaasti kitinisoitunut toukka, sen sijaan kyrmysepikällä ja helosepällä on pehmeä toukka.
    Vaahtera-, kuusi- ja pikkusepikällä ovat koiraan sukupuolielinten kaikki osat liittyneet yhteen, muilla ne ovat erillisiä.
    Vaahtera- ja pikkusepikällä on etuselässä rosoiset sivuharjut, muilla ei niitä ole.
    Kuusisepikällä on etuselässä keskiura, muilla ei.
    Poppeli- ja kaulussepikällä on vahvat peitinsiipiuurteet, muilla ei niitä ole.
    Kyrmysepikällä on syvät tuntosarviurat, muilla ei niitä ole.
    Näiden tietojen avulla hän löytää oikean kladogrammin. Tee samoin!
  5. tentissä sai olla mukana niin luentomuistiinpanot kuin kirjallisuuttakin.
    * aika: 1 h 45 min
    * kysymykset ainoastaan Enrothin, Lehtosen, Muonan ja Savolaisen luennoista

 
523065 Freeman & Herron: Evolutionary Analysis

3.12.2004 Juha Merilä

  1. Kaikki organismit ikääntyvät ja kuolevat, mutta elinajanodote vaihtelee huomattavasti populaatiosta ja lajista toiseen. Miten evoluutiobiologia selittää tämän vaihtelun elinajanodotteessa?
  2. Geneettisen ajautumisen käsite ja merkitys evoluutiossa.
  3. Miten evoluutiobiologista ajattelutapaa voidaan hyödyntää oman lajimme käyttäytymisen ja/tai sairauksien ymmärtämisessä? Valaise esimerkeillä.
  4. Selitä jälkeläisten ja vanhempien välisen konfliktin (= parent-offspring conflict) käsite.

Vastaa kolmeen kysymykseen.


5.8.2005
  1. Suvullisen lisääntymisen evoluutiota selittävät teoriat.
  2. Geneettisen ajautumisen käsite ja merkitys evoluutiossa.
  3. Selitä jälkeläisten ja vanhempien välisen konfliktin (=parent-offspring conflict) käsite.
  4. Mitä tarkoitetaan ilmiasullisella plastisuudella? Voiko sillä olla adaptiivista (=sopeuttavaa) merkitystä? Jos voi, miten?

5.5.2006 Juha Merilä
  1. Describe theories explaining the evolution of sexual reproduction.
  2. Explain the concept parent-offspring conflict.
  3. What kind of evolutionary explanation are there for the human sexual size dimorphism?
  4. What does phenotypic plasticity means? Could it have adaptive significance? If yes, how?
 
52314-5 Hickman & Roberts: Animal Diversity

23.2.2001 Ilpo Hanski

  1. Pääjakso Annelida
  2. Hyönteisten (Insecta) hengitys-, verenkierto- ja erityselimet
  3. Sammakkoeläinten kehitys ja nykyiset pääjaksot

25.5.2001
  1. Pääjakso Ciliophora
  2. Lisääntymistavat pääjaksossa Cnidaria
  3. Pääjakso Hemichordata: luokittelu ja ryhmän fylogeniset suhteet

31.8.2001 Ilpo Hanski
  1. Selkärankaisten kudostyypit ja niiden rakenne
  2. Pääjakso Cnidaria
  3. Pääjakso Tardigrada. Morfologia ja luokittelu

7.12.2001 Ilpo Hanski
  1. Pääjakso Chiliophora
  2. Luokka Bivalvia
  3. Pääjakso Hemichordata:luokittelu ja fylogeneetiset suhteet

14.12.2001 Ilpo Hanski
  1. Selitä seuraavat käsitteet:
      a) peristoma
      b) acoeloma
      c) gemmula
      d) kladogrammi
      e) blastopori
  2. pääjakso Nematoda
  3. Sammakkoeläinten kehitys ja nykyiset luokat.

25.1.2002 Ilpo Hanski
  1. Pääjakso Apicomplexa
  2. Pääjakso Echinodermata
  3. Niveljalkaisten kehitys munasta aikuiseksi

8.2.2002 Ilpo Hanski
  1. Nematoda
  2. Ectoprocta
  3. Luukalojen evoluutio selkäjänteisestä kantamuodosta

22.2.2002 Ilpo Hanski
  1. Pääjakso Ctenophora, rakenne ja sukulaiset
  2. Luokka Bivalvia
  3. Luukalojen morfologiset sopeumat vesiympäristöön

28.6.2002 Ilpo Hanski
  1. Lisääntymisen allokaatiokustannukset (trade- off)
  2. Yksilöiden ideaalisti vapaa jakautuminen (ideal free distribution)
  3. Ravintoverkkojen säätely: perustuottajien ja huippupetojen merkitys

2.8.2002 Ilpo Hanski
  1. Kerrannaiseliöt (modular organism)
  2. Optimaalinen ravinnonhankinta laikukkaisessa ympäristössä;
  3. Loisten ja infektioiden dynamiikka

22.10.2004 Esa Ranta
  1. Evoluutio luonnonvalinnan teorian kautta. (lyhyesti!)
  2. Tavallisen sammakon elinkierto ja sopeumat elinympäristöön.
  3. Vertaile Euglenan (siimaeliö) ja Parameciumin (tohvelieläin) rakennetta.

26.8.2005 Esa Ranta
  1. Evoluutio luonnonvalinnan teorian kautta. (lyhyesti!)
  2. Ominaisuudet, jotka erottavat matelijat sammakkoeläimistä.
  3. Erittele syitä, jotka ovat voineet johtaa niveljalkaisten (Arthropoda) suureen monimuotoisuuteen.

25.10.2005 Esa Ranta
  1. Ruumiinontelo (coelom).
  2. Tavallisen sammakon elinkierto ja sopeumat elinympäristöön.
  3. Vertaile Euglenan (siimaeliö) ja Parameciumin (tohvelieläin) rakennetta.

16.12.2005 Esa Ranta
  1. Evoluutio luonnonvalinnan teorian kautta. (lyhyesti!)
  2. Hahmoittele pääpiirteissään eläinkunnan sukupuu.
  3. Nivelmatojen ja nilviäisten keskeisimmät erot.

24.1.2006 Esa Ranta
  1. Evoluutio luonnonvalinnan teorian kautta (lyhyesti!).
  2. Ruumiinontelo (coelom).
  3. Nilviäisten (Molluscs) erityispiirteitä.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kaksi täydellistä vastausta voi kompensoida yhden puuttumisen. Tällöin et voi saada kuitenkaan parasta mahdollista arvosanaa.

 
52354 Hämähäkkikurssi

2.6.2000 Juhani Terhivuo

  1. Selosta esimerkein suomalaisten hämähäkkien saalistusmenetelmiä.
  2. Sinun pitäisi selvittää mitä seuraavien heimojen lajeja paikkakunnalla XX esiintyy. Heimot ovat
      a) matto- eli riippuhämähäkit (Linyphiidae)
      b) juoksuhämähäkit (Lycosidae)
      c) karikehämähäkit (Hahniidae)
      d) aavehämähäkit (Anypahenidae)
      e) rapuhämähäkit (Thomisidae)
      f) hyppyhämähäkit (Salticidae)

    Mitä keräysmenetelmiä käyttäisit? Perustele valintojasi.

  3. Selosta lyhyesti seuraavat termit.
      a) calamistrum
      b) scopula
      c) tibia
      d) pedicel
      e) kelikeri (chelicera)
      f) colulus
 
523071 Ihmisen evoluutio

10.12.2003 Juha Valste

  1. Kädellisten ryhmälle tyypilliset rakennepiirteet?
  2. Mitä Homo-suvun lajeja on esiintynyt Afrikan ulkopuolella ja missä?
  3. Keitä asui Susiluolassa ja milloin? Perustele.
  4. Esitä syitä neandertalinihmisten häviämiselle Euroopasta ja Lähi-Idästä.

Vastaa kahteen.


23.1.2004 Juha Valste
  1. Milloin ja missä heimoihin Omomyidae ja Adapidae kuuluneita kädellisiä on elänyt maapallolla?
  2. Miten hento- ja roteva-apinaihmiset erosivat toisistaan?
  3. Mistä ovat peräisin 100 000 vuotta ja sitä vanhemmat nykyihmisen fossiilit? Mikä on niiden ikä?
  4. Miten ihmisen kehitykseen liittyvien fossiilien ikä tavallisesti selvitetään a) Keniassa b) Etelä-Afrikassa?

Vastaa kahteen.

 
52052 Johdatus eläintieteeseen - välitentti

25.9.2000 Lauri Saaristo

  1. Piirrä kaavakuva polttiaiseläimestä ja nimeä siitä seuraavat osat: Suu, Gastrovaskuliininen ontelo, gastrodermi, mesoglea, epidermi.(3p)
  2. Luettele kuusi niveljalkaisille tyypillistä piirrettä/toimintoa, jotka ovat vaikuttaneet pääjakson menestykseen.(3p)
  3. Nimeä kaksi alkueläinten (protozoa) pääjaksoa, sekä molemmista kaksi tyypillistä piirrettä. (3p)
  4. Vertailutehtävä laakamatojen, sukkulamatojen ja nivelmatojen ominaisuuksista (pitkittäis- ja rengaslihakset, hydrostaattinen tukiranka, siimalliset/ripselliset solut, verenkierto, onko ruumiinontelo syntynyt blastokeelistä...) (3p)
  5. Luettele kolme piirrettä, jotka erottavat simpukat (bivalvia) pääjalkaisista ja kotiloista. (1,5p)
  6. kolme oikein/väärin kysymysparia liittyen simpukan rakenteeseen. (1,5p)
 
52052 Johdatus eläintieteeseen - lopputentti

2.11.2000 Lauri Saaristo

  1. Sammakon urogenitaalielimistö: nimeä osat kuvasta (suoraan kurssimonisteesta)
  2. Nimeä lintujen sopeutumat lentämiseen.
  3. Osmoregulaatio makean veden kaloilla.
  4. Piikkinahkaisten vesiputkilostojärjestelmä.
  5. Hemokeeli.
  6. Blastokeeli.
  7. Essee (6 p): Monisoluisten eläinten tukiranka

2-6 pistettä / kysymys.

 
Johdatus tilastotieteeseen

8.10.1999 T. Pakkala

Vastaa kolmeen kysymykseen

  1. Mitä tarkoittaa käsite tilastollinen merkitsevyys? Miten ko. käsite liitetään tilastollisten testien tulosten tulkintaan?
  2. Mikä on keskiarvon keskivirhe (standard error of mean) ja mitä hyötyä siitä mielestäsi on tilastollisessa tutkimuksessa?
  3. Lineaarisen regressiomallin perusperiaatteet.
  4. Kerro lyhyesti mitä seuraavilla käsitteillä tarkoitetaan:
      a) odotusarvo
      b) hylkäämisvirhe
      c) mediaani
      d) harha (bias)
      e) vaihtelukerroin

22.10.1999 T. Pakkala

Vastaa kolmeen kysymykseen

  1. Mikä on Poisson-jakauma? Esitä jakauman perusoletukset ja pääpiirteet sekä anna muutama esimerkki Poisson-jakauman käyttämisestä biologisissa sovelluksissa.
  2. Nollahypoteesi, riskitaso, p-arvo ja tilastollinen merkitsevyys. Selvitä miten edellämainitut käsitteet yhdessä ja erikseen liittyvät tilastolliseen testaamiseen ja testin tuloksen tulkintaan.
  3. Lineaarisen regressiomallin pääperiaatteet.
  4. Kerro lyhyesti mitä seuraavilla käsitteillä tarkoitetaan
      a) kvartiilit
      b) vapausasteet
      c) parittainen t-testi
      d) testisuure
      e) korrelaatiokerroin
 
52186 Kaupunkiekologia

3.3.2000 Pakkala, Tiainen, Holopainen

  1. Kaupungin ja maaseudun ilmastolliset erot.
  2. Lintujen kaupunkilaistumiseen johtavat tekijät.
  3. Ekologisten näkökohtien huomioonottaminen maankäytön suunnittelussa - miten se tapahtuu käytännössä? (kysymys ei koske tapahtuuko näin todella, vaan käytännön menettelytapoja)

14.12.2000 Jari Niemelä
  1. Kaupunkiekologian määritelmä, eli mitä kaupunkiekologia on?
  2. Kaupunkiluonnon erityispiirteet
  3. Kaupunkimetsien tarjoamat hyödyt
  4. Miten kaupunkiekologista tutkimusta voidaan hyödyntää kaupunkimetsien suunnittelussa, vai voidaanko?

12.5.2001 Holopainen, Pakkala, Tiainen
  1. Kaupungin ja maaseudun ilmastolliset erot
  2. Lintujen kaupunkilaistumiseen johtavat tekijät
  3. Ekologisten näkökohtien huomioonottaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa - miten se tapahtuu käytännössä (kysymys ei koske sitä tapahtuuko näin todella, vaan käytännön menettelytapoja)
 
Krebs & Davies: Behavioural ecology

12.9.2004 Veijo Kaitala

  1. Mikä muovaa populaatiostruktuureja?
  2. Sukulaisvalinta ja Hamiltonin sääntö
  3. Pitäisikö naaraiden paritella useamman kuin yhden uroksen kanssa?

Vastaa kaikkiin.

 
52045 Käyttäytymisekologian perusteet

1.4.2004 Heikki Hirvonen

  1. Millaisin tutkimuksin on voitu osoittaa, että vanhempien käyttäytymispiirteet periytyvät niiden jälkeläisille?
  2. Kun ravintolaikkujen välinen keskimääräinen etäisyys kasvaa, miten optimaalisen saalistusteorian laikkumallin ennusteen mukaan käy keskimääräiselle laikussaoloajalle? Vastaa lyhyesti, max. 10 sanaa.
  3. Miten naaras voi kontrolloida poikastensa isyyttä?
  4. Määrittele LYHYESTI seuraavat termit:
    1. a) RHP
      b) altruismi
      c) reproductive skew
      d) informaatiokeskuksen-hypoteesi

Vastaa kaikkiin.

?.?.2005 Heikki Hirvonen

  1. Miten ja miksi naisten ja miesten puolison valinta poikkeaa toisistaan?
  2. Luettele Ideal Free Distribution perusmallin neljä keskeisintä perusoletusta.
  3. Mitä altruismi ja sukulaisvalintateoria tarkoittaa?
  4. Mitä on spermakilpailu? Määrittele termi LYHYESTI (max 20 sanaa)

Vastaa kaikkiin.

 
Lajienvälinen kilpailu

24.2.2000 V. I. Pajunen

Vastaa kolmeen kysymykseen:

  1. Lajienvälinen kilpailu yhdestä rajoittavasta resurssista. R* -sääntö.
  2. Millä edellytyksillä fragmentoituneeseen ja lyhytaikaiseen resurssiin (raadot, lanta ym.) kohdistuva voimakas kilpailu voi olla stabiili?
  3. Korvaussarjojen (de Wit) käyttö kilpailututkimuksessa.
  4. Neutraalimallit ja niiden käyttö.
  5. Miten käytettävissä olevien laikkujen määrä vaikuttaa teholtaan erilaisten kilpailijoiden menestymiseen metapopulaatiosysteemissä?
  6. Drosphila paulistorumin standardikasvatuksen tuotto on 500 aikuista, D. serratan 600 aikuista. Lajit ovat samankokoiset. Yhteiskasvatuksessa D. paulistorum syrjäyttää kilpailijansa. Mikä on sen (Lotka-Volterra) kilpailukertoimen minimiarvo?
  7. "Character displacement"
  8. Mitä oheinen kuvio [kannankokoja ja kantokykyjä kuvaava kolmiakselinen kaavio] mahtaa tarkoittaa? Millainen on lajien kilpailukertoimia sisältävä matriisi?
 
58530 Maatalaousekosysteemin ekologiaa

7.5.2004 Juha Tiainen

  1. Mitkä ovat maatalousympäristön kannalta merkittävimmät maatalouden muutokset viimeisen 30 vuoden aikana?
  2. Kuvat esittävät Suomen kottaraispopulaatiota ja sen ympäristössä havaittuja ilmiöitä. Miten tulkitset niitä?
  3. Millaisia yleisiä rikkakasvistomuutoksia on seurannut rikkakasvihävitteiden käytöstä Suomen kevätviljapelloilla?
 
52164 Metsäkanalintujen ekologiaa

7.11.2000 Harto Lindén

  1. Miten metsokukko selviytyy talvesta?
  2. Pyyn elinympäristön käyttö ja kanahaukan saalistus?
  3. Metsäkanalintujen maisemaekologisia ongelmia?

14.4.2003 Harto Linden
  1. Predaatio ja metsakanalintujen kannanvaihtelut
  2. Kieppikayttaytymisesta
  3. Metson koiraspoikasen kasvuongelmia
 
58521 Nisäkkäiden käyttäytymisekologia

28.2.2000 Eero Helle

  1. Koira- ja kissaeläinten saalistustapojen vertailua.
  2. Metsäpeuran ja poron käyttäytyminen metsäolosuhteissa.
  3. Hylkeiden pariutumiskäyttäytyminen ja koon dimorfia.

11.12.2003 Eero Helle
  1. Miten räkkä vaikuttaa Rangifer-suvun lajien oleskelupaikkojen valintaan ja laumakäyttäytymiseen?
  2. Lisääntymiskäyttäytymisen ja sukupuolten välisen kokodimorfian välinen yhteys nisäkkäillä
  3. Viivästynyt sikiönkehitys: ilmiö, syntyyn johtaneet syyt ja esiintyminen suomalaisilla nisäkkäillä
 
52197 Pohjois-Euroopan matelijoiden ja sammakkoeläinten ekologia ja biogeografia

31.10.2001 Juhani Terhivuo

  1. 12 oikein/väärin-väittämää tyyliin "kaikki mustat rantakääremeet ovat naaraita", "vihersammakkoa ei ole tavattu Suomessa luonnonvaraisena" (0,25 pistettä/kohta)
  2. naaraskyyn elämänkaari
  3. neotenia ja ovoparia
  4. vihersammakot ja ruskosammakot

Tehtävä 1 pakollinen, tehtävistä 2-4 vastattava kahteen.


14.12.2001 Juhani Terhivuo
  1. Pohjois-Europpan konnat
  2. Selitä Suomen matelija- ja sammakkoeläinfaunan saapuminen
  3. a) Suomen sammakkoeläinten ja matelijoiden puolustautumistavat
    b) Selitä miksi kangaskäärmeen korvaussumma on 15.000 mk ja sisiliskon 100mk

Kysymykset olivat suunnilleen tällaiset. Kaikkiin oli vastattava.

 
52311 Populaatio- ja yhteisöekologia

30.10.2000 Jouni Vainio

  1. Selitä lyhyesti seuraavat:
      a) logistinen kasvumalli
      b) leviämiskynnys
      c) resurssikilpailu
  2. Miten seuraavat vaikuttavat peto-saalis -suhteeseen (vaihtoehdot: lisää vakautta, ei vaikuta, vähentää vakautta)
      a) saalispopulaation kasvun tiheysriippuvuus
      b) petopopulaation kasvun tiheysriippuvuus
      c) pedon I tyypin toiminnallinen vaste
      d) pedon II tyypin toiminnallinen vaste
      e) pedon III tyypin toiminnallinen vaste
      f) pedon numeerinen vaste
  3. Diversiteetti-indeksien (Shannon-Wiener, Simpson) käyttö monimuotoisuuden arvioinnissa.
  4. Kiinteän verotuksen käyttö mahdollisimman suuren kestävän verotuksen saavuttamiseksi.

Kaikkiin vastattava.


10.11.2000 Jouni Vainio
  1. Sananselityksiä, joista muistan vain B-diversiteetin ja pedon numeerisen vasteen.
  2. Kaksi Lotka-Volterramallin kuvaajaa, joista piti tietää kumpi lajeista voittaa tai häviää vai löytyykö tasapainopiste
  3. Pohjoisessa myyräkannat vaihtelevat syklisesti, mutta syklisyys vähenee etelään päin mentäessä. Selitä tämä ilmiö peto-saalissuhteiden pohjalta.
  4. Levinsin metapopulaatiomalli

6.11.2001 Jouni Vainio
  1. Määrittele
      a) lähde-nielu -metapopulaatio
      b) kestävä verotus
      c) taloudellisen tappion sietotaso
  2. Selitä logistinen kasvumalli. Miten se esiintyy luonnonpopulaatioissa?
  3. Pedon toiminnallisen ja numeerisen vasteen vaikutukset peto- ja saalispopulaation vakauteen (tms.)
  4. Selitä lyhyesti
      a) monokliimaksiteoria
      b) häiriön tiheyden vaikutus yhteisön diversiteettiin
 
Ridley: Evolution

Syksy 2000 Hannu Pietiäinen

  1. Luonnonvalinnan teoria
  2. Seksuaaliselektion evolutiiviset hypoteesit
  3. Miksei adaptaatio ole täydellistä?
  4. Heritabilitetti

Vastataan kolmeen neljästä.


13.12.2002 Juha Merilä
  1. Sattuman vaikutus populaatiogenetiikkaan
  2. Lajiutuminen
  3. Evoluutionopeus ja sen mittaaminen
  4. Todisteet evoluutiosta

25.4.2003 Juha Merilä
  1. Evoluution "shifting balance"- teoria
  2. Sattuman vaikutukset populaatiogenetiikkaan
  3. Lajiutuminen
  4. Heritabiliteetti ja sen vaikutus evoluutiossa (?)

Vastaa kolmeen


9.5.2003 Juha Merilä
  1. Evoluutionopeus ja sen mittaaminen
  2. Sattuman vaikutukset populaatiogenetiikkaan
  3. Heretabiliteetti ja sen vaikutus evoluutioon
  4. Shifting balance-evoluutio teoria

Vastaa kolmeen.


24.10.2003 Juha Merilä
  1. Lajiutuminen
  2. Sattuman merkitys populaatiogenetiikassa
  3. Heritabiliteetin käsite ja sen merkitys evoluutiossa?
  4. Siirtyvän tasapainon (=shifting balance) evoluutioteoria

Vastaa kolmeen.


10.9.2004 Juha Merilä
  1. Molekyylievoluution neutraaliteoria
  2. Geneettisen muuntelun määrä polygeenisissä ominaisuuksissa luonnonpopulaatioissa
  3. Ryhmävalinnan käsite, selvitä esimerkillä
  4. Haldanen sääntö

Vastaa kolmeen.


24.9.2004 Juha Merilä
  1. Heritabiliteetti
  2. Sattuman vaikutukset populaatiogenetiikkaan
  3. Lajiutuminen
  4. Shifting-balance teoria

Vastaa kolmeen.


22.10.2004 Juha Merilä
  1. Heritabiliteetti ja sen merkitys evoluutiossa.
  2. Sukulaisvalinta (kin selection) ja sen merkitys.
  3. Vertaile eri lajikäsitteitä.
  4. Taajuudesta riippuva valinta. Anna esimerkkejä.

Vastaa kolmeen.


26.8.2005 Juha Merilä
  1. Lajiutuminen.
  2. Sattuman merkitys populaatiogenetiikassa.
  3. Heritabiliteetin käsite ja sen merkitys evoluutiossa.
  4. Siirtyvän tasapainon (=shifting balance) evoluutioteoria.

Vastaa kolmeen.


27.1.2006 Juha Merilä
  1. Molekyylievoluution neutraaliteoria.
  2. Selitä miten fylogeneettisiä menetelmiä voidaan käyttää erottamaan / tunnistamaan sympatrisesti ja allopatrisesti erkaantuneita (= lajiutuneita) lajeja.
  3. Dobzhansky-Muller teoria post-tsygoottisesta lisääntymisisolaatiosta. Selitä perusajatus ja teorian ennusteet.
  4. Haldanen sääntö.

Vastaa kolmeen.


2.6.2006 Juha Merilä
  1. Molekyylievoluution neutraaliteoria (the neutral theory of molecular evolution).
  2. Heritabiliteetti ja sen merkitys evoluutiossa.
  3. Ryhmävalinnan käsite ja merkitys evoluutiossa. Valaise esimerkillä.
  4. Haldanen sääntö.

Vastaa kolmeen.

 
523110 Suomen suurperhoset

23.2.2006 Marko Nieminen

  1. Millaisia erityispiirteitä liittyy päiväperhosten parittelukäyttäytymiseen?
  2. Miten perhosia voidaan havainnoida? Anna esimerkkejä.
  3. Mitkä suurperhosten yläheimot esiintyvät Suomessa ja mitä luonteenpiirteitä niillä on?
  4. Millaista ravintoa perhoset käyttävät toukkana ja aikuisena?
  5. Mitkä ovat suurperhosten tärkeimmät aistit ja kommunikointitavat?

Vastaa kolmeen kysymykseen.

 
523042 Suomen uhanalaiset eläimet

24.2.2000 J. Terhivuo

  1. Selosta mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:
      a) IUCN
      b) ex situ-suojelu
      c) beta-diversiteetti
      d) Rion sopimus
      e) CITES
      f) Suomen erityisvastuulintulajit. Vähintään kaksi esimerkkiä.
  2. Minkä vuoksi Lohi, taimen ja siika ovat uhanalaisten lajien listalla ja mitä niiden kantojen säilyttämiseksi on tehty?
  3. Oikein/väärin-väittämiä 12 kpl. (pisteytys: 0-6 oikein = 0 pistettä, siitä eteenpäin ½ pistettä kustakin)
    • esim: Kangaskäärme on Suomessa ainoastaan Ahvenanmaalla elävä harvinainen käärme. Siitä on tehty Ahvenanmaalla viime vuosina useita löytöjä eikä kanta näytä siellä taantuneen.
 

palautelomake