<= Etusivulle

Artikkeli

Oheinen artikkeli ilmestyi Symbioosi ry:n Symbiontti-lehdessä tiistaina 27.2.2001. Artikkeli on myös saatavissa kuvineen PDF-muodossa.


Sujuvammin sapuskaa!

Jaakko Sarparanta

Viikin ruuhkaiset ruokalat ovat olleet puheenaiheena jo pitkään. Biokeskuksen UniCafessa lounasta joutuu pahimmillaan jonottamaan puolikin tuntia, ja tilanne muuttuu vain huonompaan suuntaan Biokeskus 3:n avatessa ovensa. Kiinnittääkseen yleistä huomiota ruokalaongelmaan Symbioosi, Helix ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ainejärjestöt osoittavat mieltä torstaina 1.3. järjestämällä Infokeskuksen pihalla vaihtoehtoisen lounaan. Symbiontteja toivotaan paikan päälle sankoin joukoin maistelemaan soppatykistä myytävää kasvishernekeittoa.

Tällä hetkellä Viikin kampusalueella sijaitsevat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kaikki laitokset, matemaattis- luonnontieteellisen tiedekunnan biotieteiden ja farmasian laitokset sekä erillislaitoksista Biotekniikan instituutti. Maatalous-metsätieteellisellä on henkilökuntaa n. 500 henkeä ja päätoimisia opiskelijoita n. 3000. Matemaattis-luonnontieteellisellä on Viikissä henkilökuntaa n. 250 henkeä ja opiskelijoita n. 1100. Biotekniikan instituutissa työskentelee lisäksi n. 300 henkeä.

Yli viittä tuhatta Viikin kampuksella työskentelevää ihmistä palvelee neljä ravintolaa: UniCafet Ladonlukko, Tiedepuisto ja Korona sekä Viikin opetus-ja tutkimustilalla toimiva Amican ylläpitämä Tähkä. Asiakaspalvelupaikkoja ravintoloissa on yhteensä 549 kappaletta ja ruokailijoita päivittäin n. 1860. Näistä lounastajista n. 850 eli miltei puolet käyttää Biokeskuksen 120-paikkaisen ruokalan palveluja, ja kuormitus lisääntyy huomattavasti Biokeskus 3:n valmistuttua ensi vuodenvaihteessa.

Kolmostaloon muuttavat koko ekologian ja systematiikan laitos, eläinfysiologian osasto, rakennebiologian yksikkö sekä limnologian ja ympäristönsuojelun laitos. Biokeskukseen siirtyy yhteensä yli 600 opiskelijaa ja henkilökuntaan kuuluvaa uutta ruokalaa taloon ei kuitenkaan ole tulossa. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa asiasta väännettiin kättä tuloksetta: yliopiston tekninen osasto ei taipunut toivomuksiin ruokailutiloista.

Matala käyttöaste rahoituksen ongelma

"Valitettava tosiasia on, että yliopiston heikossa rahatilanteessa ruokalapalvelut joutuvat kärsimään", biotieteiden laitoksen esimies, professori Kielo Haahtela toteaa.

"Laitoksen mielipide on että enemmän ruokalatiloja kyllä tarvittaisiin."

Aina lisätiloja hankittaessa täytyy kuitenkin miettiä, kuka maksaa. Kaikista yliopiston käytössä olevista tiloista joudutaan maksamaan vuokraa valtion kiinteistölaitokselle, ja kustannustehokkuuden kannalta tärkeää olisi luonnollisesti mahdollisimman korkea käyttöaste. Ongelmallisia ovat etenkin ruokalatilat, joiden käyttöasteen nostaminen lähellekään sataa prosenttia ei ole mahdollista. Ihmisten pitää saada lounasta lounasaikaan, ja keskipäivän parin tunnin ruuhkahuipun ulkopuolella tilat ovat melko tyhjillään. Laajemmin sama ongelma koskee useimpia yliopiston tiloja: esimerkiksi luentosalit autioituvat lomakausiksi, mikä laskee niiden käyttöastetta.

Ihanteellinen ruokalatila olisi tietysti monikäyttöinen: lounasajan ulkopuolella se voisi toimia vaikkapa kokoustilana. Kyseenalaista monikäyttöisyyttä on kuitenkin ruokalan käyttäminen eteisaulana (vai päinvastoin?) Biokeskuksen malliin.

Ruokailujen porrastaminen ei onnistu

Tekniseltä osastolta ruokalaongelman ratkaisuksi on aiemmin ehdotettu lounasaikojen porrastamista. Biotieteiden yhteisten opintojen koordinaattori Heikki Tuurala tyrmää ajatuksen porrastetusta ruokailusta:

"Opetus on tarkkaan koordinoitua etenkin ensimmäisenä vuonna. Luentoja kurssiajat on suunniteltu opetuksen kannalta järkevästi."

Opetusohjelma on laadittu siten, että opiskelijoilla on puolilta päivin pidempi tauko, jonka aikana pitäisi ehtiä syömään. Porrastaminen ei olisi käytän-nössä mahdollista, sillä se pienentäisi opiskelijan mahdollisuuksia osallistua haluamilleen luennoille. Lisäksi useilla harjoitustyökursseilla on läsnäolopakko, mikä myös rajoittaa ruokailuajan valintaa.

Pitkät ruokajonot eivät ole pelkästään opiskelijoiden ongelma. Tutkijan on syötävä silloin kun työt sen sallivat, eikä ajankohtaa voi valita sen mukaan, koska ruokalaan luulee mahtuvansa. Paitsi työn sujuvuus, myös viihtyvyys vaarantuu, jos puolen tunnin ruokatauosta suurin osa kuluu jonottamiseen.

"Jonkun pitäisi laskea mitä maksaa, kun työntekijät ja viranhaltijat seisovat jonossa. Siinä menee monen ihmisen palkka vuodessa", Heikki Tuurala arvelee.

Kaikki mukaan mielenosoitukseen Viikin ainejärjestöt järjestävät maaliskuun ensimmäisenä päivänä mielenosoituksen, jonka tarkoitus on kiinnittää laajempaa huomiota ruokalaongelmaan ja näyttää, että paremmat ruokailutilat olisivat kaikkien kampuksella toimivien yhteinen tavoite. Paikalle toivotaan eri laitosten opiskelijoiden lisäksi mahdollisimman paljon henkilökuntaa. Soppatykki on lämpimänä Infokeskuksen pihalla klo 10.30 alkaen.

Biokeskus 3:n suunnitteluun soppatykkitempauksella ei voida enää vaikuttaa tarkoituksena on ennen kaikkea osoittaa selvän epäkohdan olemassaolo. Nykyiset ongelmat pitää tiedostaa, kun kampuksen laajentumista suunnitellaan. Ruokalapalveluja on lisättävä vähintään suhteessa ruokailijamäärän kasvuun. Kustannuksienkin kannalta tarpeiden huomioiminen ennakkoon on järkevämpää kuin kalliiden parannustöiden tekeminen jälkeenpäin. Vuonna 2003 maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitosten taakse valmistuvaan G-taloon on suunniteltu ruokala, mutta riittääkö senkään kapasiteetti ja pitääkö biologien elää seuraavat vuodet eväsleivillä?

Ruokalan käyttäjät äänessä:

Viikin tiedekirjastossa työskentelevä Esko Siirala syö lounaansa Biokeskuksen tai Infotalon Unicafessa. Vaikka ruuhkia onkin ollut, sellaista tilannetta ei ole tullut vastaan, että ruokailu olisi täytynyt jättää väliin niiden takia. "Jos ruuhkalta haluaa välttyä, täytyy miettiä tarkkaan mihin aikaan lounaalle lähtee", Siirala tuumaa.

Biokemian osastolla tutkijana toimiva Mathias Bergman syö Biokeskuksen UniCafessa lähes päivittäin. Bergmanin mukaan alikapasiteettia on selvästi, ja tilanne tulee vielä pahenemaan. Joskus ruokalan ruuhkat ovat pakottaneet jättämään lounaan väliin, mikä ei ole hyväksyttävää: "Kunnon ruoka on tärkeää!" Bergman toteaa.

Biokemiaa opiskelevat Sari Dönges ja Riia Plihtari syövät myös Biokeskuksessa päivittäin - onhan syömässä pakko käydä. He moittivat ruokalaa epäkäytännölliseksi: tilat ovat liian ahtaat kahdelle linjastolle. Kemian laitoksella opiskeleville tytöille myös Kumpulan ruokalan ruuhkat ovat tuttuja, mutta he arvioivat Viikin tilanteen vielä huonommaksi.


<= Etusivulle