STATUS-lehti Talvi 2002-2003
Helsingin yliopiston
sosiaalipsykologian opiskelijat



Pääkirjoitus ja tekijät

Puhiksen palsta



"Ettei vain veisi opettajan aikaa ihan turhan takia?"
- onko opiskelijalla oikeus käydä vastaanotolla?

Näkökulmia masennuslääkkeisiin

Miksi opiskelijapolitiikkaa?

Rekrytointipalveluja valtsikassa

Virtuaaliopetusta

Moitekädestä toivekäteen

Illallinen roskalaatikosta?

Eläimellinen mies

Fuksin ajatuksia (sarjakuva)


Tapahtumaraportit:

Kuvia laitoksen 40-vuotispäiviltä

Pikkujoulut


Ulkomaankirjeenvaihtajat:

Minun Afrikkani - deskriptiivinen tapaustutkimus Wienistä

Oodi ruotsalaiselle pyöräkulttuurille

Työharjoittelu Berliinissä


Arvosteluja:

Jasmiiniyöt
- eroottista runoutta Intiasta

Lilja 4-ever

Leijat Helsingin yllä (DVD)

 


 

Moitekädestä toivekäteen

Sosiaalipsykologi Kimmo Karkia puhui sosiaalipsykologiasta terveydenhoidon edistämisen näkökulmasta sosiaalipsykologian päivillä 9.11.2002. Hän toi luennollaan esille mm. kuinka tärkeää on elämänasenne ja näkökulmat, joista me ihmisinä tätä maailmaa katsomme. Terveyttä voi edistää ja ylläpitää vaihtamalla ongelmakeskeisen näkökulman voimavarakeskeiseen. Sosiaalipsykologi Kimmo Karkia antoi konkreettisen työkalun vaihtaa näkökulmaa - käden. Seuraavassa esittelen omien muistojen sopukoiden mukaan yhden asian, joka minulle viestittyi hänen luennostaan. Kuten me sosiaalipsykologit tiedämme, käsitykseni luennosta on ainakin hieman toisenlainen kuin muiden, koska käytän omaa historiaani ja asenteitani tulkitessa kuulemaani. Siispä haluan jakaa oman ahaa -elämykseni teidän, lukijoiden, kanssa. Esimerkit ovat omiani, keksittyjä ja sulkumerkeissä.

Kimmo Karkia esitteli miten moitekäsi eroaa toivekädestä. Moitekädessä niin kuin toivekädessäkin on tietysti viisi sormea. Sormet viestittävät omaa viestiään vuorovaikutussuhteessa. Aloitetaan moitekäden pikkulillistä. Pikkulilli on aina ja taas sormi, joka kuvaa henkilön ominaisuutta. "Aina sinä jätät nämä vaatteet lojumaan ympäri huonetta." Nimetön on vikasormi, joka liittyy myös aikaan. "Mikä sinussa on vikana, kun et ikinä opi laittamaan likaisia vaatteita pyykkikoriin." Keskisormi on haittasormi, joka kuvaa minkälaisia haittoja kyseinen teko saa aikaan. "Etkö ymmärrä, että saamattomuutesi saa minut hermostumaan ja koko meidän perhe-elämän sekaisin. Käyttäytymisesi tuhoaa meitä." Etusormi on syysormi. "On sinun syysi, että meidän vuorovaikutus ei toimi." Peukalo on kuuro. "Et ikinä kuuntele. Pitääkö sinulle aina huutaa? Vastaa minulle."

Kuulostiko moitekäsi tutulta? Esimerkit ovat provosoituja, mutta käytettyjä. No, miten sen voisi vaihtaa toivekäteen? Toivekäsi kuulostaa tältä. Yhteys eli "meille mukava juttu" liittyy pikkulilliin. Yhteyden luominen on ensisijaisen tärkeää aluksi, jotta saadaan perusta vuorovaikutukselle. "Musta tuntuu hyvältä, että meillä on erilaisia näkökulmia. Se tuo rikkautta suhteeseemme. Katso vaikka näitä sukkia. Sinua ne ei haittaa tässä sängyllä ollenkaan." Toiveen luominen on nimettömän tehtävä. "Minusta olisi mukavaa, jos näkisin ne mielummin pyykkikorissa." Hyödyn osoittaminen kuuluu keskisormelle. Hyötynäkökulmasta pyritään vetoamaan järkeen. "Jos veisit käytetyt sukat heti pesuun, ei niitä tarvitsisi erikseen sinne viedä." Uskon valaminen linkittyy etusormeen. Uskoon perustuu se, että muutos on mahdollinen. Uskotaan ominaisuuksien ja taitojen kehittämiseen. "Uskon että kykenet viemään sukat heti pesuun. Olet muutenkin niin järjestelmällinen ihminen." Viimeisenä on Kiitospeukalo. "Oli mukava keskustella kanssasi. Tämä täytyy uusia pian."

TOIVEKÄSI
(1) yhteys
(2) toive
(3) hyöty
(4) usko
(5) kiitos


MOITEKÄSI
(1) Aina ja taas
(2) vika
(3) haitta
(4) syy
(5) kuuro

Toivekäden toiminta on tuloksellista vuorovaikutusta, joka parantaa suhdetta ja tekee yhdessäolon miellyttäväksi. Ongelmat kuvataan tavoitteina ja toiveina, joita on mahdollista muuttaa. Moitekäden toiminta on hyvin yleisinhimillistä toimintaa, mutta lopputuloksena on yleensä pyöriminen ongelmissa, jotka ajan kuluessa koetaan ylitsepääsemättöminä. Terveyden edistäminen vuorovaikutuksissa voisi siis siirtyä toivekäden toimintaan. Oleellista on aluksi kuvata asian toivetila. Toivetilan määrittelyn jälkeen voidaan kartoittaa erilaisia teitä muutokseen. Muutoksen mahdollisuutta on hyvä pohtia. Kiitokset yhteistyöstä antavat potkua muutoksen alkamiselle. Haluatko lähteä tutkimaan "kättäsi" -valinta on sinun!


Teksti: Marjo-Riitta Ristikangas