Bologna tulee!

Rupla ry:n opintovastaava avaa keskustelun Bologna-prosessin mukanaan tuomasta tutkinnonuudistuksesta.

Tässä keräämääni alustavaa ”pehmeänlaskun” tietoa tutkintouudistuksesta. Jatkossa pyrin tarkistamaan ja päivittämään tietoja joko Ruplan sähköpostilistalla tai seuraavissa Kopeekan numeroissa. Mieluusti keskustelisin tutkinnon rakenteesta ja sisällöstä myös kasvokkain, esimerkiksi laitoksen keskustelutilaisuudessa, jonka voisimme slavistiikan ja baltologian laitoksella järjestää – toivomuksestanne riippuen.

Koska laitoskohtaisia kurssisisältötavoitteita ja opiskelun rytmitystä ei ole vielä lyöty lukkoon, nyt on syytä herätellä yleistä keskustelua opiskelijoiden oikeuksista, akateemisesta vapaudesta ja yksityiskohtaisemmin kurssien työllistävästä vaikutuksesta.

HYVIN PELKISTETYSTI sanottuna uusi tutkintouudistus tulee tiivistämään opintojamme. Uudet opintopistemäärät tulevat olemaan suppeampia kursseja kohden. Eli nyt opiskelijoiden olisi hyvä saada olla mukana suunnittelemassa uusia kursseja, ettei niihin kuitenkin survota samoja sisältöjä kuin entisiin laajempiin kursseihin.

Ongelmana tässä on se, että esimerkiksi entisestä kolmen opintoviikon kielioppikurssista pitäisi muotoilla uusi kahden opintoviikon kurssi. Tällöin joitakin vaatimuksia on laskettava, mutta kysymys kuuluukin, mitä. (Huom: esimerkki on kuvainnollinen, ei todellinen.)

SUOMESSA UUTEEN tutkintojärjestelmään siirrytään 1.8.2005. Aikaisemmin opintonsa aloittaneet saavat halutessaan jatkaa vanhan mallin mukaan vuoteen 2007, mutta sen jälkeen nykyiset vaatimukset siirtyvät lopullisesti historiaan. Tutkintoasetuksen lopullinen muoto selviää vasta kevään 2004 aikana, mutta tällä hetkellä uudistuksen tavoitteisiin kuuluvat mm. seuraavat kohdat:

• perustutkinto-opiskelijan on suoritettava ensin kolmivuotinen kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä)
• siitä on mahdollista jatkaa suoraan maisterin tutkintoon, joka kestää kaksi vuotta (120 opintopistettä)
• vuoden työmääräksi tulee 1600 tuntia (60 opintopistettä)
• opintorahan myöntämistä suunnitellaan viideksi vuodeksi
• yliopistosta voi kirjoittautua poissaolevaksi kahdeksi vuodeksi
• siirrytään käyttämään uutta arvosana-asteikkoa (0-5)

HELSINGIN YLIOPISTOSSA käynnissä oleva tutkinnonuudistus on osa Bologna-prosessia. Sen tavoitteena on yhtenäistää Euroopan yliopistotutkintojen rakenteita, lisätä tutkintojen läpinäkyvyyttä ja laatua sekä edistää kansainvälistä liikkuvuutta.

Omasta mielestäni käytännössä vaikuttaa kuitenkin siltä, että eniten sillä pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden nopeisiin valmistumisaikoihin; enää ei voi sivistää itseään hiljalleen ja vapaasti kymmentä vuotta.

TÄMÄ KIRJOITUS on keskustelunavaus tutkinnonuudistuksesta. Yritän seuraavassa esitellä lyhykäisesti eräistä subjektiivisia ja kriittisiä näkökulmia tutkinnonuudistukseen ja laajemmin sen takana oleviin rattaisiin.

Olen pahoillani, että tähän kirjoitukseen ei mahtunut myönteisten vaikutusten pohdintaa. Itse ryhdyin Rupla ry:n toiseksi opintovastaavaksi, koska minua huolestuttaa yliopiston kehityksen suunta. Vaikuttaa siltä, että se luopuu mieluummin tehtävästään antaa korkeinta mahdollista yleissivistävää opetusta ja harppaa tavoitteissaan ”yliammattikoulun” suuntaan.

Opiskelijoiden valjastaminen talouselämän ja teknologian työvoimaksi ei saa olla itseisarvo sinänsä eikä itsestään selvää kansantalouden nousun takaamista. Poliittisten uudistusten jyllätessä saa olla tarkkana politiikan retoriikan kanssa: usein ehdottamalla jotain epätodellisen mullistavaa saa huomion toisaalle varsinaiselta tapahtumakentältä, jossa voidaan tehdä päätöksiä tällöin niihin kenenkään puuttumatta.

Itse aion taistella viimeiseen hengenvetoon saakka yleissivistävän koulutuksen puolesta, koska ”älymystöllä” on demokratiassa vastuullinen rooli koko maailman tilanteesta. Jos emme tutustu toisiin uskontoihin, kulttuureihin ja filosofioihin, vaan keskitymme kapea-alaiseen osaamiseen esim. ei-humanistisilla aloilla, emme pysty kulkemaan rauhanomaisempaa ja suvaitsevaisempaa maailmaa kohti – ja sen pitäisi kai olla jokaisen ”sivistyneen” ihmisen suunta.

Ehkä tässä haluankin kysyä opiskelutovereiltani ja opettajiltani: Mitä teidän mielestänne tänä päivänä tarkoittaa sivistys? Mikä merkitys sivistyksen kartuttamisella on opiskelijan motivaation, oikeuksien ja vastuun kannalta? Miten tutkintouudistuksessa otetaan huomioon yliopiston vastuullinen tehtävä kouluttaa tiedostavia ja aktiivisia demokratian jäseniä?

DIALOGIA VOIMME JATKAA sähköpostitse: lähettäkää mielipiteitä ja kysymyksiä osoitteeseen riikka.porkola(AT)helsinki.fi. Kerään ajatuksianne ylös, ja ne julkaistaan seuraavassa Kopeekassa.
Voimme myös järjestää tutkintouudistusaiheisen keskustelukokoontumisen ja käsitellä siellä aiheita. Kaikki asiaan liittyvä on nyt ajankohtaista.

Aurinkoista ja aktiivista kevättä kaikille!

Riikka Porkola
Rupla ry:n opintovastaava

Lisätietoa aiheesta: www.helsinki.fi/tutkinnonuudistus