|
ks. myös
pdf-versio [2,13 Mb]
Sisällys
Toimituksessa:
Anu Korhonen
Veera Knuuti
Reeta Marjamaa
Salla Räsänen
(päätoimittaja ja verkkoversio)
Päivi Rönkkö
Veikko Suvanto
Ira Österberg
(toimitussihteeri) |
Voiman
ja
optimismin
lauluja
Vladimir Semjonovitš Vysotskin syntymästä tuli
tammikuussa kuluneeksi 65 vuotta. Rupla juhlisti laulajan muistoa
ekskursiolla in memoriam -illanviettoon Venäjän
tiede- ja kulttuurikeskukseen.
VLADIMIR VYSOTSKIN maine
on itänaapurissa vertaansa vailla.
Vysotskin surumieliset, traagiset,
usein tragikoomisetkin balladit levisivät magnizdateina, omakustanne-nauhoituksina,
kaikissa ikä- ja kansanluokissa. Valtio ei massiivisen suosittua
yhteiskuntakriitikkoa katsonut koskaan hyvällä silmällä, mutta Vysotski
sai kokea sen, mistä harva taiteilija pääsee nauttimaan: olla legenda
jo eläessään.
Runoilijan venäläisittäinkin raju elämäntyyli kasvatti hänen suosiotaan
”kansanmiehenä”, mutta koitui lopulta hänen kohtalokseen. Vysotski
kuoli sydänkohtaukseen Moskovassa 24.6.1980 vain 42-vuotiaana; oletettavasti
alkoholin liikakäytön seurauksena.
RUPLAN KEVÄTKAUSI alkoi tammikuun
30. päivänä ekskursiolla Venäjän kulttuuri-keskuksen tiloihin Taka-Töölöön.
Ohjelmassa oli
in memoriam -illanvietto – Vladimir Vysotskin syntymästä tuli tammikuun
25. päivänä kuluneeksi 65 vuotta. Se seikka, että kyseinen legendaarinen
lauluntekijä-näyttelijä-runoilija kuoli liki 23 vuotta sitten, ei
juuri juhlintaa hidastanut: paikalla oli ihka elävä klooni, bardin
hämmentävästi isänsä näköinen poika Nikita Vladimirovitš
Vysotski.
Nikita Vladimirovitš päästettiin vauhtiin pari tylsänpuoleisen
juhlapuheen jälkeen. Koulutettu näyttelijä ja Moskovan Vysotski-museon
johtaja lausui isänsä lyriikkaa antaumuksella, joka sai Kulttuurikeskuksen
kaiuttimet väräjämään, ja pahoitteli vain, ettei osaa laulaa – Vladimir
Semjonovitšin lyriikka on tehty kitaran kera illanvietoissa esitettäväksi,
ja suorasanaisena lausuntana siitä häviää paljon.
– Toivottavasti kuitenkin onnistun välittämään sen tunteen, jolla
nämä runot on kyllästetty. Isäni elämä ei ollut iloinen, ja lyriikatkin
saattavat vaikuttaa murheellisilta, mutta silti niistä kajastaa
voima ja optimismi, Nikita painotti.
NIKITA VLADIMIROVITŠIN vaikuttavan
esiintymisen jälkeen Vysotskin humoristisempaa puolta valottivat
muusikkoveljekset Mika ja Turkka Mali,
jotka ovat alkaneet kääntää, esittää ja levyttää Vysotskin lauluja
suomeksi jo 1980-luvulla. Tunnin keikkaan mahtui traagisia tarinoita
sodista ja sensuurista, mutta myös tavallista arkielämää entisestä
Neuvostoliitosta sekä hulvaton kupletti isäntää ryyppyreissulta
kotiin kaipaavasta eukosta.
Esitysten välisellä tauolla sai katsella aulaan koottua valokuvanäyttelyä
Vysotskista lapsuudesta myöhäisiin vuosiin; koululaisena, näyttelijänä,
muusikkona, taitelijana. Ilta Kulttuurikeskuksella jätti legendaarisesta
Vysotskista hedelmällisen ja monitahoisen kuvan.
Salla Räsänen
Vladimir Semjonovitš Vysotski 1938–1980
- näyttelijä, muusikko, laulaja, lauluntekijä, runoilija, ”bardi”
- kouluttautui insinööriksi, mutta seurasi kutsumustaan teatteriin
1964 Moskovan Taganka-teatteriin, jossa loi merkittävimmän osan
näyttelijän uraansa; kuuluisin rooli Hamlet
- esiintyi 26 elokuvassa
- suurin maine muusikko-lyyrikkona; kirjoitti satoja runoja ja
lauluja, joita esi-tettiin klubeilla, tehtailla ja siviilikodeissa,
mutta ei sallittu virallisesti julkaista ennen hänen kuolemaansa
Lisätietoa: http://vv.kulichki.net |