Edellinen numero Seuraava numero  
       
 

1/2003

ks. myös
pdf-versio [2,13 Mb]

Sisällys

Toimituksessa:
Anu Korhonen
Veera Knuuti
Reeta Marjamaa
Salla Räsänen
(päätoimittaja ja verkkoversio)
Päivi Rönkkö
Veikko Suvanto
Ira Österberg
(toimitussihteeri)

Suuri tuhotulva

Elokuussa 2002 koettelivat Keski-Eurooppaa poikkeuksellisen tuhoisat tulvat, jotka yllättivät alueiden asukkaat ja aiheuttivat mittavia materiaalisia ja henkisiä tuhoja.


Tulva oli monille Prahan eläintarhan eläimistä traumaattinen kokemus. TULVAT YLLÄTTIVÄT myös Prahan eläintarhaan, joka sijaitsee aivan Vltava-joen rannalla Prahan pohjoisosissa. Eläintarhalla oli selvät turvallisuusohjeet ja evakuointisuunnitelmat eriasteisten tulvien varalle, mutta tämänkertaiset tulvat toimivat kuten luonnonvoimat yleensäkin, ihmisten laskelmista ja suunnitelmista piittaamatta.

Maanantai-iltana 12. elokuuta ei viranomaisten arvioiden perusteella eläintarhalla ollut vielä tarvetta ryhtyä suuriin pelastustoimiin. Jo seuraavana päivänä kävi kuitenkin selväksi, että Prahan siihen asti pahimpien tulvien, nk. satavuotisten tulvien raja ylittyisi. Eläintarhalla ei kuitenkaan ollut tuossa vaiheessa enää tarpeeksi aikaa tarvittaviin pelastustoimiin. Valtavalla kiireellä, vain muutaman tunnin aikana, pelastettiin mitä voitiin.

Tulvalta saatiin turvaan yli tuhat eläintä nostolaitteiden, helikoptereiden, traktoreiden ja veneiden avulla. Suurimmat ja vaarallisimmat eläimistä oli ensin nukutettava siirtoa varten, mikä vaikeutti tilannetta entisestään. Turvapaikan eläimet saivat Prahan eläintarhan tulvalta turvassa olleilta yläosilta, Tšekin tasavallan ja sen naapurimaiden eläintarhoista sekä yksityisiltä ihmisiltä. Osalle eläimistä uusi koti tulee olemaan pysyvä.


EPÄTOIVOISESSA TAISTELUSSA aikaa ja tulvaa vastaan menetettiin kuitenkin useita eläintarhan asukkaita. Yhteensä 90 eläintä hukkui, karkasi tai oli lopetettava. Yksi suurimmista menetyksistä oli 35-vuotias aasialainen norsu Kadír, joka oli lopetettava, koska se ei suostunut poistumaan aitauksestaan ja oli selvä, että se olisi hukkunut muuten.

Toinen suuri surun aihe oli juuri Prahan eläintarhaan kotiutunut gorilla Pong, jolle Prahan lisäksi oli uutta gorillamainen elämäntapa, sillä edellisessä asuinpaikassaan se oli esimerkiksi tottunut syömään perunalastuja ja karkkia ja juomaan limsaa. Pongin kohtalo ei kuitenkaan ollut eläintahan työntekijöiden käsissä, vaan gorillalauman vanhin uros ajoi Pongin veden varaan. Eläintarhan karkulaisista seurattiin pitkään merileijona Gastonia, joka ui tulvavesien mukana aina Saksan puolelle saakka, missä se saatiin kiinni. Gaston ei kuitenkaan selvinnyt seikkailustaan, vaan kuoli kiinnisaamisen jälkeen pakomatkan aiheuttaman stressin oireisiin.


PRAHAN ELÄINTARHA avasi ovensa yleisölle heti, kun viranomaiset olivat todenneet sen turvalliseksi. Lähes puolet alueesta on kuitenkin edelleen suljettuna. Kaikeksi onneksi lähes puolet eläintarhan alueesta on korkean mäen päällä, minne tulvavedet eivät ulottuneet. Tuhojen arvoksi on arvioitu n.200 miljoonaa Tšekin kruunua. Keräyksissä eläintarhalle on saatu koottua tähän mennessä n. 20 miljoonaa Tšekin kruunua. Lisäksi World Association of Zoos and Aquariums on luvannut avustaa Prahan eläintarhaa eläinryhmien täydentämiseksi.

Veera Knuuti

Lisää aiheesta: www.zoopraha.cz


Prahan eläintarhan historiaa

Prahan eläintarha perustettiin vuonna 1931, mutta eksoottisia eläimiä on kasvatettu Tšekinmaalla jo pitkään. Tšekin vaakunaa on vuosisatojen ajan koristanut leijona, ja kuninkaalliset halusivat tuon majesteettisen eläimen tallustelevan myös Prahan linnassa.

Alkemistisista kiinnostuksistaan tunnetun Pyhän Rooman valtakunnan keisarin ja Böömin kuninkaan Rudolf II:n (l 552–1612) aikana kuninkaanlinnassa eli leijonien lisäksi mm. orankeja ja ilmeisesti myös sittemmin sukupuuttoon kuollut drontti. 30-vuotisen sodan jälkeen linnan eläinpuiston annettiin rappeutua, ja 1700-luvun puolivälissä se lopetettiin kokonaan.

Eläintarhan perustamista alettiin suunnitella uudelleen 1800-luvun lopulla. Saksalainen luontoyhdistys perusti Tšekkoslovakian ensimmäisen eläintarhan Libereciin vuonna 1919, ja Prahan eläintarha avattiin 28. syyskuuta 1931 Prahan pohjoisosaan Trojalle. Uudessa Prahan eläintarhassa eli 200 eläintä kahdeksan hehtaarin alueella.

1930-luvun lopussa eläintarha joutui vaikeuksiin tulvien, eläinten menehtymisten ja natsimiehityksen takia. Eläintarhan johtaja vetosi yleisöön radion ja lehtikirjoitusten välityksellä, ja tuhansien lahjoittajien avulla eläintarha saatiin pelastettua. Toisen maailmansodan aikana eläintarha keräsi rahaa myös järjestämällä sirkusesityksiä, joissa eläintarhan työntekijät esiintyivät opetettujen eläinten kanssa. Sodan keskellä tapahtui jotain hyvääkin, sillä vuosien 1942–1943 vaihteessa maailman ensimmäinen eläintarhassa syntynyt jääkarhu näki päivänvalon juuri Prahassa.

Vuonna 1954 Prahan eläintarha siirrettiin valtion omistukseen, mikä toisaalta varmisti tarhan taloudellisen tilanteen, mutta toisaalta esti sen kasvun ja kehityksen sosialismin aikana. 1950-luvulla Prahan eläintarhasta tuli myös väliasema eläimille, joilla käytiin kauppaa Neuvostoliiton ja muun maailman eläintarhojen välillä.

Prahan eläintarhan nykyinen johtaja Petr Fejk valittiin tehtäväänsä 1990-luvun alussa, ja hänen ansiostaan eläintarhaa voi nykyään pitää hyvin korkeatasoisena eurooppalaisena eläintarhana, jossa asuu n. 660 nisäkästä ja 800 lintua. Eläintarha toimii kansainvälisessä yhteistyössä muiden eläintarhojen kanssa uhanalaisten eläinten suojelemiseksi. Sen omana erikoisuutena ja tunnuksena Trojalla laiduntavat harvinaiset prevalsky-hevoset.

Anu Korhonen