Edellinen numero Seuraava numero  
       
 

2/2001

Sisällys

Toimituksessa:
Katja Manninen
Salla Räsänen
(päätoimittaja ja
verkkoversio)
Elina Tuomikoski
(toimitussihteeri)
Maria Virkkala (kuvat)

Ensimmäinen vuosi

Syksy 2000 näki laitoksellamme jälleen kerran uuden lauman eksyneen näköisiä, mutta sitäkin innokkaampia fuksilapsia – sellaisilta ensimmäisen vuoden opiskelijat, iästä riippumatta, useimmiten vaikuttavat vanhempien silmin.


VAIKKA RUPLAN TOIMINTA olikin luonnollisista syistä johtuen jokseenkin lamassa syksyn ajan, saatiin fuksiaiset kuitenkin järjestettyä ja suurin osa integroitua mukaan ainejärjestötoimintaan. Keväällä sitten jatkettiin tuorein voimin biletyksen, saunomisen ja hallituksen uudelleenjärjestelyn merkeissä – uusi johto pitää sisällään peräti kolme tuoretta ruplalaista.

Nyt kuluneen vuoden uusia tapahtumia ja tunnetiloja valottaa neljä kokijaa ja näkijää – kokemuksista voinee ottaa opikseen myös tulevan syksyn uusi vuosikerta. Tällä kertaa vastauksia saatiin vain rusistipuolen fukseilta – slavistit pääsivät tosin sanomaan sanansa jo viime keväänä.


Kysymykset:
1. Ikäsi?
2. Mistä olet kotoisin? Jos muualta kuin pääkaupunkiseudulta, milloin muutit ja miltä tuntui?
3. Kauanko olit lukenut venäjää ennen yliopistoa ja miksi aloitit?
4. Oletko ennen Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitosta opiskellut muualla? Jos olet, miten vertailisit entistä ja nykyistä opiskelupaikkaa?
5. Mitä muita aineita luet venäjän lisäksi? Miksi?
6. Mitä voit sanoa ensimmäisen vuoden opetuksesta pääaineessasi? Kehumista, parantamisen varaa?
7. Urasuunnitelmia? Oletko aikeissa vaihtaa pääainetta tai hankkia uusia sivuaineita? Milloin haluaisit valmistua? (toim. huom. älä turhaan mieti viimeistä kohtaa, ei ekana vuonna vielä tarvitse... neljäntenä voi alkaa olla vähän tukala olo.)
8. Yleisvaikutelmia? Jotain sanottavaa (neuvoja, varoituksia tms.) uusille fukseille?


Maria Virkkala

1. 21 v.
2. Helsingistä.
3. Luin lukiossa lyhyen venäjän sekä vuoden Turun yliopistossa ennen kuin aloitin Helsingissä. Olin kiinnostunut Venäjästä ja venäläisyydestä, ja kun opiskelupaikkakin irtosi, niin...
4. Opiskelin vuoden Turussa. Sanotaanko näin, että Helsingissä on hieman paremmat resurssit järjestää opetusta, joten myös opiskelu on mielekkäämpää ja monipuolisempaa. On myös valinnanvaraa löytää pääainetta tukevia sivuaineita.
5. Tässä vaiheessa sivuaineena on Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus.
6. Opetuksen tasoon olen tyytyväinen.
7. Urasuunnitelmissa voisi olla jotain kulttuuriin tai muuhun yhteiskunnalliseen liittyvää... Sivuaineiksi olen kaavaillut valtsikan aineita tai toista slaavilaista kieltä. Valmitumisaika?? ... Hiljaa hyvä tulee...
8. Yleisvaikutelmasta kertonee jotain se, etten ainakaan näillä näkymin ole vaihtamassa pääainetta, siis viihdyn...


Kreeta Loikkanen

1. 20 v.
2. Helsingistä.
3. Olen lukenut venäjää peruskoulun ekasta luokasta lähtien, kun vanhemmat laittoivat venäläiseen kouluun.
5. Swahili nyt vain sattuu kiinnostamaan.
7. En oo vielä miettinyt tuota... tai oon, mutten tahdo kertoa. En kuitenkaan usko valmistuvani tästä aineesta.
8. Suhtautukaa vakavasti siihen, mitä teette.


Niina Piiparinen

1. 20 v.
2. Saarelta, Etelä-Karjalasta. Muutin Helsinkiin viime syksynä, ja olen viihtynyt hyvin.
3. Aloitin lyhyen venäjän lukiossa ja luin siellä 3 vuotta. Aloitin venäjän opiskelun, koska olin aina ollut kiinnostunut venäjästä ja halusin oppia kielen.
4. Opiskelin venäjän kääntämistä ja tulkkausta vuoden Joensuun yliopistossa, Savonlinnan kansainvälisen viestinnän laitoksella. Nykyinen opiskelupaikka on kaikin puolin innostavampi, ja sivuainevaihtoehtojakin on todella paljon. Helsingissä koulutusohjelmaan kuuluu totta kai venäläistä kirjallisuutta, kun taas Savonlinnassa on keskitytty kieleen.
5. Opiskelen sivuaineina valtio-oppia ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusta. Minulle nämä aineet olivat aika luonnollinen valinta, ja kiinnostus niihin on kasvanut koko ajan enemmän.
6. Mielestäni opetus on hyvää.
7. Tulevaa uraa en vielä tässä vaiheessa haluaisi ainakaan liikaa miettiä... mutta pääainetta en ainakaan näillä näkymin ole vaihtamassa.


Elina Tuomikoski

1. 21 v.
2. Helsingistä.
3. Luin venäjää yhden kurssin verran lukiossa, ja (yliopistoa) edeltävän syyslukukauden Pietarissa Liikuntatieteellisen valmistavalla luokalla.
4. Koulunkäyntiavustajalla kansanopistossa oli paljon koulumaisempi. Pietarissa olin yksityisopetuksessa.
5. Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusta, ympäristönsuojelutiedettä. Olen niin hörhähtänyt...
6. Opetus on tietty huippuluokkaa, välillä vähän toisissa sfääreissä kuin opiskelijat. Lemppari TIETTY Hannes.
7. Ei pysty sanoon, kunhan täällä nyt muutaman vuoden palloilee...
8. Paras mahdollinen valinta, jo ihan ainejärjestön ja muun oheishäröilyn takia. Nähdään viimeistään fuksiaisissa!


OLISI OLLUT MIELENKIINTOISTA tehdä vielä laajempi otanta viime vuoden fuksisadosta, mukana luonnollisesti myös slavistipuolen opiskelijoita. Nämäkin neljä vastausta kuitenkin osoittavat jo tiettyä selkeää hajontaa

On huomattava, että suuri osa laitoksellamme vaikuttavista opiskelijoista on alkuaan Helsingistä. Tämä selittynee pitkälti kahdella seikalla: helsinkiläisten ymmärrettävällä haluttomuudella lähteä muualle opiskelemaan sekä suomalais-venäläisellä koululla. Hiukan yllättäen suomalais-venäläisen koulun 12-vuotisen venäjän kielen lukeneet eivät suinkaan ole valmistumistilastojemme kärjessä: tämänkin otoksen vastaajista kyseisen oppilaitoksen käynyt on ainoa, joka suunnittelee vakavasti pääaineen vaihtoa, ja empiiriset havainnot opiskelutoverien keskuudesta tukevat päätelmää entisestään.

Voimme siis päätellä, ettei taustalla, sillä kuinka monta vuotta kieltä on lukenut, ole juurikaan merkitystä harrastuneisuuden tai jatkuvuuden kannalta. Luonnollisesti pidempi opiskeluaika auttaa yliopisto-opintojen alkuvaiheessa – lukiopohjalla sisäänpäässeille ensimmäinen syksy rankkoine kielitaito-osuuksineen saattaa olla pieni järkytys. Toiseen vuoteen mennessä erot opiskelijoiden kielitaidossa ovat kuitenkin pitkälti tasoittuneet, ja viimeistään kieliharjoitteluosuus näyttää, mistä kana... munii: loppujen lopuksi menestys ja viihtyminen on kiinni vain ja ainoastaan omasta motivaatiosta.

Salla Räsänen