Kasvatuspsykologia pääaineena
Helsingin yliopistossa sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus opiskella luokanopettajaksi pääaineenasi kasvatuspsykologia. Kasvatuspsykologian linjalla on omat painotuksensa, mutta valmistuttuasi olet kasvatustieteen maisteri jolla on luokanopettajan pätevyys. Kasvatuspsykologia pääaineena antaa erityisvalmiudet oppiaineita yhdistelevien opintokokonaisuuksien suunnitteluun ja organisointiin koulussa.
Kasvatuspsykologian opiskelu tapahtuu intensiivisesti pienryhmässä, jonka tavoitteena on totuttaa tavoitteelliseen ja järjestelmälliseen työskentelyyn yksin ja yhdessä. Koulutuksessa harjoitellaan mm. ryhmätyötaitoja, oman työn suunnittelemista ja rakennetaan omaa kasvatusalan asiantuntijuutta sekä kehitetään omaa ajattelua. Haastavasta opiskelutavasta johtuen opinnot antavat opiskelijoille myös eväitä opettajan työlle ominaisen epätietoisuuden ja erilaisten epävarmuuksien sietämiseen. Opiskelu on ongelmalähtöistä ja tutkimiseen innostavaa.
Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu luonnollisesti myös eri kouluoppiaineiden didaktiikan oppisisällöt. Kasvatuspsykologian linjalla opiskeleminen ei siis millään tavalla estä vaikkapa aineenopettajaksi opiskelemista, jolloin olet suorittanut jonkun oppiaineen sivuaineen ja kaikki sen syventävätkin kurssit (eli nk. pitkä sivuaine).
Kasvatuspsykologian opiskelijaryhmä laatii ohjaajan kanssa tavoitteet opiskelulleen opetussuunnitelman pohjalta ja suunnittelee opintojen sisältöä ja toteutusta. Arvioinnissa keskitytään sekä yksilön että ryhmän oppimisprosessiin. Kasvatuspsykologian opinnoista on tarkoitus tehdä omia kiinnostuksia vastaavaa. Opettamisen peruskysymyksiä pohditaan yhdessä ryhmässä, ja niihin vastataan laitoksen asiantuntevan henkilökunnan ohjauksella ja avustuksella. Kasvatuspsykologian pääaineopinnoissa paitsi luetaan teoriakirjoja, niin myös keskustellaan sisällöistä kirjojen kirjoittajien kanssa vaikkapa kahvikupposen äärellä. Opiskelijoilla on siis hyvät (elävät) tietoresurssit käytettävinään opiskellessaan kasvatuspsykologian pääainelinjalla.
Kasvatuspsykologian pääaineryhmillä on perinteisesti sen jäsenien keksimä nimi, joista ensimmäinen oli Kehi-ryhmä (1998). Muita ryhmiä ovat esim. Uudikset (1999), Versot (2002), Helmet (2003), Oivaus (2009) ja Saraste (2010).
Valintaprosessista:
Kasvatuspsykologian pääainekoulutukseen on valittu vuosittain n. 10 uutta opiskelijaa. Opiskelijat valitaan VAKAVA-kokeen ja soveltuvuuskokeen perusteella. Tarvittavin pistemäärin VAKAVA-kokeesta selvityt kutsutaan prosessin toiseen vaiheeseen, eli soveltuvuuskokeeseen.
Soveltuvuuskoe on tyypillisesti pitänyt sisällään soveltuvuushaastattelun ja esitelmällisen tehtävän. Tehtävien tarkoituksena on selvittää hakijan soveltuvuutta mutta myös motivaatiota kasvatuspsykologian opiskeluun. Esimerkiksi vuonna 2009 aloittaneiden tuli haastattelun lisäksi tiivistää haastattelijoille lehtijuttu tai -artikkeli ja esittää siitä omia perusteltuja mielipiteitä. Tilanne ei ole varsinainen ”koe”, sillä siihen ei voi valmistautua millään lailla. Tärkeintä on, että tulee paikalle omana itsenään!
Tervetuloa jatkamaan perinteitämme!
Henkilökunnan näkemyksiä Kasvatuspsykologiasta pääaineena
”Kasvatuspsykologian pääaineopinnot korostavat psykologista osaamista koskien ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista, luokkahuonevuorovaikutusta, ryhmädynamiikkaa ja painotamme erityisesti vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on aktivoiva, tutkiva ja ilmiölähtöinen pedagogiikka. Kun näitä asioita painotetaan omassa opiskelussa, on todennäköisyys niiden soveltamiseen omassa opettajantyössä paljon suurempi. Erityisesti panostamme opiskelijoiden osallisuuteen ja toimijuuteen kasvamista, mitä myös Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto (SOOL) on tuoreessa raportissaan tuonut esiin. Intensiivinen yli kolmen vuoden pienryhmäopiskelu antaa valmiuksia kehittää omia vuorovaikutustaitoja sekä ymmärtää erilaisia näkökulmia yhteisön toimintaan. Tämä antaa valmiuksia kehittää tulevaisuuden työyhteisöjä sekä moniammatillista yhteistyötä. Pyrimme myös nivomaan uutta teknologiaa luontevaksi osaksi omaa opiskelua sekä opetusharjoittelua.”
Kirsti Lonka
kasvatustieteen professori
Tutkimuksesta vastaava varajohtaja
”Kasvatuspsykologian pääaineopinnoissa tarkastellaan koulutoimintaa kokonaisuutena. Syvennytään oppimiseen ja kouluun lasten näkökulmasta kuten miltä koulupäivä näyttää lapsen silmin, miten lapsi oppii parhaiten asioita ja miten yhdistää oppilaiden mielenkiinnonkohteet ja opetussuunnitelma. Toisaalta eritellään opettajan osuutta lasten oppimisessa ja opettamisessa: miten suunnitella ja totuttaa innostavaa opetusta, miten tutkia omaa työtään ja oppia siitä. Koulussa on aina kyse yhteisöstä. Siksi paneudutaan siihen, mitä tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja miten siihen voi vaikuttaa. Koulutoimintaan liittyy myös muussa yhteiskunnassa tapahtuvat asiat. Siksi pohditaan myös sitä, mistä erilaiset yhteiskunnan ilmiöt johtuvat, miten ne liittyvät yhteen ja mihin voi vaikuttaa. Kasvatuspsykologian yksikössä johdetaan useita kiinnostavia tutkimushankkeita. Niihin voivat opiskelijat liittyä ja tehdä hankkeissa tutkimusta opinnäytetöinään.”
Liisa Karlsson
Dosentti, kasvatustieteen tohtori
Luokanopettajakoulutuksen varajohtaja
Lapset kertovat hyvinvoinnistaan (TelLis) -hanke