PapinTappo -säännöt

1. Joukkueet ja Pelaajat

PapinTappo kyykkämestaruusturnaukseen voivat osallistua ainoastaan Helsingin yliopiston ainejärjestön kokoamat joukkueet. Joukkueen jäsenten tulee olla kyseessä olevan järjestön jäseniä. Turnaukseen ei saa osallistua yli 100 peliä Papintappajien harjoituksissa pelanneet pelaajat.

2. Kenttä

Pelineliöiden koot ovat 5x5 metriä. Neliöiden lähin etäisyys toisistaan on 10 metriä. Pelineliön eturajalle pystytetään 20 paria kyykkiä tasavälein siten, että reunimmaiset ovat yhden kyykän (pidemmän reunan) etäisyydellä pelineliön reunoista. Pelineliöiden etureunasta 2 metriä vastustajan pelineliön suuntaan sijaitsevat naisten (8 metrin) heittoviivat. Pelikentän ulkomitat ovat kokonaisuudessan 5x20 metriä.

3. Pelin kulku

3.1 Aloittaja

Aloittajan arvonta tapahtuu pesäpallotyyliin hutunkeittona. Karttu heitetään ensin pelituomarille. Arvonnan voittanut määrää kenttäpuoliskot tai aloittavan joukkueen.

3.2 Avaus ja sen jälkeiset heitot

Miehet suorittavat avauksen oman pelineliön takarajan takaa (15 metriä) ja naiset etureunan takaa (10 metriä vastustajan pelineliön eturajasta). Avausheittoja jatketaan kunnes ensimmäinen kyykkä on poistunut pelikentältä. Avauksen jälkeen loput heitot suoritetaan pelineliön sisältä. Naiset voivat halutessaan heittää 8 metrin viivalta. Vauhdinotto on sallittua pelineliön rajojen sisällä, naisilla 8 m viivaan asti.

3.3 Heittojen määrä, heittojärjestys ja pelivuorot

Joukkueella on käytettävissään 16 heittoa päätyä kohden. Joukkueen heittovuoron aikana kaksi joukkueen pelaajaa heittää kumpikin kaksi kertaa, eli yhteensä neljä karttua. Pelaaja heittää heittovuoronsa kartut perätysten. Pelaajat vaihdetaan jokaisella joukkueen heittovuorolla kunnes kaikki pelaajat ovat heittäneet. Tämän jälkeen ensimmäisenä heittäneet jatkavat. Joukkueen koon ollessa pariton, ensimmäinen heittäjä heittää viimeisen pelaajan parina. Tällöin heittoparit vaihtuvat jokaisella pelaajajonosyklillä. Joukkueen heittojärjestys (16 heittoa) säilyy pelin loppuun asti (molemmat päädyt).
Jos karttu jää pelineliöön, sitä ei saa poistaa ennen joukkueen heittovuoron loppumista. Vain pelituomarin luvalla sallitaan kartun vaihto pelineliöstä.
Joukkueen jokaisen heittovuoron jälkeen pelituomari tarkastaa pelineliön, toteaa ulos menneet, rajalla olevat ja pelineliöön jääneet kyykät sekä antaa luvan poistaa kartut pelineliöstä. Tarkastuksen jälkeen tuomari antaa toiselle joukkueelle heittoluvan.
Pelivuorot jatkuvat, kunnes kumpainenkin joukkue on heittänyt yhteensä 16 karttua tai lopettanut kentän tyhjäykseen. Tämän jälkeen tuomari laskee ja merkitsee ylös ensimmäisen päädyn pisteet. Tämän jälkeen joukkueet vaihtavat puolia, sekä aloitusvuoroa.
Toisen päädyn jälkeen tuomari laskee yhteen pisteet ja julistaa voittajaksi sen joukkueen, jolla on vähiten miinuspisteitä tai eniten pluspisteitä.

4. Pisteet ja lohkovoitto

4.1 Pelin aikana laskettavat pisteet

Pelikentälle jäänyt kyykkä on -2 pistettä, pelineliön reunalle -1 ja käyttämättömät kartut +1 piste.

4.2 Pelipisteet

Pelin voittaja on se jolla on vähiten miinuspisteitä (-) tai eniten pluspisteitä (+). Voitosta saa 2 pistettä, tasapelistä 1 pisteen ja häviöstä nolla pistettä.

4.3 Lohkopisteet

Eniten voittopisteitä saanut voittaa lohkon. Jos joukkueilla on yhtä paljon voittopisteitä, ratkaisee keskinäisten otteluiden tulos. Jos keskinäisten otteluiden pisteet ovat tasan, ratkaisee keskinäisissä otteluissa saatujen pelipisteiden keskiarvo. Jos nämäkin ovat tasan, ratkaisee joukkueen lohkon kaikissa otteluissa saamien pelipisteiden keskiarvo. Jos nämäkin ovat tasan, ratkaisee voittajan arpa. Jokaisesta lohkosta jatkaa kaksi joukkuetta toiselle kierrokselle.

5. Erikoistilanteet

5.1 Haljennut kyykkä

Jos kartun osuma halkaisee kyykän, pelituomari tuomitsee sen mukaan, minne suurempi osa kyykkää meni. Samalla hän vaihtaa rikkoutuneen kyykän ehjään. Kyykän haljetessa yhtä suuriin osiin ulosmennyt osa ratkaisee. Yhtä suurien osien jäädessä pelineliöön pelaaja ratkaisee, kumman kyykänosan kohdalle ehjä kyykkä asetetaan.

5.2 Vastustajan kyykkien siirtäminen

Vastustajan kyykkiä ei saa siirtää. Jos pelaaja potkii, heittää tai muuten siirtää heittoneliön kyykkiä antaa pelituomari siirtelijälle varoituksen. Kahden varoituksen jälkeen tuomari määrää siirtelijän heittämään kaikki jäljellä olevat karttunsa takarajalta. Jos vastustajan kyykät siirtyvät ulos, ne tulkitaan sinne jääneiksi. Jos ne jäävät pelineliöön tai pelineliöiden väliin, tuomari nostaa ne takaisin paikoilleen.

5.3 Rajalla olevat kyykät

Epäselvissä tapauksissa pelineliön rajalle jääneet kyykät tarkastetaan mittatikulla, jota vedetään rajaa pitkin pystysuorassa asennossa. Jos mittatikku osuu rajalla olevaan kyykkään, niin se nostetaan papiksi. Mikäli pelineliön sivurajalla olevaan kyykkään on vähemmän kuin 10 cm matkaa pelineliön eturajalta, se ei ole pappi, eikä sitä nosteta. Pelineliön etupuolella olevat kyykät eivät ole pappeja.

5.5 Kilpailupäällikkö

Epäselvissä tapauksissa Kilpailupäällikkö toimii ylituomarina ja on aina oikeassa. Hänen päätöksistään ei voi valittaa.