1/98


Yrjö Vartia

ekonometrian professori ja Moodin 1. puheenjohtaja


Yrjö Vartia työn ääressä tilastotieteen laitoksen ‘viimeisen päälle järjestetyssä’ seminaari-huoneessa Porthaniassa 60-70 -lukujen taitteessa.

 

Täysiverinen tilastotieteilijä kansantaloustieteen laitoksella

Kuunnellessaan 60-luvun puolivälissä Rolf Nevanlinnan legendaarisia yleisöluentoja suhteellisuusteorian periaatteista Helsingin Normaalilyseon oppilas Yrjö Vartia sai kipinän tieteen kysymyksiin. Vuodesta 1966 alkaneen yliopistouransa alussa Vartia oli perustamassa Moodia. Lukuisten toimien ja tehtävien jälkeen hän on työskennellyt kansantaloustieteen laitoksella ekonometrian professorina vuodesta 1988 lähtien. Huolimatta taloustieteellisestä suuntautumisestaan tilastotiede on kuitenkin Vartialle yhä ‘se oma, oikea tieteenala’. - Enhän ole kansiksesta koskaan approa enempää suorittanutkaan, vaikka proffa täällä olenkin, hän lohkaisee - ilmeisen ylpeänä.

Törnqvist vs. Mustonen

Moodin perustaminen liittyy kiinteästi muutoksen aikaan tilastotieteen laitoksella ja sen antamassa opetuksessa. Tuolloin professoreina laitoksellamme toimivat ‘Suomen tilastotieteen isä’, maamme ensimmäistä tieteenalan professuuria laitoksen perustamisesta asti vuodesta 1945 hoitanut (nyt jo edesmennyt) Leo Törnqvist sekä juuri virkaansa astunut Seppo Mustonen. - Törnqvist ja Mustonen olivat kovin erilaisia sekä henkilöinä että myös ideoiltaan, Vartia kiteyttää.

- Törnqvistin mielestä opiskelijoiden tuli olla niin lahjakkaita, että he pystyivät lukemaan tilastotiedettä omatoimisesti. Sen mukaisesti tilastotieteen maine opiskelijoiden keskuudessa olikin ihan "hirveä", sillä kaikki tiesivät ettei ilman matematiikan hallintaa voi mitenkään pärjätä.

- Esimerkiksi tilastotieteen pro-semmassa käännettiin Törnqvistin johdolla käsin matriiseja, mihin saattoi upota aikaa hyvinkin kymmenen tuntia, Vartia heittää.

‘Törnqvistin aikana’ tilastotieteen aineopintojen suorittaminen tarkoitti kirjan Hald: Statitistical Theory with Engineering Applications tenttimistä. Seppo Mustonen kuitenkin sai käytännön muutettua järjestämällä ensimmäisen tilastotieteen cum laude -luentokurssin. Vartia itse muistelee olleensa järjestyksessään toisella kurssilla.

Tilastotieteestä suosikkiaine

- Oltuaan töissä Nokialla Mustonen oli ymmärtänyt, kuinka ATK:n avulla voidaan selviytyä monista laskuista, jotka aiemmin jouduttiin laskemaan käsin. Samalla Mustonen tiesi, että tilastotiedettä osaamaan tarvitaan laajemminkin ihmisiä, kuin vain Törnqvistin kouluttamia huippuja.

- Mustonen teki opiskelijoille hyvät muistiinpanot, suppeat mutta selkeät, mikä myös se oli aivan toista Törnqvistiin verrattuna, Vartia toteaa.

Mustosen cum laude -kurssien kautta tilastotiede saavutti hetkessä ennätysmäisen suosion yliopistolla. Ensimmäinen kurssi kokosi Franzeniaan noin 150 kuulijaa, ja cum laude -suoritusten määrä nousi aivan uusiin lukemiin. Parissa vuodessa tilastotiede vaihtui huippuvaikeasta harvojen alasta aikakautensa suosikkiaineeksi, jota opiskeltiin kiistatta enemmän kuin nyt 1990-luvulla.

Mustonen vihjasi Moodista

Tilastotieteen opetuksen muuttumista enemmän Moodin perustamiseen vaikutti kuitenkin yleinen opiskelijoiden aktivoitumisen aika yliopistolla. - Se oli opiskelijajärjestöjen luvattua aikaa ja Seppo Mustonen vihjasikin meille, että myös tilastotieteen opiskelijoiden kannattaisi perustaa oma järjestönsä, Yrjö Vartia kertoo.

Itseään merkittävämmiksi tekijöiksi Moodin perustamisessa Yrjö Vartia nostaa tuon ajan parhaat opiskelukaverinsa Antero Tuomisen ja Jukka Veilahden. - Muodostimme kolmeen pekkaan oman porukamme, ja aina yhdessä opiskelimme tilastotiedettä ja matematiikkaa, Vartia muistelee lämmöllä aikaa, jolloin ‘ei tunnettu opiskelevamme intensiivisisesti, mutta paljon opittiin ja saatiin tehdyksi’.

HYY:ssäkin aktiivisesti vaikuttanut Antero Tuominen oli se ilmeisen välttämätön ‘järjestöjyrä’, jollainen uuteen perustettavaan yhdistykseen tarvittiin. Muut olettivatkin Tuomisen ilman muuta ryhtyvän myös puheenjohtajaksi, mutta toisin kävi.

- Sovittiin, että yhdessähän näitä asioita hoidetaan ja siinä samassa se puheenjohtajuus vain päätyi minulle, Yrjö Vartia toteaa.

Moodiko radikaali?

Moodin alkutaipaleen toiminnassa Yrjö Vartia kertoo selkeän painopisteen olleen opiskeluun ja opetukseen liittyvissä asioissa. - Teimme heti kurssikyselyyn, josta saatiin paljon arvokasta tietoa. Siitä nähtiin muun muassa hyvin se, kuinka matematiikan osaaminen vaikutti ratkaisevasti menestykseen tilastotieteen opinnoissa.

Toisin kuin lähes kaikki muut, vaikkapa juuri valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöt, Moodi onnistui pitäytymään ansiokkaasti sivussa 60-luvun lopulla yliopistolla riehuneesta opiskelijaradikalismista. - Seppo Mustonen tosin piti Moodiakin radikaalina ja hän jopa pelkäsi minun olevan meidän lakkokenraali, Vartia paljastaa.

- Kyllähän me oltaisiin voitu vaatia ‘neukkulaisia’ tenttikirjoja Kolmogorovilta ja kumppaneilta, mutta kun tuollainen ei vain kuulunut tapoihimme, hän painottaa.

Kaljat pois hallitukselta

Omasta puheenjohtajuudestaan Yrjö Vartia toteaa, että ‘enemmän olisi halunnut tehdä, mutta ei vain saanut aikaiseksi’. Tällaista toimintaa olisi ollut etenkin opiskelijarientojen järjestäminen, joita kuitenkin sitten vietettiin varsinkin yhdessä Dilemman ja Limeksen kanssa.

Varsinaisia tilastotieteen pääaineopiskelijoita Vartia arvelee tuolloin olleen ehkä 10-15. Pääasiassa Moodi toimikin pienessä omassa piirissään koostuen lähinnä hallituksen jäsenistä. Moodin nimeä keksittäessä pidettiin kuitenkin tärkeänä, että nimensä mukaisesti Moodi edustaa ‘enemmistön kantaa’. Ihan aina hallituksen menemiset eivät kuitenkaan muita miellyttäneet.

- Päätimme, että kokouksissamme Moodi tarjoaa hallituksen jäsenille sekä lounaan että oluen. Mutta tilintarkastajathan nostivat heti haloon tuosta oluesta. Siitä jouduttiin luopumaan, mutta se lounas kuitenkin jäi, Vartia kertoo.

Matematiikkaa, fysiikkaa, filosofiaa...

Aloittaessaan yliopisto-opintonsa abivuonnaan 1966 tilastotiede oli heti Yrjö Vartialle ensisijainen kiinnostuksen kohde. Mutta mikäli Vartian ylioppilaskirjoitusten matematiikan arvosana ei olisi keväällä laskenut laudaturista cum laude:een, olisi hän mitä ilmeisemmin lähtenytkin Teknilliseen korkeakouluun. - Tuolloin päädyin siihen ratkaisuun, että ehkä en olekaan riittävän hyvä matematiikassa opiskelemaan teknillistä fysiikkaa Polilla, Vartia tuumii.

Tilastotieteen lisäksi Vartia kuitenkin opiskeli yliopistolla paljon muutakin, mikä vain nuorta miestä kiinnosti. Jo vuonna 1968 hän valmistui luonnonotieteiden kandidaatiksi aineinaan matematiikan lisäksi teoreettinen fysiikka ja teoreettinen filosofia. Vuoden 1971 valtiotieteiden kandin tutkintoon hän teki tilastotieteen oheen approt sosiaalipsykologiasta ja kansantaloustieteestä.

Tohtoriksi Tampereelta

Jatko-opintonsa Yrjö Vartia luki Helsingin yliopistossa, mutta kun väittelyluvan kanssa Helsingissä tulikin yllättäviä mutkia, ‘otti’ hän sekä filosofian lisensiaatin että tohtorin paperit Tampereen yliopistosta, molemmat vuonna 1976. Noihin aikoihin Vartia oli suorittamassa asepalvelustaan, ja tohtorin paperit oli saatava mahdollisimman nopeasti kouraan.

- Sittemminhän sain varsin nopeasti takaisin tuon väittelyoikeuteni Helsinkiin, ja se on itse asiassa minulla edelleenkin. Periaatteessa saattaisin jonain päivänä vielä kansantaloustieteestä väitelläkin, sillä minulla olisi siihen täysin sopiva tutkimus valmiina olemassa, Vartia heittää - pieni pilke silmäkulmassaan.

Töissä yliopistolla ja muualla

Tilastotieteilijän urallaan Vartia on toiminut hyvin laaja-alaisesti ja monipuolisesti sekä akateemisessa maailmassa että liike-elämän ympyröissä. Vuosina 1972-79 hän toimi tilastotieteen laitoksella apulaisassistenttina ja vt. apulaislehtorina sekä vuosina 1980-84 apulaisprofessorina ja vt. professorina. Ennen ekonometrian professoriksi tuloaan hän oli Helsingin kauppakorkeakoulussa tilastotieteen vt. professorina vuodesta 1984 ja professorina 1986-88.

Liike-elämän kuvioissa Yrjö Vartia aloitti kaikkien muiden aikalaistensa tavoin Posti- ja lennätinhallituksen Liiketaloudellisessa tutkimuslaitoksessa jo vuonna 1969 ja jatkoi sitten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa vuosina 1971-79. Hän on ollut mukana myös mm. Suomen Pankin valuuttaindeksi-työryhmässä, Suomen Standardisoimisliiton tilastosanastoryhmässä sekä lukuisissa asiantuntijatehtävissä Suomen Pankissa, Tilastokeskuksessa ja monissa yrityksissä.

Kaksi omaa indeksiä

Tilastotieteessä Yrjö Vartian ominta alaa on indeksiteoria. Siihen liittyen Vartian nimi tunnetaan maailmalla mm. kahdesta omasta indeksistä. Vartia1:nä tunnetun indeksin hän kehitteli lisensiaatin työssään ja myöhemmin syntyi Sato-Vartia -indeksi. Ekonometrian alan suurimpiin saavutuksiin kuuluu puolestaan kuluttajan hyvinvoinnin muutoksen laskemisen ratkaisu pelkästään kysyntäfunktioiden perusteella.

- Molemmat indeksini ovat hienostettuja versioita Törnqvistin indeksistä, joka on yksi tilastotieteen kolmesta suuresta indeksistä Laspeyres-Paaschen ja Fisherin indeksien rinnalla, Vartia selventää.

Johtopäätösten vastaansanomattomuus

Monipuolisen ja laaja-alaisen tilastotieteilijän uransa aikana Yrjö Vartia on hyvin syvällisesti pohtinut tilastotieteen ja tilastotieteilijöiden roolia ja asemaa, ennen muuta akateemisen maailman ulkopuolella. Hän myös uskaltaa tuoda esiin varsin kärkevätkin mielipiteensä - ehkä osittain sen vuoksi, että voi naapurilaitoksella kansantaloustieteessä työskennellessään tarkastella omaa tieteenalaansa ikään kuin sivusta katsojana.

- Lähtökohtanahan on se, että matematiikka on paitsi kieli myös kalkyyli, jolla vain mekaanisesti laskemalla voidaan saada mitä erilaisimpia tuloksia. Tilastotieteen kannalta ongelmalli-simman tilanteen tuovat jonkun mallin soveltamisen edellytykset.

- Johtopäätökset tilastollisesta analyysistä voivat sitten olla täysin yllättäviä. Mutta kuitenkaan nuo johtopäätökset eivät ole vain mielipiteitä, vaan myös vastaansanomattomia. Juuri tuo problematiikka minua erityisesti kiehtoo, Vartia pohjustaa.

Konsultoinnin taito on A ja O

- Käytännössähän tilastollista tutkimusta voi nykyään tehdä ATK:n avulla kuka tahansa. Yksinkertaisimpien tunnuslukujen laskemiseen ja ymmärtämiseen ei tarvita tilastotieteellistä pohjakoulutusta, mutta esimerkiksi regressio-analyysin kohdalla tilanne on heti toinen.

- Mutta kun ihmiset eivät enää ymmärrä sitä, että jo neljän selittäjän regressioanalyysin ymmärtämiseen tarvitaan yliopistotason tutkinto, Vartia laukoo.

- Tilastotieteilijän kannalta äärimmäisen tärkeää olisikin hallita sellaisia taitoja, joilla voi kommunikoida aivan tavallistenkin ihmisten kanssa. Tilastotieteen opetuksestamme kuitenkin puuttuu tällainen konsultoinnin opetus, se kuinka pystyä esittämään mutkikkaatkin asiat niille, joilla tilastotieteellisiä perustietoja ei ole.

- Yhtenä harvoista mainitakseni on Osmo Soininvaaralla juuri tällainen poikkeuksellinen kyky, ikään kuin häivyttää kaavat ja monimutkaiset laskelmat ja saada sitä kautta vaikeatkin lopputulokset näyttämään ymmärrettäviltä, Vartia antaa arvoa kollegalleen.

Keskityttävä olennaisimpaan

Tilastotieteen mahdollisuudet tiedeyhteisössä sekä kaikkialla muuaallakin Yrjö Vartia näkee tulevaisuudessa entistäkin valtaisampina - juuri siksi hän konsultoinnin taitoa peräänkuuluttaakin.

- Tilastotieteellä on mieletön mahdollisuus vaikuttaa aivan keskeisimpiin asioihin sekä yhteiskunnassamme että ylipäätään koko maailmassa. Mutta tällöin tulisi keskittyä juuri olennaisimpiin kysymyksiin ennen kaikkea teknologian kehitykseen ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyen, Vartia painottaa.

- Meidän tilastotieteen laitoksemme kannalta kaikkien pahinta olisi se, että siirryttäisiin matematiikan laitoksen yhteyteen, jolloin laitoksen tekemiset eivät ajan myötä enää kiinnostaisi ketään, Vartia varoittaa.

Aamukahvit omassa talvipuutarhassa?

Siviilielämässään 51-vuotiaalle Vartialle tärkeintä on oma perhe, vaimo Arja sekä 10- ja 9-vuotiaat tyttäret Paula ja Helena. Harrastuksista miehelle omimpia ovat suurikokoiset huonekasvit, klassinen kitaransoitto, tennis tunnin pari viikossa sekä viime vuosina myös arkkitehtuuri. Paraikaa Vartiaa kuitenkin eniten työllistää perheen muutama vuosi hankkima kolmisenkymmentä vuotta vanha omakotitalo Helsingin Pakilassa.

Talon kunnostaminen on vienyt Vartialta paljon aikaa ja voimia, mutta varmasti tuokin projekti vielä valmiiksi tulee. Kysyessäni Yrjö Vartialta ‘jotain vielä toteutumatonta tulevaisuuden haavetta’, suuntaakin hän mietteensä omaan kotiinsa.

- Tekisi mieli juoda aamukahvit omassa talvipuutarhassa.

 

Yrjö Vartian kanssa 26.2.1998 käydyn keskustelun pohjalta
AKI NIEMI

 

Tilastotieteen professori Leo Törnqvist toimi johtajana myös Posti- ja lennätinlaitoksen liiketaloudellisessa tutkimuslaitoksessa, johon hän johdattikin järjestäen kaikki aloittelevat tilastotieteilijät työskentelemään. Myöhemmiltä tai jo tuolloisilta tieteellisiltä saavutuksiltaan oheisen ryhmäkuvan joukko on aivan poikkeuksellinen. Kuva on noin ajalta 1967-68, jolloin Yrjö Vartia ei ko. tutkimuslaitoksessa vielä työskennellyt.


Kuvan henkilöt (vasemmalta oikealle): Etualalla istuvat stokastiikan professori Gustaf Elfving, Leo Törnqvist sekä Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja Martti Honkasalo. Takarivissä ovat: Pekka Tavoila, Timo Mäkeläinen, Pyry-Matti Vasama, Heimo Järvinen, Kalervo Leppänen, Börje Reitmaa, Hannu Väliaho, Marja-Liisa Vihevä, Aarni Nyberg, Juha Partanen, Tuulikki Mäkeläinen, Kari Aho,Timo Teräsvirta, Leif Nordberg ja Seppo Mustonen

 

Takaisin