Jäsentiedote 4/2011

Tiedote on saatavissa täydellisempänä paperiversiona seuran toimistosta. 

Ajankohtaiset tapahtumat on koottu tapahtumakalenteriin.

Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Siperian sylissä

Marianna Flinckenberg-Gluschkoff vie lukijansa aikamatkalle Siperiaan hantien, mansien ja nenetsien seuduille. Saamme kulkea yli puhdistavien tulien, matkata tiettömiä teitä, kumartua oviaukosta asumuksiin, nauttia höyryävää teetä tai vastateurastetun poron verta. Vaikka elämäntyyli on äärimmäisen vaatimatonta, ihmisten vieraanvaraisuus on hämmentävää.

Siperian pohjoiset alueet ovat kirjoittajalle tuttuja monilta tutkimusmatkoilta. Tundra on hänen mielenmaisemaansa. Alkuperäiskansojen paimentolaiselämään liittyvät tavat ovat hänelle tuttuja. Hän kunnioittaa perinteitä, ja hänet otetaan vastaan ystävänä.

Siperiassa asutaan ja eletään luonnon ehdoilla, ja mytologia on läsnä jokaisessa päivässä. Ihmisen osaksi nähdään, että jokaisen meistä tulisi poistuttuaan jättää elonpiiriinsä mahdollisimman huomaamaton jälki.

Tundran rauha on järkkymässä. Kirja kuvaa, miten öljy- ja kaasukentät kutistavat alkuperäiskansojen asuinaluetta ja sekoittavat pohjoisen luonnon herkkää ekologista tasapainoa. Mikä on uranlintakaisten sukukansojemme kohtalo?

Maahenki Oy, 2011. ISBN 978-952-5870-35-0. Sid. 248 s. Koko 245 x 245 mm. Ovh. 43 euroa. M. A. Castrénin seuran jäsenhintaan - 25 % nettikaupasta www.maahenki.fi
(tunnus: lukijatarjous).

Leena Valkeapää: Luonnossa. Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa

”Tämä kaikki on minun kotini / nämä vuonot joet järvet / nämä pakkaset auringonpaisteet myrskyt” (Nils-Aslak Valkeapää, 1979)

Tuuli, poro, aika, tuli, ihminen – porojen kanssa luonnossa elävän ihmisen yhteys elämän yksinkertaisiin peruselementteihin on säilynyt nykyaikanakin suorana. Leena Valkeapään taiteellista ajattelemista kehittelevän tutkimuksen kohteena on Käsivarren Lapissa luontoon kietoutunut elämismaailma ja olemisen tapa.

Valkeapää luotaa tätä maailmaa asettamalla vuoropuheluun erilaisia tekstejä: keskeisimmän saamelaisrunoilijan ja monipuolisen taiteilijan Nils-Aslak Valkeapään (1943–2001) runoja, tutkijan poromiespuolison omaa elämäntapaa pohdiskelevia tekstiviestejä sekä Johan Turin klassisen saamelaiskuvauksen 1900-luvun alusta.

Vuoropuheluun liittyvät myös tutkijan omat havainnot, jotka hän tekee toisaalta muualta tulleena taiteilija-tutkijana, toisaalta yhteisöön kuuluvana poromiehen puolisona. Teemoja havainnollistavat valokuvat ja Nils-Aslak Valkeapään äidin Susannan vahvat omaelämäkerralliset piirroskuvat.

Maahenki Oy, 2011. Sid. 288 s. 243 x 175 mm. ISBN 978-952-5870-54-1. Ovh. 40 euroa, M. A. Castrénin seuran jäsenhintaan - 25 % nettikaupasta www.maahenki.fi (tunnus: lukijatarjous).

Fenno-Ugria Säätiön suomalais-ugrilainen kalenteri 2012–2013 on ilmestynyt!

Kalenteri esittelee Lennart Meren tutkimusmatkoja ja elokuvia vuosilta 1969–1988. Kuvamateriaalia on elokuvien Vesilinnun kansa, Linnunradan tuulet, Kalevan äänet, Toorumin pojat ja Shamaani tiimoilta. Meren yksityisarkiston harvinaislaatuiset valokuvat  ja elokuvien tekovaiheita dokumentoivat otokset esittelevät hänen kuuluisia kansatieteellisiä dokumenttielokuviaan aivan uudesta ja kiinnostavasta  näkökulmasta.

Fenno-Ugria on julkaissut kalentereita vuodesta 1999 lähtien, viime vuosina Viron taideakatemian suomalais-ugrilaisille alueille suuntautuneiden kenttämatkojen materiaaleista. Lennart Meren elokuvatuotantoa esittelevä kalenteri on hyvä jatko mainioon sarjaan.

Kalenterin kielet ovat viro ja englanti, ja niitä voi tiedustella Fenno-Ugriasta, 3–4 P. Süda, 10118 Tallinn, Viro, puh. +372 644 5119, info[a]fennougria.ee

Tytti Isohookana-Asunmaa: Pieni tarina csángóista

Tämä teos kertoo csángóunkarilaisten esimerkin avulla, miten pienten vähemmistökansojen asema on jatkuvasti uhanalainen vahvojen kansakuntien keskellä. Entinen kansanedustaja, kulttuuriministeri ja Euroopan neuvoston jäsen on tutustunut syrjittyyn vähemmistöön lukuisilla Romaniaan suuntautuneilla matkoillaan ja taistellut heidän kulttuuristen ja kielellisten oikeuksiensa puolesta.

Mäntykustannus Oy, 2011. Sid. 192 s. 210 x 210 mm. ISBN 978-952-5712-48-3. Ovh. 36,80 euroa.

HUOM! Kansainvälinen Csángó -seminaari järjestetään Jyväskylän yliopistossa 6.–7.3.2012. Monitieteinen seminaari on osa taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen ja historian ja etnologian laitoksen yhteishanketta, jota johtaa etnologian professori Hanna Snellman. Seminaarin avaa Tytti Isohookana-Asunmaa. Lisätietoja: Hungarologian tutkijatohtori Petteri Laihonen, (014) 260 1300, faksi (014) 260 107, petteri.laihonen[a]jyu.fi

Valkoinen lumikurki lensi pois, mutta jätti meille laulun

5.11.2011 75 vuoden iässä poistui keskuudestamme huomattava mansilainen kirjailija Ivan Nikolajevitš Šestalov (Juvan Šestalov), mansinkielisen kirjallisuuden luoja. Hänen teoksiaan on käännetty monille maailman kielille.

Juvan Šestalovin kirjallinen tuotanto oli ilmaisultaan yksilöllistä ja omaperäistä. Siinä kuvastui monet käännekohdat mansin kansan ja Venäjän historiassa.

Juvan Šestalov palkittiin myös korkein valtiollisin arvonimin. Hänelle myönnettiin Gorkille nimetty  kirjallisuuden valtionpalkinto (1981), Šolohoville nimetty kansainvälinen valtionpalkinto (2008), Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan ansioitunut kulttuurin työntekijä (1997) Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan kunniakansalainen (2000), Herzenin pedagogisen yliopiston UNESCO laitoksen professori, Jugran yliopiston professori.

Vuonna 1990 Juvan Šestalov kääntyi NL:n kirjailijaliiton puoleen pyytäen tukea perustamaan suomalais-ugrilaisia kansoja yhdistävää aikakauslehteä. Aikakauslehti Sterh (lumikurki) oli ensimmäinen yksityisluonteinen virallinen aikakauslehti, joka sai osakseen lukijoiden suosion niin Venäjällä ja suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa kuin myös Virossa, Amerikassa, Ranskassa ja Ukrainassa. Tämä äänenkannattaja oli suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurien vaalimisen tarkoitusperiä ajava lehti.

www.ugrasu.ru

Anna-Leena Siikala, Oleg Ulyashev: Hidden Rituals and Public Performances Traditions and Belonging among the Post-Soviet Khanty, Komi and Udmurts

Miksi šamaanit ovat yhä aktiivisia? Mitä ovat komien folklorekollektiivit? Miksi udmurttien riittejä esitetään kulttuurifestivaaleilla? Anna-Leena Siikala ja Oleg Ulyashev pyrkivät vastaamaan näihin kysymyksiin oivaltavassa etnografisessa tutkimuksessaan analysoimalla uskonnollisten perinteiden, myyttien ja laulujen uudelleen luomista sekä julkisissa että salaisissa tilanteissa. Heidän työnsä perustuu pitkäaikaiseen kenttätyöhön pohjoisen Obin alueella luoteisessa Siperiassa sekä Komin ja Udmurtian tasavalloissa. He valottavat miten tämän päivän monikulttuurisella Venäjällä suositaan ja muunnetaan erilaisia traditioita. Siikala ja Ulyashev tarkastelevat rituaaleja, lauluja ja festivaaleja, jotka korostavat ryhmien erityisyyttä ja luovat samalla kuulumisen tunteen, ja tulkitsevat niitä alueen, valtion ja kulttuuripolitiikan näkökulmista. Havaintojen vertailu osoittaa, että etnisen kulttuurin esittämismahdollisuudet vaihtelevat historialtaan ja hallinnoltaan erilaisilla alueilla. Paikallisten tahojen ja viranomaisten dialogi määrittää tätä variaatiota.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. Nid. 365 s. ISBN 978-952-222-307-4. Ovh.
34 euroa.

Edellinen päivitys: 15.1.2012 / Toni Suutari