M. A. CASTRÈNIN SEURAN JOURNALISTIPALKINNOT 2009

Omalla äidinkielellä painetun lehdistön merkitys kulttuurisen identiteetin rakentajana ja säilyttäjänä Venäjän suomalais-ugrilaisten (uralilaisten) kansojen keskuudessa on huomattava. M. A. Castrénin seura haluaa tukea omakielistä tiedonvälitystä kohdistamalla vuoden 2009 journalistipalkintonsa Venäjän kansalliskielisessä lehdistössä vuosina 2004–2008 toimineille journalisteille. 

Kilpailuun osallistui 70 kirjoittajaa Venäjän 12 alueelta. Palkintolautakunta joutui toteamaan, että kilpailun yleistaso ei ollut kovin korkea. Sen lisäksi osa hakemuksista jouduttiin jättämään arvioinnin ulkopuolelle, koska ne eivät täyttäneet asetettuja kriteereitä, joita oli muun muassa päätoimisuus journalistina tai niistä puuttuivat lehtiartikkelit. 

Palkintolautakunnalla ei kuitenkaan ollut vaikeuksia löytää sellaisia journalisteja, jotka ansaitsivat tunnustusta ja kannustusta. Kilpailussa jaettiin yksi 1000 euron pääpalkinto sekä kahdeksan 500 euron tunnustuspalkintoa äidinkielellään kirjoittaville toimittajille ja yksi 500 euron tunnustuspalkinto venäjäksi kirjoittavalle toimittajalle. Palkintolautakunta kiinnitti huomiota erityisesti journalistisiin ja kielellisiin ansioihin. Ratkaisuja tehtäessä otettiin huomioon tekstien aihe, sisältö ja kiinnostavuus sekä rohkeus käsitellä vaikeitakin asioita. Lopullisessa valinnassa etusija haluttiin antaa nuoremmille journalisteille, joilla oli sekä näyttöä hyvistä teksteistä että edellytyksiä ammatilliseen kehitykseen.

Palkintolautakuntaan kuului kuusi M. A. Castrénin seuran nimeämää jäsentä. Lautakunnalla oli käytettävissä myös kielten asiantuntijoita.

Palkintojenjakotilaisuus järjestetään Suomen Moskovan-suurlähetystössä 27.11.2009.

LAUSUNNOT PALKINTOJEN PERUSTELUIKSI

PÄÄPALKINTO

Jelena Minnigarajeva, s. 1976

Udmurt Dunne -sanomalehden politiikan toimituksen toimittaja, kirjoittaa udmurtiksi

Jelena Minnigarajevan journalistinen ote on ongelmia kaihtamaton. Hänen lehtiartikkelinsa ovat laajoja katsauksia ihmisiä ja toimittajaa itseään askarruttavista asioista. Artikkeleissa on yleensä myös yksilönäkökulma, joka pitää lukijan otteessaan, vaikka aihe tuntuisi kiusalliseltakin. Minnigarajeva ei pelkää esittää omia perusteltuja mielipiteitään. Lisäksi hän haastaa lukijansa itse pohtimaan asioita.

Minnigarajeva palkittiin jo vuonna 2002 M.A. Castrénin seuran journalistipalkinnolla. Tuolloin hänen ansionaan olivat monipuoliset suomalais-ugrilaisen maailman teemat. Sittemmin aiheet ovat syventyneet udmurttilaisten – ja monien muidenkin venäjäläisten – arkea ja arjen ongelmia käsitteleviksi lehtiartikkeleiksi. Palkintolautakunta arvioi Minnigarajevan kehittyneen selvästi journalistina. Hän analysoi palkintolautakunnalle lähettämissään lehtiartikkeleissa udmurttitelevision ja -radion alennustilaa, internetin mahdollisuuksia kielen ja kulttuurin voimistamiseksi, ihmiskohtaloita Tšetšenian sodassa, udmurttilaisten historiaa ja kansakunnan kehityksen ongelmia sekä kielisukulaisten kulttuurieroja.

TUNNUSTUSPALKINNOT

KARJALAN TASAVALTA

Jelena Filippova, s. 1978

Oma Mua -lehden toimittaja, kirjoittaa livvinkarjalaksi

Jelena Filippova työskentelee toimittajana karjalankielisessä Oma mua -lehdessä. Hän poimii aiheensa ajankohtaisista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista. Esimerkiksi lehden lukijakilpailun palkinnon viemisestä voittajalle kasvaa hieno henkilökuva Tihverän kylässä asuvasta vuonna 1923 syntyneestä leskinaisesta, joka jakaa lehden sisältöä myös naapureilleen. Filippova paneutuu huolella karjalaisen elämänmuodon ja kantakielten jatkuvuuteen ja uudistamiseen. Kirjoittaessaan äidinkielen opettamisesta pikkulapselle kotona, hän tukeutuu käytännön esimerkkien lisäksi tutkimustietoihin ja kumoaa siten yleisiä ennakkoluuloja kaksikielisistä perheistä. Kertomus siitä, miten Juminkeon ja Ortjo Stepanovin säätiöt auttavat paanajärveläisiä itse pelastamaan kylänsä hiljaiselta kuolemalta, kasvaa hienoksi esimerkiksi ja kehotukseksi muille tarttua itse toimeen asioiden muuttamiseksi.

Jelena Filippova kirjoittaa rohkeasti ja asiantuntevasti karjalaisista ihmisistä, jotka ovat aikailun ja päivittelyn sijaan tarttuneet asioihin ja muuttaneet kehityksen kulkua parempaan suuntaan.

Kristina Korotkih, s.1985

Carelia-kulttuurilehden toimittaja, kirjoittaa suomeksi

Petroskoin valtionyliopistosta valmistunut Kristina Korotkih työskentelee kulttuurilehti Careliassa ja kirjoittaa freelancerina Karjalan Sanomiin ja venäjänkielisiin lehtiin. Kansalaisjärjestö Nuoren Karjalan perustamaa popbändiä esittelevässä artikkelissa kuuluu nuoremman polven ääni, kuten myös Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden X kongressin matkaraportissa. Korotkih pyrkii useimmiten pitämään uutiset uutisina niin, että esimerkiksi Karjalan Kansallisen teatterin esitystä käsittelevä ennakkojuttu (Carelia 12/2008) ei kesken kaiken karkaa toimittajan omaksi teatteriarvosteluksi tai esseemäiseksi pohdiskeluksi.

Korotkih palkitaan nuorena toimittajana, jolla on edellytykset kehittyä ammattitaitoiseksi kulttuuritoimittajaksi.

Marija Spitsyna, s. 1977

Vienan Karjala -lehden kirjeenvaihtaja, kirjoittaa vienankarjalaksi

Marija Spitsyna kirjoittaa vakituisena avustajana karjalankieliseen Vienan Karjala -lehteen. Hän poimii aiheensa ajankohtaisista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista. Spitsyna etsii hyviä käytäntöjä ja kertoo miten yhteiskunnallisia ongelmia on Karjalassa ratkaistu. Teksteistä välittyy hänen ilonsa siitä, miten esimerkiksi Vuokkiniemen ensimmäisen vanhainkodin asukkaat ovat löytäneet talosta kodin, sydämen lämmön ja hyvän hoidon. Samalla hän toteaa, että liian monet ovat vielä niitä vailla. Spitsyna kertoo myös, miten vanhempiensa hylkäämät lapset ovat saaneet uuden kodin ja kasvatusvanhemmat. Hän muistuttaa lukijoita siitä, että lasten kohtalo on aina vanhempien käsissä. 

Marija Spitsynan ilmaisu on elävää, ja artikkelit ovat hyvin jäsenneltyjä. Hän paneutuu aiheisiinsa huolellisesti ja käsittelee niitä monipuolisesti.

Ilona Veikkolainen, s. 1977

Karjalan Sanomat -lehden toimittaja, kirjoittaa suomeksi

Opettajaksi valmistunut Ilona Veikkolainen on työskennellyt Karjalan suomenkielisen sanomalehden Karjalan Sanomien toimittajana vuodesta 2000 alkaen. Jokapäiväinen sanomalehtityö perustuu arkisiin uutisiin, ja Veikkolaisen uutisissa tosiasioiden annetaan yleensä puhua puolestaan. Esimerkiksi artikkelissa ”Totaalinen köyhyys vallitsee Äänisniemellä” (25.6.2008) kaivosteollisuuden laajentumisen hyviin ja huonoihin puoliin annetaan kuuden haastateltavan näkökulmat, joiden pohjalta lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä. Alkuperäisluonnon säilymisestä on kyse myös Vodlajärven kansallispuistoa käsittelevässä reportaasissa, ja Veikkolaisen opettajatausta näkyy artikkelissa Petroskoin sokeainkoulusta. 

Nuorena uutistoimittajana Veikkolaista halutaan kannustaa jatkuvaan suomen kielen kehittämiseen ja hänet palkitaan journalistisesta perustyöstä.

KOMIN TASAVALTA

Artur Artejev, s. 1970

Molodjož Severa -lehden kirjeenvaihtaja, kirjoittaa venäjäksi

Artur Artejev ammentaa aiheensa komilaisten nykypäivästä ja muinaisuudesta. Hän vie lukijansa mm. ižvalaisten yöttömän yön juhliin, noitien ja tietäjien pariin tai vuosisatoja vanhojen käsikirjoitusten ääreen. Tunnelma on vahva ja intensiivinen. Artejevilla on foorumeinaan Molodjož Severa -lehden lisäksi useita aikakauslehtiä, joista jotkut leviävät koko Venäjälle. Hänen kirjoituksensa tempaavat lukijat mukaansa Komin tasavaltaan ja komilaisten pariin.

Artikkeleista paljastuu asiantuntemus ja innokas harrastus oman kansan juuriin sekä huoli tämän päivän elämisen ehdoista.

UDMURTIAN TASAVALTA

Tatjana Tšernova, s. 1953 

Udmurt Dunne -lehden apulaistoimitussihteeri, kirjoittaa udmurtiksi

Tatjana Tšernova toimii enimmäkseen vapaana kirjoittajana ja kulttuurivaikuttajana. Hänen vuoden 2009 journalistipalkintokilpailuun lähettämänsä artikkelit ovat pääasiassa kuvauksia udmurttilaisista vaikuttajista ja heidän kohtaloistaan, mutta niissä on Tšernovalle tyypillinen laaja aikalaiskuva ja syvälle luotaava henkilökohtainen näkökulma. Tšernova kirjoittaakin usein hänelle tärkeistä tai häntä koskettavista ihmiskohtaloista ja asioista: kirjallisuuden, taiteiden ja musiikin tekijöistä sekä historian tapahtumista. 

Tšernova palkitaan M. A. Castrénin seuran tunnustuspalkinnolla udmurtin kielen ja kulttuurin edistämiseksi harjoittamastaan monipuolisesta ja laajasta toiminnasta.

PERMIN ALUEPIIRI

Jelena Konšina, s. 1970

Invenski krai -lehden päätoimittaja, kirjoittaa komipermjakiksi

Jelena Konšina kantaa esimerkillisesti huolta pienen kielen journalistisesta käytöstä toimittaessaan komipermjakinkielisiä sivuja Permin Komin piirikunnassa ilmestyvään venäjänkieliseen lehteen. Hänessä yhdistyy entusiasmi ja viitseliäisyys. Kokonaan omakielistä lehteä komipermjakiksi ei ilmesty; sellaisen tarve korostuu vahvasti Konšinan artikkeleissa. Kirjoittaessaan Konšina painottaa kielen ja kulttuurin tulevaisuuteen vaikuttavia seikkoja, erityisesti perheen keskeistä roolia kielenvälittäjänä ja kirjaston merkitystä lukijakunnan kasvattajana sekä muista kielistä kääntämisen tarpeellisuutta.  

Artikkelit onnistuvat välittämään uskottavan kuvan komipermjakin kielen säilymisen eteen tehtävästä työstä, mutta myös alati kasvavan huolen pienen kielen näkyvyydestä Permin aluepiirissä.

HANTI-MANSIAN  PIIRIKUNTA – JUGRA

Ljudmila Spirjakova, s. 1975

Hanty jasang -lehden kirjeenvaihtaja, kirjoittaa hantiksi

Ljudmila Spirjakova on ollut Hanty jasang -lehden kirjeenvaihtaja vuodesta 1999 ja Venäjän lehtimiesliiton jäsen vuodesta 2005. 

Ljudmila Spirjakova vastaa Hanty jasang -lehdessä kolmesta hyvin keskeisestä aiheesta: koulutuksesta, ekologiasta ja poronhoidosta. Hänen henkilöhaastattelunsa eivät kaihda kipeidenkään kokemusten julkituomista. Hän on käynyt tutustumassa itähantin kielenosaamiseen kouluissa ja tehnyt selvityksiä monen kylän olosuhteista. Spirjakova haluaa artikkeleillaan tutustuttaa hantilaiset lukijat Jamalin alkuperäiskansojen hantien, komilaisten ja nenetsien elämän erikoisuuksiin. Hän yrittää kirjoituksillaan kiinnittää hallintohenkilöiden huomion poronhoidon ongelmiin ja on saanutkin aikaan kohennusta tilanteeseen. 

Ljudmila Spirjakova on tunnettu hanteja koskevista kirjoituksistaan myös Marissa ja Mordvassa sekä laajemminkin Venäjän suomalais-ugrilaisissa piireissä. Hän kirjoittaa myös venäjäksi useihin Siperiassa ilmestyviin lehtiin. 

Galina Kondina, s. 1974

Luima seripos -lehden varapäätoimittaja, kirjoittaa mansiksi

Galina Kondina on monipuolinen kirjoittaja, jonka aihepiiri ulottuu laajalle tavanomaisten henkilöhaastattelujen ja juhlien lisäksi. Hän on kiinnostunut taiteesta, politiikasta, urheilusta ja kielen säilyttämisestä sekä huolestunut kylien terveydenhuollosta. Paikallista taidetta hän tuo parrasvaloihin esittelemällä muun muassa hantilaisen taidemaalarin Mitrofan Tebetevin elämää ja tuotantoa.

Galina Kondinan kirjoituksissa on vahva sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma.