M. A. Castrénin seura

Seuran tarkoituksena on

– luoda yhteyksiä ja edistää vuorovaikutusta Suomen sekä Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä,

– tehdä tunnetuksi näiden kansojen kulttuuria Suomessa sekä

– tukea niiden kulttuuripyrkimyksiä ja oman kielen viljelyä.

Ajankohtaista

Tapahtumakalenteri

Kulttuurirahastolla suurhanke suomalais-ugrilaisten kansojen avuksi

Sankarten jälkeen – marien historiaa näytelminä

Jäsentiedote 4/2009 on ilmestynyt. Katso myös muut Tiedotteet.

Selvitys Suomen sukukansaohjelmasta

Verkkojulkaisu www.ugri.net. Esittely.

M. A. Castrén

Matias Aleksanteri Castrén (1813–1852) tunnetaan uralilaisten kielten tutkimuksen, etnografian ja kenttätyömatkojen uranuurtajana. Castrénin Luoteis-, Länsi- ja Etelä-Siperiaan painottuneiden tutkimusmatkojen keskeisenä tavoitteena oli ajan hengen mukaisesti osoittaa suomalaisten alkuperä. Retkillään hän keräsi aineistoa yli kymmenestä uralilaiseen ja muihin kielikuntiin kuuluvasta kielestä ja niiden puhujista. 1800-luvun puolivälissä Castrén nimitettiin Helsingin yliopistoon perustettuun suomen kielen professorin virkaan sen ensimmäiseksi haltijaksi.

Tutkimus- ja opetusala oli niin laaja, että nykyään suuren osan kansallisista tieteistä (kieli- ja perinnetieteet) voidaan katsoa saaneensa alkunsa Suomessa Castrénin aikana ja pitää Castrénia uranuurtajanaan. Castrénin tutkimusten tulokset julkaistiin pian hänen kuolemansa jälkeen 12-osaisena niteenä Nordische Reisen und Forschungen von Dr. M. Alexander Castrén (1853–1862). (Kuva: Museovirasto.)