26.–28.8.2010

Suomalais-
ugrilainen kirjallisuus-
kongressi

Finno-Ugric
Literatures
Congress

Конгресс
финно-угорских
писателей

M. A. Castrénin seura

Seuran tarkoituksena on

– luoda yhteyksiä ja edistää vuorovaikutusta Suomen sekä Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä,

– tehdä tunnetuksi näiden kansojen kulttuuria Suomessa sekä

– tukea niiden kulttuuripyrkimyksiä ja oman kielen viljelyä.

Ajankohtaista

Jäsentiedote 4/2011 on ilmestynyt. Katso myös muut tiedotteet ja tapahtumakalenteri.

Seuran tapahtumia: vuosikokous, Camera Fenno-Ugrica II ja Kulttuurimatka Meänmaahan

Ajankohtaista kirjallisuuskongressista – vastaa kyselyyn!

Актуальная информация о XI Международном финно-угорском литературном конгрессе – oтвечайте на анкетирование по итогам конгресса!

Инструкции по подаче заявок (pdf)

Kielikummitoiminta

Verkkojulkaisuja

Raija Bartens: Tie marin nykylyriikkaan (pdf)

Sankarten jälkeen – marien historiaa näytelminä

Sikermä Vasili Pektejevin runokokoelmasta Uni

Verkkojulkaisu www.ugri.net. Esittely.

M. A. Castrén

Matias Aleksanteri Castrén (1813–1852) tunnetaan uralilaisten kielten tutkimuksen, etnografian ja kenttätyömatkojen uranuurtajana. Castrénin Luoteis-, Länsi- ja Etelä-Siperiaan painottuneiden tutkimusmatkojen keskeisenä tavoitteena oli ajan hengen mukaisesti osoittaa suomalaisten alkuperä. Retkillään hän keräsi aineistoa yli kymmenestä uralilaiseen ja muihin kielikuntiin kuuluvasta kielestä ja niiden puhujista. 1800-luvun puolivälissä Castrén nimitettiin Helsingin yliopistoon perustettuun suomen kielen professorin virkaan sen ensimmäiseksi haltijaksi.

Tutkimus- ja opetusala oli niin laaja, että nykyään suuren osan kansallisista tieteistä (kieli- ja perinnetieteet) voidaan katsoa saaneensa alkunsa Suomessa Castrénin aikana ja pitää Castrénia uranuurtajanaan. Castrénin tutkimusten tulokset julkaistiin pian hänen kuolemansa jälkeen 12-osaisena niteenä Nordische Reisen und Forschungen von Dr. M. Alexander Castrén (1853–1862). (Kuva: Museovirasto.)