Kiinnostaisiko sinua psykologian opiskelu Helsingin yliopistossa?
Voiko psykaa päästä opiskelemaan ilman valmennuskurssia?
Ehdottomasti voi. Psykalla aloittaa paljon sellaisia jotka eivät ole käyneet valmennuskurssia. Toiset eivät tarvitse valmennuskurssia ja toiset kokevat siitä olevan hyötyä. Mieti itse millainen oppija olet ja millaista opiskelutyyliä ja tukea tarvitset.
Voinko päästä psykalle vaikken lukenut pitkää matematiikkaa lukiossa?
Voit! Tilastomatematiikkaa ei sitä paitsi juurikaan opeteta lukiossa. Pääsykoeaineistossa tai pääsykokeessa ei vaadita monimutkaisten matemaattisten menetelmien käyttöä. Plussa, miinus, jako ja kertolaskun kaikki varmaan osaa! Toisaalta jotkut voivat kokea matematiikan aikaisemmista opinnoista olevan hyötyä pääsykokeisiin lukiessa ja itse pääsykokeessa.
Voinko päästä psykalle vaikken lukenut psykaa lukiossa?
Voit! Yliopistossa ei oleteta, että olisit lukenut lukiossa psykologiaa. Lukiossa ja yliopistossa psykologian opiskelu on hyvin erilaista. Toki joitain tuttuja termejä tulee vastaan sitten yliopiston puolella.
Valmistut ensin psykologian kandidaatiksi (PsK), joka on alempi korkeakoulututkinto. Sen jälkeen suoritat ylemmän korkeakoulututkinnon ja valmistut psykologian maisteriksi (PsM). Psykologian maisteri voi hakea PSYKOLOGIn ammattinimeä. Psykologi on siis suojattu ammattinimike ja sen voi saada vain psykologian maisteri (ja sen voi saada vain opiskelemalla psykologiaa pääaineena yliopistossa). PSYKIATRI on lääkäri, joka erikoistuu psykiatriaan. Psykologi ja psykiatri ovat siis eri asia. PSYKOTERAPEUTTI on erillinen koulutus ja ammattinimike. Psykoterapeutti saa antaa psykoterapiaa, psykologi ja psykiatri eivät. Psykoterapeuteilla on aina joku ammatti taustalla (esimerkiksi psykologi) ennen psykoterapiakoulutusta.
Missä muualla psykologiaa voi opiskella?
Psykologiaa voi opiskella Helsingin, Turun, Tampereen, Joensuun ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Åbo Academissa Turussa.
Entä mihin sitten valmistumisen jälkeen voisi mennä töihin?
Suomen psykologiliiton sivuilta löytyy hyvin tietoa.
Verrattuna lukioon yliopistossa opiskelu on paljon itsenäisempää. Vastaat kursseille ilmoittautumisesta, opintojen suunnittelusta ja niiden etenemisestä ITSE. Opo eikä ope ei ole täällä pitämässä kädestä kiinni. Apua toki saa, mutta se pitää itse etsiä. Myös itse opiskelu on itsenäisempää. ”Lukujärjestyksessä” ei ole paljon kontaktiopetusta, mutta joudut viettämään keskimäärin kaksi tuntia itsenäistä opiskelua jokaista kontaktituntia kohti. Yliopistossa ei pärjää vain sillä että kuuntelee tarkasti luennoilla, vaan itsekin on pakko lukea. Monet lukiosta tutut termit kuten ”välitunti”, ”hyppytunti” ja ”kotiläksy” jäävät pois käytöstä. Tilalle astuu akateeminen vapaus! Kukaan ei tule sinua luennolle kantamaan jos päätät pitää vapaapäivän. Kaiken kaikkiaan psykologian opiskelu yliopistossa on MAHTAVAA!
Miten valmistaudun pääsykokeisiin?
Ahkeralla opiskelulla! ☺ perehdy pääsykoevaatimuksiin. Katso läpi myös vanhat pääsykokeet. Mitään tuntimäärää kuinka paljon pääsykokeisiin pitää lukea, emme voi antaa. Jokainen on erilainen oppija. Tärkeintä on kuitenkin se, että luet kunnolla etkä huijaa itseäsi. Suunnitelma että kirjoitusten jälkeen käyt kaksi viikkoa Balilla bilettämässä, sitten olet töissä täysipäiväisesti ja treenaat samalla ja siinä aina välillä luet pääsykokeisiin ei kuulosta kannattavalta. Silti 12h lukupäivätkään eivät tuota tulosta. Kultainen keskitie, terveelliset elämäntavat ja välillä rentoutuminen ovat hyväksi havaittu väline.
Miksi pääsykokeisiin pitää opiskella tilastotiedettä? Psykologiaahan minä haluan opiskelemaan!
Tilaston opiskelu jo pääsykoetta varten on hyödyllistä, koska yliopiston psykologian opinnoissa on edellytyksenä tietyn tasoinen tilastollinen ymmärtäminen. Näin ollen et ole aivan hukassa opintojen alussa. Tämä on myös keino valita opiskelijoiksi sellaiset ihmiset, joilla on kykyä oppia tilastotiedettä ja psykologian metodeja. Tilastollinen asioiden ymmärtäminen on tärkeää ja avautuu kyllä opintojen kuluessa. Et nimittäin pääse eroon tilasto-opinnoista pääsykokeen jälkeen, vaan tilastotiedettä on psykologian metodiopintojen muodossa luvassa yliopistossakin. Lisäksi tilastotieteen opiskelua voisi pitää motivaatio mittarina. Oletko niin motivoitunut opiskelemaan psykologiaa, että tilastotiedekään ei sinua nujerra?
Vanhat pääsykokeet näyttävät aivan ylitsepääsemättömän vaikeilta. Voinko ikinä päästä sisään?
Luovuttamalla et ainakaan voi. Pääsykokeet ovat kaikille vaikean oloiset eikä kukaan niitä kokonaan osaa tehdä (paitsi pääsykokeen tekijät☺). Yleensä pääsykoetilanteessa suurin osa ei ehdi tehdä koetta loppuun. Ja sisälle voi päästä vaikkei koe olisikaan loppuun asti tehty. Se on siis ”ylimitoitettu”. Pääsykokeet ovat myös perinteisesti koettu vaikean näköisiksi, mutta jos paniikin sijasta tehtäviä hetken miettii saattaa ne hyvinkin ratketa.
Entä sitten pääsykokeessa? Mitä siellä pitää tehdä?
No ihan pääasia on tehdä se koe. Muista myös että ei saa panikoida ja vaikka paniikki tulisi, niin KOETTA EI SAA JÄTTÄÄ KESKEN. Eli istut sitten vaikka kaivamassa nenää siellä salissa jos tulee lukko ajatuksiin. Jos poistut kesken kaiken et ainakaan voi saada tarpeeksi pisteitä! Suurinta osaa varmasti jännittää pääsykoetilanne, mutta sille ei saa antaa ylivaltaa. Muista ottaa henkilöpaperit ja kirjoitusvälineet kokeeseen mukaan.
Mitäs sitten jos en pääsekään sisään?
Yrität ensi vuonna uudestaan. Ei ole ollenkaan epätavallista että psyko on muutaman kerran istunut pääsykokeissa ennen kuin tärppää. Lisäksi esimerkiksi psykologian perusopinnot voi suorittaa avoimessa yliopistossa ja sitten hyväksilukea yliopistoon päästyäsi. Voit myös suorittaa jonkin sivuaineen avoimessa yliopistossa.