Etusivu Historia Hallitus Fiba Muuta Facebook Instagram

Fibulan historiaa

Arkeologian opiskelijoiden ainejärjestö Fibula r.y. syntyi pimeänä iltana vuonna 1969. Joukko arkeologian opiskelijoita oli kokoontunut illanviettoon Leena Tomanterän asunnolle tarkoituksenaan katsella edelliskevään Tarton ja Tallinnan matkoilta kertyneitä dioja. Illanmittaan kypsyi myös ajatus oman ainejärjestön perustamisesta. Suurimpana vaikuttajana järjestöytymisen taustalla oli Museoviraston arkeologian osastonjohtajan Paula Purhosen mukaan, että Puolassa järjestettiin opiskelijaseminaari ja voidakseen saada matkatukea HYY:ltä oli oltava yhteisö anomassa. Fibula –nimi syntyi kilpailun tuloksena. Erityisen suurella kiitollisuudella Fibulan perustajat muistavat silloista professoria Ella Kivikoskea, joka lahjoitti ainejärjestön kassaan 1000 markan pesämunan.

Uudella yhdistyksellä ei alussa ollut juuri muuta pääomaa kuin tuo em. pesämuna, eikä toimitiloja (Enpä tiedä voiko nykyistä kerhohuonettammekaan juuri toimitilaksi kutsua? Sisällönsuoltajan huomautus). Fibula kokoontui noin kerran kuukaudessa jäsentensä luona, hallitus välillä myös Manalassa ja Kansallismuseolla. Fibulan toiminta on ollut alusta alkaen pitkälti samankaltaista kuin nykyäänkin, eli on järjestetty illanviettoja, saunailtoja, seminaareja, ekskursioita muinaisjäännöksille, sekä ulkomaan ekskursioita ja seminaareja. Kevät- ja joulujuhlat ovat kuuluneet Fibulan ohjelmistoon jo 1970-luvun alusta.

Yhteiskunnallisia kannanottoja Fibula on tehnyt melko harvaan. Toisena toimintavuotenaan nuori järjestö osallistui kuusikymmenlukulaisessa hengessä tiedepolitiikkaan. Fibulan hallitus valmisteli maaliskuulla 1970 seikkaperäiset parannusehdotuksensa jälkitöitä tekevän kenttähenkilökunnan työskentelyolosuhteiden parantamiseksi Muinaistieteellisen toimikunnan esihistorian osastolla ja toimitti mietintönsä valtionarkeologi Nils Clevelle. 1970-luvulla Fibula osallistui Turun Kuralan Kylämäen suojelun puolesta käytyyn kampanjointiin, joka päättyi kohteen suojelun kannattajien voittoon. 70-luvun lopulla ainejärjestö otti aktiivisesti kantaa Museoviraston kanssa päivärahoista käytyyn kiistaan. Myöhemmiltä vuosilta merkittävä kannanotto on ollut Rapola-hanke, jolla pyrittiin takaamaan Rapolan linnavuoren muinaismaiseman säästämiseen. Tuolloin suunnitteilla olleen Helsinki-Hämeenlinna –moottoritien eräs mahdollinen linjaus olisi kulkenut Rapolan maiseman halki. Aktiivinen opiskelijatoiminta Rapolan puolesta alkoi 1980-luvun lopulla Hämäläisosakunnan, Fibulan ja historianopiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen yhteistoimintana. Vuoden 1988 kuluessa kerättiin kulttuuriadressi, joka luovutettiin 20.1.1989 TVH:n pääjohtaja Jouko Loikkaselle.

Ensimmäiseen yhteispohjoismaiseen opiskelijaseminaariin Fibulan delegaatio otti osaa vuoden 1970 huhtikuussa Bergenissä. Jo 1969 puheenjohtaja Kaj Borg oli ottanut osaa seminaariin Tanskassa, mutta Bergenin matkasta alkoi Kontaktiseminaarien sarja, joka jatkuu edelleen.

Fibulalaisten voimin on myös kasattu ja julkaistu arkeologian tutkimusta edistänyttä kirjallisuutta. 70-luvulla fibulistit vastasivat Arkeologin kenttätyöt –kirjan toimittamisesta. 1980-luvulla käynnistyi venäläisen G.A. Pankrusevin kaksiosaisen Mesolit i Neolit Karelii monografian käännös- ja toimitustyö, ja ensimmäinen mesoliittikumia käsittelevä osa saatiin painosta ulos 1994. Neoliittikumia käsittelevä toinen osa on edelleen työn alla. Vuonna 1991 julkaistiin Fibula –julkaisu n:o 3: Soome-eesti-soome arheoloogia sonastik (eli Suomi-Viro-Suomi arkeologinen sanasto).

Fibula on matkansa varrella vaikuttanut myös arkeologian opetuksen muotoutumiseen Helsingin yliopistolla, ja sen piirissä on organisoitu ainejärjestön ja laitoksen yhteistyönä toteutettuja tieteellisiä projekteja. Eräs elämään jääneistä Fibulan tekemistä aloitteesta on inventointiopetus. Inventointiopetuksen puuttuminen opetusohjelmasta koettiin puutteeksi ja halu päästä toteuttamaan opittua käytännössä polkaisi käyntiin joitakin projekteja. Opiskelijoiden aktiivisuuden osoituksia ovat Lohja –projekti 1989-91, johon sisältyi inventointia ja pienimuotoinen kaivaus, Lapurin hylyn löytöpaikan ympäristön inventointi 1992 ja Perniön kunnan kuninkaallista menneisyyttä kartoittanut SUKKA –projekti. Petteri Pietiläisen johdolla fibulistit inventoivat vuosien 1995-98 välillä jatulintarhoja ja kalliopiirroksia Miehikkälässä ja sen ympäristössä. SUKKA-projektin alkuunpanemaa keskiaikateemaa jatkoivat Veli-Pekka Suhosen ja Harri Nymanin organisoimat Porvoon Husholmenin tutkimukset 1995-96. Varsinaisesti nykyisen inventointiopetuksen esi-isänä toimi Fibulan hallituksen ideoima Ristiinan inventointi 1996. Nykyään syventäviin opintoihin kuuluva kenttätutkimuskurssi on käytännössä inventointikurssi, mikä on pitkälti kyseisen pioneeriprojektin ansiota.

Fibula on osallistunut historiansa aikana myös urheilutoimintaan muiden opiskelijarientojen ohella. Fibulan piirissä vaikutti 1980-luvun loppuvuosina sähly- ja miekkailuseura Kalmiston Kajastus. Vuonna 1996 fibulistit järjestivät reipashenkisen souturetken Saimaan maisemissa, sen jälkeen kun alkuperäinen suunnitelma Sulkavan soutuihin osallistumisesta oli hylätty käytännön ongelmien takia. Sählyharrastusta päästiin kokeilemaan taas vuonna 2001, kun Fibulalle pitkästä aikaa onnistuttiin varaamaan oma harjoitusvuoro, ja yliopiston salibandysarjaan saatiin koottua oma joukkue Arkeomonit.

Vuodesta 1990 lähtien Fibula on julkaissut omaa Fiba-lehteään. Fiba on kaikille arkeologian opiskelijoille avoin foorumi, jossa voi jakaa kokemuksiaan kaivauksilta muiden kanssa, esittää ajatuksiaan opinnoista ja arkeologiasta, ja vaikka suoltaa ulos ensimmäisen version tulevasta bestseller –romaanistaan. Julkaisukynnys on matala, tähän astisen Fiba-historian aikana ainoastaan yksi artikkeli on jäänyt julkaisematta. 80-luvun lopulla ennen Fiban julkaisemisen aloittamista Fibulalla oli muutaman vuoden omat kirjeenvaihtajatoimittajansa turkulaisten arkeologian opiskelijoiden Varelia –lehdessä.

Nykyisin Fibulan toiminta jatkuu tarmokkaan nelikymppisen tavoin kaikilla perinteisillä saroilla ja uusia auki kyntäen. Ulkomaanekskursiot ovat muodostuneet lähes jokavuotisiksi ja kotimaan muinaisjäännösretkiä järjestetään useasti. Uudella Ylioppilastalolla järjestämme erilaisia lautapeli- ja elokuvailtamia, kaikenlaisia bileitä unohtamattakaan. Perinteisiä juhlia ovat syksyllä fuksiaiset ja pikkujoulut sekä keväällä Fibulan vuosijuhlat. Vuonna 2000 järjestettiin ensimmäisen kerran arkeologian opiskelijaseminaari(risteily), johon osallistuvat myös Turun ja Oulun yliopistojen arkeologian opiskelijat. Seminaari pyritään järjestämään vuorovuosittain, Helsinki aloitti 2000, Turku oli vuorossa 2001, ja 2002 on oululaisten vuoro.

Painetut lähteet:
Fiba 1/1999, Fibula 30 v. Helsinki 1999.
Fiba 1/00. Helsinki 2000.
Fiba 4/00. Helsinki 2000.
Fibula 20 vuotta. Fibula –julkaisu 2. Helsinki 1989.