ATT MUUTA

 


Jukka Horppila & Börje Nyberg

 

 

Jokahenkilön kalasanasto

Eikös niin, että tärkeintä kalareissulla on se, etteivät omaan porukkaan kuulumattomat saa kalaa. Ja niinhän yleensä käykin aivan luonnostaan, koska vain omalla jengillä ovat hallussa ne tarpeelliset tiedot ja taidot. Kaikki kalastajat eivät kuitenkaan esim. pilkkivesillä noudata hyviä tapoja, vaan tuppautuvat jatkuvasti liian lähelle (alle kilometrin päähän) ja pyrkivät hyötymään saamamiesten taidoista. Silloin on tarpeen käyttää erilaisia hämäyksiä syrjäisten hämmentämiseksi. Tähän on olemassa monia erilaisia tapoja ja yksi niistä on käyttää esim. saalistietojen välittämiseen kaverille sellaista kieltä, että siitä ei kukaan muu ymmärrä yhtikäs mitään.

Huomasimme tässä jo vuosia sitten, että kalareissuilla kehittyi jatkuvasti uusia, uskomattomia termejä mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Jotta tämä perinne ei pääsisi unohtumaan, olemme kirjoittaneet muistiin vakiintuneimpia termejä ja sanontoja. Haluamme korostaa, että yhtään rekisteröityä uudissanaa ei ole keksitty 'väkisin', vaan ne ovat spontaanin luomistyön tuloksia. Näitä termejä on sitten mahdollista käyttää vain omaksi huviksi tai muiden huijaamiseen. Seuraavassa esitettäviksi on valittu vain kaikkein yleistajuisimpia.

 
 

Sanontoja, huudahduksia

 

Aaaargh!

Alunperin korpin kutsuhuuto. Käytetään huudahduksena kalan karatessa. A-kirjainten lukumäärä korreloi suhian kalan painon kanssa.

Hiljainen on kylätie

Pilkkijän toteamus huonolla syönnillä.

Jakki tekee raudasta ihmeen hyvää!

Huudahdus haukien iskuhalun herättämiseksi uistimen lentäessä kohti kaislikonreunaa.

Kai moni miettii (onko nyt mieltä missssään)

Kalastajan toteamus herätyskellon soidessa aamuyöllä.

Käykää kiinni paskanaamat!

Kts. syökää sikaniskat.

Kas ahvenet siimoihin lenkkiä lyö!

Kansanlaulu, jota erityisesti tasapainopilkkijät hyräilevät.

Syökää sikaniskat!

Huudahdus syöntihaluttomille kaloille.

Uiva möntti ei mömmöydy

Urheilukalastuspainotteinen versio tunnetusta sanonnasta.

 
 

Päätteitä

 

- kuukkeli

Pääte, joka voidaan liittää useimpiin suomen kielen substantiiveihin muuttamatta niiden merkitystä. Usein päätteen ja varsinaisen sanan väliin lisätään s- kirjain. esim. snögeskuukkeli (lumi), vådeskuukkeli (vesi), håleskuukkeli (avanto).

-oosi (si)

Pääte, joka liitettynä mihin tahansa sanaan kuvaa yleensä yliannostuksesta johtuvaa tautia tai puutostautia. Esim. hypo-oksygenoosi (hapenvajaus), tshernoosi (pakollinen ladanohitusvietti), snögeskuukkeloosi (lumeen hautautuminen), vådeskuukkeloosi (läpimärkyys), hyperoksygenoosi, holkeroosi (kahvitutus).

 
 

SI-järjestelmän (Systeme d`Ichtyonomus) mukainen ahventen kokoluokitus

 

Triljoonaliiga

< 20 g

Miljoonaliiga

20 - 50 g

Rekryytti

50 - 100 g

Prosenttiliike

100 - 250 g

Varttitonnari

250 - 500 g

Puolitonnari

500 - 1000 g

Tonnari

> 1000 g

Kalavalhe

> 2000 g

Tarkempaa ilmaisua tarvittaessa käytetään näiden pääryhmien lisäksi joskus välimuotoja kuten prerekryytti (miljoonaliigan ja rekrytoitumisen välimailla oleva kala), postrekryytti jne.

 
 

Yleisempiä kalojen kokoon liittyviä ilmaisuja

 

Giganekton

Hyvin isot kalat.

Leo Alkueläin

Melko iso kala, ei kuitenkaan mitenkään harvinainen.

Leo Eläin

Tarunomainen iso kala, joka kiertelee pilkkijän alapuolella viedäkseen mennessään pilkin ja viisikymmentä metriä siimaa.

Sikatonnisto

Hyvin isot kalat. Käytetään useimmiten tarkoitettaessa hyvin suuria ahvenia. Kuitenkin Leo Eläin kuuluu sikatonnistoon.

Makronekton

Isot kalat.

Mesocidi

Keskikokoinen hauki, joka aiheuttaa hirveän mesomisen.

Mesonekton

keskikokoiset kalat.

Mikronekton

Pienet kalat.

Tykki

Iso kala.

 
 

Muita sanoja

 

Aaaargh -lintu

Korppi.

Aquaattisten, dorsoventraalisesti litistyneiden, demersaalisten gadoidimakrovertebraattien predaation selektiivisyyden tutkimus

Madepilkintä.

Aquaattisten makrovertebraattien predaation selektiivisyyden tutkimus

Siimakalastus yleensä.

Bilateraalinen imuruoppaaja

Lahna.

Bioresistanssi

Tiheän vesikasvillisuuden aiheuttama mekaaninen vastus esim. kaislikossa soudettaessa.

Cyprinidi-invaasio

Särkien massaesiintymä.

Eläimellinen singahdus

Ainoa tunnettu lääke hypotermiaan. Kts. Hypotermia.

Esocidisuus

Haukipitoisuus. Vesistö voi olla esim. hyperesocidinen, ultraoligoesocidinen jne.

Esoskidi

Hauenpoikanen.

Giganektonin paluu

Hyvin iso kala iskee pilkkiin tai uistimeen päästyään kerran irti.

Giganektonin kosto

Hyvin iso kala vie pilkin tai uistimen iskiessään kolmannen kerran.

Holkeri

Kahvi.

Holkeraasi

Lisämunuaisen tuottama entsyymi, joka hajottaa kofeiinia.

Hypotermia

Tila, johon mormyskoija vaipuu lyödettyään syvän kalaparven.

Jynks!

Ison kalan nykäisy.

Jynks!-Skriik!-Piu!-Aaaargh!

Sarja ääniä, jotka kuullaan ison kalan tempaistessa siimaa rullalta ja katkaistessa siiman.

Karkeusparametri

Tuulen aiheuttama poikkeama uistimen veteenosumiskohdassa. K. lasketaan kaavasta v * sinz * t * q, missä v=tuulen nopeus (m/s), z=heittosuunnan ja tuulen suunnan välinen kulma, t=uistimen lentoaika (s) ja q=uistinkohtainen kerroin, joka riippuu ilmanvastuksesta.

Kokemus

Yleisin saalis.

Kuhna

Abramis lucioperca K. N. Kuhan ja lahnan risteytys. Yleisimmistä kalalajeistamme sikäli poikkeuksellinen, että sitä ei tavata missään.

Lahven

Abramis fluviatilis K. N. - Iso ahven, joka iskee mormyskaan aivan lahnan tavoin. Tavataan lähinnä Päijänteen Soilahdella.

Lenkki

Pilkkijöiden yleisin kuolinsyy. Esiintyy erityisesti tasapainopilkinnän yhteydessä. Ison ahvenen iskiessä siima löystyy ja muodostunut lenkki saattaa kietoutua kokemattoman kalastajan kaulan ympärille. Mikäli kala on kyllin suuri, se saattaa kiskoa pilkkijän pään avantoon.

Levox-pelkistys

Lääke hyperoksygenoosiin. Vrt. Menox-hapetus.

Los Mömmös

Nimitys epifyyttikasvustoille, jotka vaikeuttavat heittokalastusta.

Menox-hapetus

Lääke hypo-oksygenoosiin l. kalaan lähteminen auttaa hapen puutteeseen.

Metusalem

Hyvin vanha kala.

Miljoonasade

Miljoonaliigan massaesiintymä.

Nils Holgersson

Kahvi.

Nitrofyytti

Suurvesikasvi, joka vieheeseen (useimmiten uistimeen) tarttuessaan aiheuttaa kalastajalle pienimuotoisen sydänkohtauksen.

Nyhröösi

Yrityksen puute, nyhjäily.

Ottaa Annikit.

Lähteä salamannopeasti. Johdettu sanonnasta 'silloin lähti sanoi Annikki Tähti'. Käytetään erityisesti kuvaamaan kohon liikkeitä sorvanonginnassa.

Paikkoheitto

Kohtisuhian kaislikon reunaan, tarkasti tiettyyn kohteeseen suunnattu uistimen heitto. Vrt. YKH.

Putki

Vähintään kolme ahventa samasta avannosta.

Pööbeli

Roskasakki, ei-toivottu saalis (pieni ahven, särki, pasuri jne.).

Rötöstyskalastus

Virkistyskalastuksen alalaji, kalastelu luvattomilla vesillä.

SALT-neuvottelut

Strategisten tasapainopilkkien rajoitusneuvottelut (Strategic Aces Limitation Talks). Erityisesti pystypilkkijät ovat vaatineen tähänasti tuloksettomien neuvottelujen jatkamista.

Sentrifugaalilämmitys

Tehokkain tapa hoitaa pilkkiessä jäätyneitä sormia.

Silicon Sam

Piisami.

Skitsostedion lucioperca

Päästään seonnut kuha.

Snorraus

Nukkuminen.

Snorrausobjekti

Päänalunen. S. voi olla elastinen, kuten tavallinen tyyny, tai antielastinen kuten esim. perämoottori.

Snorrskata (Snorrengrund)

Nukkumatin kotisaari. Nukahtaa, nousta Snorrskatan lauttaan.

Tempaista Holkerit

Juoda kahvit.

Thud!

Ääni joka kuuluu varttitonnarin iskiessä pilkkiin. Kuuluu myös iskettäessä jotakuta kanalla päähän (Tex Willer 9: 1984).

Thudismi

Ison ahvenen syönti.

YKH

Yleiskatsausheitto. Yleisluontoinen, pitkä, useimmiten pitkin kaislikon reunaa suunnattu uistimen heitto.

Ja siitä vain sitten giganektonin kimppuun. Toivotaan, ettei jynks ole torquilla (ns. Käenpiika-ilmiö).


Artikkeli on julkaistu alunperin teoksessa: Autio, J. (toim.) (1992) Playfish I, s. 32-33. Helsinki.

 

ATT MUUTA

   
MIKÄ ATTSÄÄNNÖTYHTEYSTIEDOTHAKULUOTAINLIITY!