Vantaanjoen Pitkäkoski. Jalokala.

Legenda
Taimen nousee, harjustakin löytyy, sattumahaukia
Vantaanjoen vapaitten koskien aatelia on testattu ennenkin. Kunnianarvoisa Playfish-julkaisu oli esitellyt henkeäsalpaavan luonnonsuojelualueen lähes kaupungin sylissä jo vuonna 1999. Ahkerasti varsinkin perholla kalastettu kaunis koskimaisema oli siis jo korkea aika panna uudelleen testiin. Tälläkertaa asialla ATT-R eli Rungiryhmä.

Testausolosuhteet
Testiaika: kesäkuu 2002
Sää: hellekeli, 22C, hetkittäin pilvistä
Aika: iltapäivä 14-18
Vesi: matalalla. Useat montut kahlattavissa. Erittäin lämmintä.

Varusteet: UL-heittovehkeet, shortsit ja sandaalit
Vieheet: lipat, leechit, snadit vaaput, jokunen pikkulusikka

Käytetty spora
10 päättärille Pikku-Huopalahteen. Siitä eteenpäin ks. muut.

Muut julkisvälineet
43B päättärille. Siitä 5-10 min kävellen pururatoja myöden ja olet perillä. Lisäohjeet: ks. Playfish V 1999.

Tarvittavat luvat
Stadilaisena näille riittää kaupungin lupa ("uistelu") ja tietty se kalastuksenhoitomaksu.

****

Testiarvio
"Paikka, jossa pyynti on tärkeää, ei saanti." Saaliinsa puolesta nollareissu. Muutama lupaavia tärppi ja kaksi puolimatkassa irronnutta pienoissukellusvenettä (taimen ja hauki). Upea ympäristö kirkastaa olotilan. Suositeltava lähimatkailukohde, jonne viitsii tulla kerta toisensa jälkeen, saalistilastosta huolimatta.

Plussaa
+ Usoo-mattomat näkymät. Luonnonsuojelualueella törmää harvinaisempiinkin lajeihin, mm. harmaahaikara on bongattu.
+ Kalaan pääsee suoraan steissiltä
+ Pitkospuut rannalla helpottavat kulkua
+ Rantatörmän taukopaikat toimivat hyvinä heitto&keitto -tasanteina

Miinusta
- Tungos, fisaajien ohella virkistyskäytössä ahkeraan myös pyöräilijöiden toimesta
- Alavirtaan päin ensimmäiset tontit turhan lähellä, eli saalismaat rajattuja
- Muurahaisia löytyy sopivaan aikaan aivan saatanasti
- Viehekato voi olla järkyttävä, kivikkopohjan lisäksi rantapuut syövät vieheitä (suositellaan pikkuvaappuja)

Loppujen lopuksi sanoisimme, että
Ihan mieletön mesta luontonsa puolesta. Ei uskoisi, että näin kaunista löytyy ihan Stadin sylistä. Vantaanjokilaakso Hki-Vantaa rajalla on luonnonsuojelualuetta, joka suositellaan pitämään mielessä liikkuessa.

Ja jos täällä käy kesällä, ottakaa nyt perkele sitä sunblockia mukaan. Selkä nimittäin palaa ihan automaattisesti hetikohta. Jalkaan riittää shortsit ja nilja-kivillä kahlaamiseen soveltuvat jalkineet.

Noviisille Pitkäkoski tarjoaa mainion tavan näyttää, mistä kalastuksessa luonnon keskellä (muuten kuin saaliinsa puolesta) on kyse. Jok'ikinen ohikulkija kyselee aina "tuleeko kalaa" -- eli epäsosiaaliselle kalastajalle tämä mesta ei sovi.