Helsinki Insight: Terveys
Pienestä kiinni
Syntymä on vaarallisin hetki lapsen elämässä.
Joka vuosi satojen suomalaislasten aivot vaarantuvat liian varhaisen syntymän tai synnytyksen aikaisen hapen puutteen vuoksi. Tieteen uusimmat saavutukset ovat tarjoamassa merkittävää parannusta vauvan aivoille ja elämälle. Helsingin yliopisto on edelläkävijä tässä tutkimuksessa.
Tiedeuutisia verkossa
- Pikku keskosen elämä - Tuore väitöskirjatutkimus antaa uutta tietoa keskosten elämästä aikuisina, Yliopisto-lehti 2/2011
- Neurofysiologi haluaa siirtää rajoja (Sampsa Vanhatalon haastattelu, Suomen Lääkärilehti 40/2010, pdf-tiedosto)
- Pieniä mutta silti elämänkokoisia asioita (20.5.2010)
Vastasyntyneen pitää hetkessä oppia elämään.
Lapsen syntymään liittyy äärimmäinen stressi. Kohdussa lapsi on saanut tarvitsemansa hapen äidiltä napanuorasta, mutta ensimmäisestä parkaisusta alkaen pitää osata hengittää itse. Harjoittelua ei suoda ja aivot vaativat happea ensimmäisistä sekunneista alkaen. Myös aivojen verenkierron pitää hetkessä opetella toimimaan täysin uudessa ympäristössä. Lapselta vaaditaan suurta sopeutumiskykyä tullesaan kohdun lämmöstä kylmään ulkomaailmaan, kirkkaiden valojen ja äänien sekamelskaan.
Keskoslapsi vaihtaa äidin kohdun sairaalan teho-osastoon.
Lapsi, jonka piti syntyä vasta jouluna, syntyykin jo kesällä. Tällainen pikkukeskonen voi painaa vain 500 grammaa. Keuhkojen ja verenkierron tilavuus lasketaan millilitroissa, keuhkorakkulat eivät toimi ja verenpaineen säätely on alkeellista. Suoli ei osaa käsitellä ruokaa niin kuin pitäisi.
Kohdun turvan ja suojan sijaan hän joutuu olemaan teho-osastolla jopa yli kolme kuukautta. Tavallaan keskosen ”syntymä” kestää jopa kuukausia. Hänen aivonsa muotoutuvat vasta keskoskaapissa. Näihin päiviin asti aivojen tila on ollut arvailujen varassa.
Pienikin virhe aivojen toiminnassa voi muuttaa koko elämän.
Aivot ovat hyvin herkkä elin, eikä aivojen selviytymiseen riitä pelkkä lapsen pitäminen hengissä. Keskosen aivojen hyvinvointi riippuu minuutti minuutilta siitä, että sydän ja keuhkot toimittavat aivojen kaipaaman ravinnon ja hapen. Jotta tämä kehitys osattaisiin turvata, tarvitaan monipuolista tietoa vastasyntyneiden aivojen toiminnasta. Keskosten aivotoiminnasta on aivan viime vuosiin asti ollut yllättävän vähän tutkimustietoa, vaikka tällainen tieto on avainasemassa pienen lapsen normaalin kehityksen turvaamiselle.
Pienten aivojen suuri osaamiskeskus.
Annetaan pienelle lapselle parempi elämä ja tehdään sitä tukevaa huippututkimusta. Siinä Helsingin yliopiston tutkijaryhmän tavoite pähkinänkuoressa. Ryhmä on vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen perusteella kehittänyt täysin uudenlaisia menetelmiä vastasyntyneen lapsen aivotoiminnan seuraamiseen ja hoitoon. Tämän työn keskeisenä tuloksena on tehty useita uraauurtavia löydöksiä siitä miten varhainen aivotoiminta kehittyy, miten sairaudet vaikuttavat siihen sekä miten vauvan aivoja tulisi tutkia ja hoitaa.
Yksi merkittävä sovellus on tutkimusryhmässä kehitetty uudentyyppinen aivosähkökäyrätekniikka (EEG), joka paljastaa vastasyntyneen aivoille tärkeitä tapahtumia. Vauvan tehohoidossa tämä on kansainvälisesti ainutlaatuinen saavutus. Vastasyntyneen lapsen aivojen seuranta auttaa valikoimaan erityisessä vaarassa olevat vauvat tehokkaaseen hoitoon – ja sitä kautta parempaan elämään.
Vauva nukkuu, mutta aivot eivät lepää koskaan.
Aivojen kehitys raskauden lopussa ja vauvaiässä riippuu täysin siitä millä tavalla aivot ovat aktiivisia tuohon aikaan. Vauva on syvässä unessa, mutta hänen aivonsa eivät lepää hetkeäkään. Kehittyvien aivojen hermoverkostot tuottavat itsenäisesti viestejä, jotka ovat välttämättömiä aivojen normaalille kehitykselle. Tämä sisäsyntyinen sähkökemiallinen toiminta näkyy valtavina signaaleina ryhmän kehittämällä laajakaista-EEG-tekniikalla.
Teho-osastolla keskeinen haaste on tehdä keskosen ympäristö aivotoiminnan kehityksen kannalta mahdollisimman suotuisaksi.Tehohoito tähtää aivojen pelastamiseen ja siksi tehohoidossa tulee turvata hermosolujen oikea toiminta. Henkiinjäämisen sijaan huomio on voitu kiinnittää siihen, että erittäin usein keskosten alkuvaikeuksiin liittyy myöhemmin elämässä ongelmia, joiden syyt ovat alkuvaiheen pikkuisissa aivovaurioissa.
Aivoperäisten sairauksien kustannukset neljä miljardia euroa vuodessa.
Paremman elämän merkitystä ei voi mitata rahassa. Silti monelle voi tulla yllätyksenä, että Suomessa aivoperäisten sairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat useiden miljardien luokkaa vuosittain. Mitä aikaisemmassa vaiheessa aivojen sairauksiin voidaan puuttua, sitä tehokkaammin voidaan pienentää tätä valtavaa inhimillisen kärsimyksen ja kustannusten taakkaa.
Lahjoita vauvalle parempi elämä.
Helsingin yliopiston Neurobiologian laboratoriossa ja Lastenklinikalla toimii monitieteinen tutkimusryhmä, joka selvittää vastasyntyneiden lasten aivojen kehitystä, sairaustiloja ja hoitoa. Vastasyntyneiden teho-osasto tarjoaa ihanteelliset olosuhteet kansainvälisesti vaikuttavalle tutkimus- ja kehitystyölle. Neurobiologian laboratoriossa on puolestaan käytössä kansainvälisen eturintaman asiantuntemus ja laitteistot menestyksellisen työn tekemistä varten.
Perustutkimuksessa syntyneiden menetelmien siirto sairaalaympäristöön vaatii huomattavia resursseja. Samoin uusien hoitomenetelmien kehittäminen ennen potilastutkimuksia on haasteellista ja kallista. Nykyinen rahoituspohja rajoittaa saavutetun osaamisen täysipainoista hyödyntämistä ja kehittämistä. Paremmalla ulkopuolisella rahoituksella voidaan tehostaa tietotaidon soveltamista syntyvien lasten parhaaksi.
Lahjoita tieteelle, lahjoitat tulevaisuudelle.
Nyt on oikea hetki tehdä lahjoitus Helsingin yliopistolle, sillä yksityiset lahjoitukset suurudeltaan 850-250 000 euroa ovat verovähennyskelpoisia vuosien 2011 ja 2012 verotuksessa.
Huipputiede vaatii huippuresurssit. Siksi tarvitsemme sinun apuasi.
Oxford, Cambridge, Helsinki.
Maailman yli 15 000 monitieteisestä yliopistosta olemme sijalla 72. Varainhankinta on pitkään ollut keskeinen menestystekijä maailman parhaille yliopistoille kuten Oxfordille, Cambridgelle ja Yalelle. Tekemällä pääomalahjoituksen Helsingin Yliopistolle sinäkin voit osaltasi vaikuttaa siihen, että säilytämme jatkossakin paikkamme tiedemaailman absoluuttisella huipulla.
Lue lisää
Uutiset verkossa
- Pikku keskosen elämä - Tuore väitöskirjatutkimus antaa uutta tietoa keskosten elämästä aikuisina, Yliopisto-lehti 2/2011
- Neurofysiologi haluaa siirtää rajoja (Sampsa Vanhatalon haastattelu, Suomen Lääkärilehti 40/2010, pdf-tiedosto)
- Pieniä mutta silti elämänkokoisia asioita (20.5.2010)
Helsingin yliopisto 2010-luvulla - yksi maailman parhaista
Helsingin yliopisto on Suomen johtava ja yksi maailman parhaita monitieteisiä tutkimusyliopistoja. Helsingin yliopisto toimii aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.
Yliopisto tekee korkeatasoista tutkimusta, kouluttaa asiantuntijoita ja tarjoaa uutta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja elinkeinoelämän tueksi.
- Tehtävinä tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus
- Kaksikielinen (suomi ja ruotsi), opetusta myös englanniksi
- 11 tiedekuntaa, 17 erillistä laitosta
- 35 000 tutkinto-opiskelijaa, 45 000 täydennyskoulutus- ja avoimen yliopiston opiskelijaa
- Henkilöstöä 8 000, joista 3 800 tutkijaa ja opettajaa
- Toimii 4 kampuksella Helsingissä ja 17 muulla paikkakunnalla Suomessa