Uusia lääkkeitä yhteisvoimin

Helsingin yliopistossa tehdään huippututkimusta. Huippututkimus kuitenkin tarvitsee huippuresursseja. Siksi rehtori Thomas Wilhelmssonilla oli aihetta hymyyn 24.1. vastaanottaessaan Pfizer Oy:n 175 000 euron lahjoituksen yliopiston tulevaisuusrahastoon.

Rehtori Thomas Wilhelmsson ja toimitusjohtaja Ove Uljas, kuva Ari Aalto

Thomas Wilhelmsson ja Ove Uljas, kuva Ari Aalto

— Pfizer omalta osaltaan auttoi meitä pääsemään 10 miljoonan euron varainhankintatavoitteeseemme, Wilhelmsson kiitti lahjoitustilaisuudessa yliopistolla.

Kun raha vielä valtion tukikertoimella kasvaa 3,5-kertaiseksi, yliopiston tulevaisuutta turvaava rahasto karttui varsin muhkealla panoksella. Pfizer Oy:n Suomen toimitusjohtaja Ove Uljas puolestaan iloitsi siitä, että konsernijohto piti Suomea ja Helsingin yliopistoa tukemisen arvoisena paikkana.

— Pfizer toimii yli 200 maassa ja tekee yhteistyötä lukuisten yliopistojen kanssa, joten kilpailu lahjoitusvaroistakin on kovaa. Hienoa, jos voimme auttaa lääketieteellisen tutkimus- ja kehitysosaamisen säilymistä Suomessa, Uljas sanoi.

Pfizer on johtavia uusien lääkkeiden kehittäjiä ja merkittävimpiä kliinisen lääketutkimuksen tukijoita maailmassa. Millään julkisella taholla ei olisi edes varaa kehittää kokonaan uusia lääkkeitä markkinoille, vararehtori ja sisätautiopin professori Kimmo Kontula sanoo.

— Yhden uuden lääkkeen kehittäminen kestää 10-15 vuotta ja maksaa noin miljardi euroa.

Yhteistyötä yliopistollisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden välillä siis tarvitaan. Akateemisesta tutkimuksesta on lääketeollisuudelle hyötyä etenkin kehitystyön alku- ja loppuvaiheissa.

— Tutkijoilta saadaan ideoita ja uusia löytöjä, joiden soveltuvuutta lääkkeiksi tai lääkkeiden kohteiksi yritykset voivat tutkia. Loppuvaiheessa teollisuus saa yliopistolta apua lääkkeiden kliiniseen testaamiseen, Kimmo Kontula sanoo.

Lahjoitustilaisuuden jälkeisessä seminaarissa pohdittiin tulevaisuuden lääkkeitä. Tutkijat uskovat sairauksien yksilöllisen lääkehoidon läpimurtoon. Esimerkiksi syöpätautien hoito on tältä osin murroksessa.

Täsmähoidossa ihmiselle räätälöidään omaan perimään sopivat lääkkeet. Perimän selvittämisen dramaattisesti laskenut hinta on ollut omiaan jouduttamaan yksilöllisen lääkehoidon toteutumista.

— Kun oman perimän selvittäminen maksoi vielä vuosituhannen alussa miljardin, tänä päivänä sen hinta on noin 10 000 euroa ja lähivuosina se selvitetään muutamalla satasella, Kontula arvioi.

Kiinnostaako suuntaus sitten jättivolyymeihin tähtääviä lääkefirmoja? Kyllä kiinnostaa.

— Täsmähoidossa lääkkeen kehitysajat ja siten kustannukset saattavat laskea mutta hoidon vaikuttavuus parantua. Tulevaisuudessa pyritään yhä enemmän vaikuttamaan jo taudin kehitykseen. Koko ajan etsitään biomarkkereita, joilla vielä oireettomassa vaiheessa olevia sairauksia pystyttäisiin havaitsemaan, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund sanoi.

25.1.2011

Teksti: Tapio Ollikainen
Kuva: Ari Aalto