Kansainväliseksi jo Suomessa

20.12.2011

Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat ovat kultakimpaleita yhteiskunnalle.

Kuvassa Helena Hämäläinen ja Heidi Layne.

Kuva Ari Aalto, kuvassa Heidi Layne ja Helena Hämäläinen.

Miten saada suomalaisyritys kansainvälistymään? Yksi hyvä tapa on kansainvälistyä jo kotimaassa ja rekrytoida töihin ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita. Yritysjohdon kutsuvierastilaisuuksia järjestävälle Management Eventsille kansainvälinen työvoima on mahdollistanut laajentumisen jo kahdeksaan maahan.

— Emme tarvitse isoja maaorganisaatioita, sillä kansainväliset työntekijämme hoitavat asioita pääkonttoristamme käsin, HR-koordinaattori Siria Ahlholm kertoo.

Myös ohjelmoinnin verkko-opetukseen erikoistuneella Viope Solution Oy:lla on hyviä kokemuksia ulkomaalaisopiskelijoista. He palkkasivat ghanalaisopiskelijan harjoittelijakseen ja ovat nyt hänen avullaan laajentamassa toimintaansa Ghanan markkinoille.

VALOA-hanke auttaa

Mistä näitä opiskelijoita sitten löytää? Vaikkapa Helsingin yliopiston koordinoiman VALOA-hankkeen BeGlobal-kampanjan kautta.

— Maamme korkeakouluissa opiskelee jo liki 16 000 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa, hankkeen markkinointivastaava Helena Hämäläinen kertoo.

— Ammatillisten valmiuksiensa lisäksi he tuntevat kotimaansa kielen ja kulttuurin. Heillä on myös maahansa valmiita verkostoja. Se mitä heiltä puuttuu, ovat kontaktit ja verkostot täällä Suomessa. Verkostojen luominen vieraassa maassa on hankalaa.

Vain päivänkin kestävä kutsu tutustumaan suomalaisen työpaikan toimintaan olisi iso asia monelle kansainväliselle opiskelijalle, hankkeen kouluttaja-suunnittelija Heli Turja sanoo.

— Näistä ihmisistä käydään globaalia kilpailua. On valitettavaa, jos taitavaa ja korkeastikoulutettua työvoimaa valuu Suomesta pois vain siksi, etteivät työnantaja ja työntekijä kohtaa. Tutustukaa rokeasti kampanjaamme!

VALOA-hankkeen verkkosivuilta työnantajille löytyy työkalupakki kansainvälisten opiskelijoiden lupa-asioista ja eri kulttuurien viestintätavoista mahdollisten rekrytointitilaisuuksien tueksi.

— Rekrytoidessa on hyvä tiedostaa yleisimpiä sudenkuoppia kulttuurien kohtaamisessa. Yhteisöllisestä maasta tulevan hakijan voi olla vaikea kertoa itsestään, mutta kun häneltä kysyy onnistumisistaan työelämässä, saa jo kosolti tietoja, kouluttaja-suunnittelija Heidi Layne havainnollistaa.

”Diili” ilman potkuja

Tutustuakseen opiskelijoihin työnantaja voi kokeilla VALOA-hankkeen projektityömallia. Siinä opiskelijat toteuttavat yrityksen tarpeisiin suunnitellun projektin ja saavat työstään opintopisteitä.

— Projekti voi helpottaa tulevaa rekrytointia, kun mahdollisiin työntekijöihin pääsee tutustumaan riskittömästi, Heli Turja sanoo.

— Idea on vähän kuin Diili-ohjelmassa, mutta kenellekään ei tarvitse antaa potkuja. Projekti vaatii yritykseltä huolellisen ennakkosuunnittelun lisäksi vain pari-kolme tapaamista 1-10 opiskelijan tiimin kanssa.

Entä se kieli? Yhtenä kompastuskivenä ulkomaalaisten rekrytointiin on pidetty hakijoiden puuttellista suomen taitoa. Tarvitseeko kaikkien työntekijöiden puhua suomea täydellisesti, Heli Turja miettii.

— Fluent Finnish -vaatimus työnhakuilmoituksissa vetää useimmilta vastavalmistuneilta työpaikan alta pois. Uskon kuitenkin, että kotimainen ammattisanasto ja muu kielitaito kohenee työn ohessa, Turja sanoo.

Englannin käyttökään työpaikalla ei välttämättä ole katastrofi.

— Kun Viope Solutionin kokouskieli viiden korkeakouluharjoittelijan myötä vaihtui englanniksi, heidän mukaansa innostus ja yhteen hiileen puhaltaminen vain lisääntyi, Helena Hämäläinen sanoo.

VALOA on Helsingin yliopiston urapalveluiden koordinoima kansallinen ESR-osarahoitteinen hanke, jossa on mukana 16 korkeakoulua pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta, Oulusta ja Lapista.
http://www.valoa-hanke.fi/
http://www.beglobal.fi

Teksti: Tapio Ollikainen
Kuvat: Ari Aalto