Monikulttuurinen koulu haastaa opettajat

28.3.2011

Opettajien työn vaatimukset ovat muuttumassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvaessa. Aihetta käsiteltiin kevään toisessa Helsinki Insight -aamukahviseminaarissa 25.3.

Joukko opettajia, kaupunkien päättäjiä, tutkijoita, alumneja ja lahjoittajia kokoontui varhain aamulla 25.3. juhlistamaan Helsingin yliopiston 371-vuotista taivalta parhaalla mahdollisella tavalla: uppoutumalla keskusteluun suomalaisesta monikulttuurisesta koulusta. Mukaan keskusteluun saatiin niin tutkimustulokset kuin käytännön kokemuksetkin aiheesta.

- Meille opettajille Meri-Rastilan koulu on tavallinen koulu. Ei meistä kukaan ajattele jatkuvasti, että meillä on paljon erilaisista kulttuuritaustoista tulevia lapsia, totesi Meri-Rastilan koulun rehtori Ritva Tyyskä.

Tyyskän puheenvuoro seminaarissa perustui kokemukseen, sillä hän johtaa Helsingissä koulua, jonka oppilaista 45 % on maahanmuuttajataustaisia ja joiden kodeissa puhutaan 22 eri kieltä. - Erilaisten kulttuurien näkyminen koulussa on tärkeätä. Olemme esimerkiksi järjestäneet kulttuuriviikkoja, joiden aikana olemme esitelleet lasten omia kulttuureja, Tyyskä kertoi.

Tyyskän lisäksi keskustelua alusti monikulttuurista koulua tutkinut yliopistonlehtori Mirja Talib.

- Monikulttuurinen Suomi on tullut jäädäkseen.  Meidän täytyy toimia niin, että jokaisella nuorella on mahdollisuus löytää paikkansa Suomesta. Opettajankoulutuksella on keskeinen merkitys opettajien kulttuurisen ymmärryksen kasvattajana, Talib kuvasi.

Vilkasta keskustelua herätti oppimateriaalien ja opetuksen eriyttäminen eri tasoille. Suomen yhtenäisen opetuksen perinne on vahva, mutta toisaalta opetus on mielekästä vain jos se tarjoaa oikean tasoisia haasteita. Monikulttuurisessa koulussa täytyy huomioida etenkin oppilaiden erilainen kielitausta ja sen vaikutukset oppimiseen.

Kaupunkisuunnittelulla katsottiin olevan keskeinen asema siinä, syntyykö kaupunkiin erilaisia ja eriarvoisia kouluja. Jos alueella asuu paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, heitä ole mielekästä siirtää kouluun oman kotialueensa ulkopuolelle. Yksittäisen koulun vaikutusmahdollisuudet kouluun tulevaan oppilasryhmään ovat hyvin pienet.

- Maahanmuuttajien keskittyminen on tiettyyn rajaan saakka myös myönteinen asia, sillä kouluihin kertyy osaamista monikulttuurisessa ympäristössä toimimisesta, totesi seminaariin osallistunut Helsingin kaupungin opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen.

Keskustelussa oli esillä myös mahdollisuus huomioida erityistaitoja vaativa monikulttuurinen kouluyhteisö opettajien palkkauksessa.

Helsinki Insight -aamukahviseminaareissa käsitellään kevään aikana vielä syöpätutkimuksen tulevaisuutta sekä kielten koneellista kääntämistä. Seminaarit liittyvät Helsinki Insight -varainhankintakampanjan hankkeisiin.

Lue lisää kevään aamukahviseminaareista ja ilmoittaudu mukaan>>

Helsinki Insight -hanke: Monikulttuurisuuskasvatus>>

Kuvassa Ritva Tyyskä

Teksti ja kuva: HY / Mikko Kotola