Kielten koneellinen kääntäminen keskustelutti lahjoittajia ja ammattikääntäjiä

24.5.2011

Kuinka hyvin kone voi suoriutua käännöstyöstä? Tätä on mietitty jo vuosikymmeniä, ja tekniikka on vienyt pitkälle: asiatekstit kääntyvät jotenkuten yhdellä klikkauksella. Mutta ymmärtääkö kone proosaa tai runoja?

Harri Arnola puhui seminaarissa koneellisen kääntäminen nykytilasta ja mahdollisuuksista.

Harri Arnola

Koneellisen kääntämisen mahdollisuuksiin pureuduttiin Helsinki Insight -aamukahviseminaarissa viime viikon perjantaina. Helsingin yliopiston käännöstieteen professori Lauri Carlson teki katsauksen koneellisen kääntämisen historiaan, ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin päästiin kurkistamaan Sunda Systems Oy:n Harri Arnolan ja Markku Kiisken esimerkkien kautta.

Jo nyt on mahdollista saada jonkinlainen käännöstulos muutamassa sekunnissa: klik vain, ja asiakirja, presentaatio tai chat-keskustelu kääntyy kielestä toiseen. Alkuperäiset muotoilut otsikoista sisennyksiin säilyvät jos käyttäjä niin haluaa. Tulos on sitä parempi, mitä enemmän koneella on sanastoa, tietoa ja sääntöjä hallussaan. Täydellisestä ollaan kuitenkin vielä kaukana, ja jonkun on aina korjailtava koneen tekemää raakaversiota.

Lyhyiden tekstipätkien kääntäminen netissä on monelle arkipäivää, ja maksuttomia palveluita kehitetään huimaa vauhtia. Myös Sunda on mukana EU:n rahoittamassa iTranslate4-projektissa, jonka palvelussa käyttäjä saa tekstilleen samalla kertaa useita käännösehdotuksia eri tahoilta. Käyttäjä voi merkata tähdellä, mitä käännöstä pitää parhaana, tai ehdottaa itse uutta versiota. Näin tieto parhaista ratkaisuista lisääntyy.

Näitä esimerkkejä katsoessa ei voi kuin ihmetellä, miten suuria harppauksia on tehty sitten vuoden 1949, jolloin alan uranuurtaja Warren Weaver hahmotteli konekääntämisen ensimmäisiä teorioita.

Mutta ymmärtääkö kone kaunokirjallisuutta? Insight-seminaarin asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että kielen ja kulttuurin tiivis yhteys on vielä koneen tavoittamattomissa. Koneella ei ole mahdollisuutta ymmärtää maailmaa ja myötäelää kirjoittajaa. Mutta aineistojen digitoinnin myötä myös kaunokirjallista materiaalia alkaa olla yhä enemmän koneiden käytössä, ja nähtäväksi jää, millaisia prosaisteja koneista tulevaisuudessa kehkeytyy.

Joskus on vitsailtu, että koneethan tekisivät mitä parhainta dadarunouden käännöstä: irrationalistista antitaidetta, runoja joissa ei ole mitään järkeä. Nykykoneet ovat kuitenkin jo sen verran näppäriä ja säännöt oppineita kääntäjiä, että tällainen hullu luovuus on parasta jättää ihmiselle.

Lue lisää:
Kevään 2011 Helsinki Insight -aamukahviseminaarit >>
Kulttuuridiversiteetti-hanke >>
iTranslate4-hanke >>
Sunda Systems >>

Teksti: Suvi Uotinen
Kuva: Mika Federley