< Takaisin Bookmark and Share

Helsinki Insight -aamukahviseminaarit

Tulevat seminaarit >>

Menneet seminaarit

Syksy 2012
30.10.2012 Arktiset alueet ja ilmastonmuutos
26.10.2012 Hintakriisistä nälkäkriisiin? Ruokaturvan toteutuminen tulevaisuudessa
28.9.2012 Rikkidirektiivi ja itämeren suojelun hinta
31.8.2012 Higgs ja Curiosity – luonnontieteellistä huippututkimusta alkeishiukkasista ja planeetoista

Kevät 2012
8.6. Yhteiskunnallinen yrittäjyys - palveluiden ulkoistamista vai uusien arvojen sisäistämistä?
2.3.2012 Pienestä kiinni

Syksy 2011
18.11. Parantaako lääketiede hermoston rappeumasairaudet?
7.10. Metropolin design – sosiaalinen eriytyminen ja metropolihallinto Helsingin seudulla
26.8. Metsien käytön tulevaisuus

Kevät 2011
20.5. Kielten koneellinen kääntäminen – taskutulkki vai dead end?
29.4. Syöpää selättämässä
25.3. Monikulttuurisen koulun kipupisteet ja ratkaisut
11.3. Öljyriskit Itämerellä

Helsinki Insight -aamukahviseminaareissa Helsingin yliopiston alumnit ja ystävät kohtaavat yliopiston kärkitutkijoita ja muun yhteiskunnan asiantuntijoita. Tervetuloa keskustelemaan tieteestä ja ajankohtaisista aiheista aamukahvin äärelle!

MENNEET SEMINAARIT

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 30.10.2012 klo 8.00-9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Arktiset alueet ja ilmastonmuutos

Liisa Jaakonsaari, EU-parlamentaarikko: Onko Suomesta arktisen osaamisen mallimaaksi?
FT Tuukka Petäjä, Ilmakehätieteiden osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto: Pan Eurasian Experiment (PEEX) - kohti monikansallista ympäristö- ja ilmastotutkimusta Euraasian arktisella ja boreaalisella ilmastovyöhykkeellä
Kysymyksiä ja keskustelua
Aiheesta alustaa ja puhetta johtaa pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos

Viljasiilo

Viimeisten vuosikymmenten aikana arktinen alue on lämmennyt kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Ilmastonmuutoksen ja lämpenemisen vaikutukset ovat arktisella alueella ja Jäämerellä radikaaleja: ikiroudan sulaminen ja merijään väheneminen muokkaavat uusiksi alueen ekologiaa, infrastruktuuria, elinkeinoja sekä sosiaalista ja kulttuurista maisemaa.

Alueen luonnonvarojen hyödyntäminen on yksi kuumista kysymyksistä, joka on saanut liikkeelle niin yritysmaailman kuin valtiot ja kansalaisjärjestötkin.

Monitieteellisellä tutkimuksella on tärkeä rooli alueen tulevaisuuden kannalta: tutkimustietoa tarvitaan mm. ilmastomuutoksen vaikutusten ennakointiin ja aluetta koskevan päätöksenteon tueksi.

Helsinki Insight -seminaarissa kuullaan arktisella alueella tehtävästä ympäristö- ja ilmastotutkimuksesta, joka vastaa globaaleihin ilmastohaasteisiin tuottamalla dataa mm. ilmastopakotteiden selvittämiseen. Aihetta lähestytään myös eurooppalaisen politiikanteon näkökulmasta: millaista arktista politiikkaa EU tekee ja mikä on komission ja jäsenmaiden rooli politiikan määrittelyssä.

Lisäksi pohditaan Suomen roolia arktisena toimijana sekä suomalaista erityisosaamista ja sen tuomia mahdollisuuksia.

Liisa Jaakonsaari valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1979. Jaakonsaari toimi SDP:n kansanedustajana vuoteen 2009 saakka. Hän oli työministeri vuosina 1995-1999 ja eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 1999-2007. EU-parlamenttiin Jaakonsaari valittiin vuonna 2009. Hän on vaikuttanut aktiivisesti parlamentin linjauksiin EU:n arktisesta politiikasta. Jaakonsaari on toiminut myös Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2001-2007.

FT Tuukka Petäjä työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen Ilmakehätieteiden osastolla, missä hän muun muassa koordinoi ilmakehän aerosolien mittausryhmän toimintaa. Petäjä on koordinoinut useita kenttätutkimusprojekteja muun muassa Kiinassa ja Brasiliassa, ja hän on vastuussa kansainvälisen Pan Eurasian Experiment (PEEX) -aloitteen tieteellisestä suunnittelusta. Petäjä on julkaissut useita artikkeleita alan johtavissa julkaisuissa. 

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston Meteorologian laitokselta vuonna 1993. Hänen uransa Ilmatieteen laitoksella alkoi vuonna 1983. Eri tutkimusprojektien tutkija- ja johtotehtävien jälkeen hän siirtyi laitoksen pääjohtajaksi vuonna 2002. Taalas on toiminut Maailman ilmatieteen järjestö WMON:n johtajana vuosina 2005-2007 ja luottamustehtävissä useissa alansa kansainvälisistä järjestöistä. Taalaksen globaalimuutosta, ilmastoa ja ilmakehän kemiaa sekä arktista aluetta ja Etelämannerta käsittelevät tutkimukset ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Taalas on myös Arktisen neuvottelukunnan asiantuntijajäsen. Helsingin yliopiston alumniyhdistys valitsi Petteri Taalaksen viime vuonna vuoden alumniksi.

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 26.10.2012 klo 8.00-9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Hintakriisistä nälkäkriisiin? Ruokaturvan toteutuminen tulevaisuudessa

Tutustu Kaisa Karttusen esitykseen kansainvälisistä ruokaturvakysymyksistä>>
Tutustu Sanna Kanervan esitykseen maaperän merkityksestä >>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 28.9.2012 klo 8.00-9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Rikkidirektiivi ja Itämeren suojelun hinta

Europarlamentaarikko Satu Hassi: Laivojen rikkirajat - mistä ne tulivat ja miksi?
Itämeren suojelun ekonomian professori Marko Lindroos: Itämeren kansainvälinen suojeluyhteistyö – miksi se on niin vaikeaa?
Kysymyksiä ja keskustelua
Puhetta johtaa professori Sakari Kuikka

Itämeri

Ympäristökysymyksissä erilaisten näkökulmien ja intressien yhteensovittaminen on usein haasteellista. Suojeluyhteistyötä tehtäessä saman pöydän ääressä istuvat niin poliitikot, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestötkin kuin tutkijatkin. Kenen ääni tällöin pääsee kuuluviin ja kenen ehdoilla päätökset tehdään?

Tämä aihe on ollut esillä julkisuudessa viime viikkoina Euroopan parlamentin syyskuun alussa hyväksymän rikkidirektiivin tiimoilta käydyssä keskustelussa. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Euroopan komission arvioiden mukaan direktiivin hyödyt tulevat olemaan siitä aiheutuvia kustannuksia huomattavasti suuremmat. Elinkeinoelämä on kuitenkin huolissaan merikuljetusten kustannusten nousun vaikutuksesta Suomen viestiteollisuuden kilpailukykyyn – noin 80 % Suomen tavarakuljetuksista tapahtuu meriteitse. Teollisuus on arvioinut, että rahtihintojen nousu maksaisi suomalaisyrityksille 600–1 000 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta uudet terveys- ja ympäristönormit toimivat kimmokkeena Suomessa valmistettavien uusien rikkipesureiden ja LNG-moottoreiden käyttöönotolle ja kehittämiselle, mikä edistää suomalaista ympäristöteknologiateollisuutta.

Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä rikkidirektiivistä ja suojelutyöstä Helsinki Insight -aamukahviseminaariin! Seminaarissa kuullaan EU:n rikkidirektiivin valmistelusta ja sisällöistä. Lisäksi pohditaan keskeisimpiä syitä kansainvälisen suojelun epäonnistumiselle ja esitellään muutamia ratkaisukeinoja siihen, miten suojeluyhteistyö Itämerellä saataisiin toimimaan paremmin.

Seminaarin asiantuntijapuhuja on europarlamentaarikko Satu Hassi, tekniikan lisensiaatti, kirjailija ja Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2004. Hassi toimii mm. Vihreän ryhmän koordinaattorina parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. Aiemmin Hassi on toiminut kansanedustajana sekä ympäristö- ja kehitysministerinä. Hassi oli Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan laivojen rikkipäästöjä koskevan direktiivin esittelijä.

Tutkijan näkökulman seminaarin tuo Helsingin yliopiston Marko Lindroos, joka toimii tällä hetkellä Itämeren suojelun ekonomian professorina Taloustieteen laitoksella. Professuuri on Helsingin kaupungin lahjoittama. Lindroos johtaa useita kansainvälisiä Itämereen liittyviä tutkimushankkeita, esimerkiksi kahta Akatemia-projektia ja hänen tutkimusryhmänsä on osa pohjoismaista huippututkimuksen NorMER verkostoa. Tutkimusaiheita ovat kansainvälinen kalastusyhteistyö, ravintoverkkojen taloustiede ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren meriekosysteemiin.

Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Sakari Kuikka.

Lue uutinen: Kiihdyttääkö rikkidirektiivi ilmastonmuutosta?

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 31.8.2012 klo 8.00-9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Higgs ja Curiosity – luonnontieteellistä huippututkimusta alkeishiukkasista ja planeetoista

Ari-Matti Harri, Tutkimuspäällikkö, Tutka- ja avaruusteknologia, Ilmatieteen laitos:
Curiosity – Marsin tutkimusta myös suomalaisvoimin
Professori Paula Eerola, Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos, Helsingin yliopisto: Uusi alkeishiukkanen – mutta onko se Higgs?
Kysymyksiä ja keskustelua
Puhetta johtaa dekaani Keijo Hämäläinen, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Mars-kuva, kuva: NASA Kuva: NASA

Syksyn ensimmäisessä Helsinki Insight -aamukahviseminaarissa kuullaan merkittävistä tuoreista tiedeuutisista avaruustutkimuksen ja hiukkasfysiikan saralta ja suomalaisten osallisuudesta tutkimukseen.

Mars-tutkimuksessa tapahtuu: Yhdysvaltain Mars-ohjelman uusin luotain Mars Science Laboratory (MSL) eli Curiosity laskeutui onnistuneesti punaiselle planeetalle elokuun alussa. Curiosity-mönkijän avulla hankitaan tietoja Marsin kaasukehästä, joka on samankaltainen kuin maapallon kaasukehä. Curiosityn varsinainen tehtävä on selvittää, onko Marsilla koskaan ollut elämälle otollisia oloja edes teoriassa, mutta tietoja voidaan hyödyntää Maan sään ja ilmakehän analysoimiseen. Viime kädessä Mars-tutkimus antaa meille tietoa oman planeettamme tulevaisuudesta. Luotaimessa käytetään Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteita, joilla kerätään tietoa Marsin kaasukehän paineesta ja kosteudesta. Ilmatieteen laitos saa käyttöönsä koko ohjelman tieteellisen havaintoaineiston ja uutta tietoa Marsista.

Kesäkuussa tehtiin läpimurto hiukkasfysiikan tutkimuksessa, kun Cernin LHC-törmäyttimestä saadut tulokset paljastivat uuden hiukkasen, jonka ominaisuudet sopivat yhteen kauan etsityn Higgsin hiukkasen kanssa. Higgsin hiukkanen, tai Higgsin bosoni, on hiukkasfysiikan niin sanotun standardimallin viimeinen puuttuva palanen, joka voisi selittää, miten muut alkeishiukkaset saavat massansa. Tulokset ovat todellinen läpimurto hiukkasfysiikan tutkimuksessa, vaikka aineistoa tarvitaankin vielä lisää ennen kuin hiukkanen voidaan varmistaa Higgsiksi.

Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa ja nauttimaan aamukahvista! Seminaarin asiantuntijapuhujat ovat Ilmatieteen laitoksen tutka- ja avaruusteknologian tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri sekä Suomen CMS-tutkimusohjelman johtaja, kokeellisen alkeishiukkasfysiikan professori Paula Eerola, Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta ja Fysiikan tutkimuslaitokselta. Seminaarissa pohditaan myös luonnontieteellisen perustutkimuksen merkitystä dekaani, fysiikan professori Keijo Hämäläisen alustuksen pohjalta.

Ari-Matti Harrin esitys: Curiosity – Marsin tutkimusta myös suomalaisvoimi
Paula Eerolan esitys: Uusi alkeishiukkanen – mutta onko se Higgs?

Ari-Matti Harri, kuva HY
Ari-Matti Harri, kuva Helsingin yliopisto

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 8.6.2012 klo 8.00-9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Yhteiskunnallinen yrittäjyys - palveluiden ulkoistamista vai uusien arvojen sisäistämistä?


Maajohtaja Antti Karjalainen, British Council
Jaakko Lehtonen, Oy Hukkatila AB
Asiantuntija Jonna Stenman, Sitra
Puhetta johtaa professori Jussi Pakkasvirta, Helsingin yliopisto

Kesäkuun Helsinki Insight -aamukahviseminaarissa pohdittiin hyvinvointivaltion tulevaisuutta palvelujen tuottamisen ja uudenlaisten liiketoimintamallien näkökulmasta sekä keskustellaan yhteiskunnallisesta yrittämisestä.

Yhteiskunnalliset yritykset tavoittelevat yhteiskunnallista hyvää kehittämällä ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin, ja niistä on toivottu hyvinvointivaltion palvelujen pelastajaa sekä uutta nostetta yrittäjyyteen – myös yliopistokontekstissa.

Aiheesta alustavat Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja Jussi Pakkasvirta, British Councilin maajohtaja Antti Karjalainen sekä Oy Hukkatila AB:n Jaakko Lehtonen. Keskustelemassa myös Sitran johtava asiantuntija Jonna Stenman.

Lue lisää aamukahviseminaarin keskustelusta >>

Antti Karjalaisen esitys yhteiskunnallisista yrityksistä >>
Jaakko Lehtosen esitys Hukkatila Oy:stä >>
Jonna Stenmanin esitys yhteiskunnallisista yrityksistä >>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 2.3.2012 klo 8.00-9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Pienestä kiinni

Professori Sture Andersson, Helsingin yliopisto: Keskostutkimuksella tuloksia
Dosentti, lastentautien erikoislääkäri Marjo Metsäranta, Lastenklinikka: Pikkukeskosten hoidon haasteet
Kysymyksiä ja keskustelua
Puhetta johtaa vararehtori Kimmo Kontula

Keskonen

Syntymä on vaarallisin hetki lapsen elämässä. Joka vuosi satojen suomalaislasten aivot vaarantuvat liian varhaisen syntymän tai synnytyksen aikaisen hapen puutteen vuoksi.

Tieteen uusimmat saavutukset ovat tarjoamassa merkittävää parannusta vauvan aivoille ja elämälle. Helsingin yliopisto on edelläkävijä tässä tutkimuksessa.

Tervetuloa keskustelemaan keskostutkimuksesta ja eri hoitomuotojen kehittämisestä Helsinki Insight -aamukahviseminaariin. Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa professori Sture Andersson ja dosentti, erikoislääkäri Marjo Metsäranta.

Tilaisuus on osa Vauva-lehden 20-vuotisjuhlakeräystä EEG-laitteen hankkimiseksi Lastenklinikalle.

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 18.11.2011 klo 8.00–9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Parantaako lääketiede hermoston rappeumasairaudet?

Professori Anu Wartiovaara: Kudosten energiakriisi hermoston ja sydämen rappeumatautien taustalla
Dekaani Risto Renkonen: Hermostosairauksien tutkimus Helsingin yliopistossa
Kysymyksiä ja keskustelua
Puhetta johtaa lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen

Hermosto

Hermoston rappeumasairaudet ovat kroonisia, eteneviä ja usein kuolemaan johtavia tauteja, joiden tarkkoja taustamekanismeja ei vielä tarkkaan tunneta. Suomessa esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastaa noin 10 000 ihmistä. Löytääkö tiede keinoja hallita ja parantaa hermoston ja sydämen rappeumatauteja? Minkä lääkkeiden ja hoitojen kehittämiseen lääketeollisuus parhaillaan panostaa?

Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa Kliinisen molekyylilääketieteen Sigrid Jusélius -professori Anu Wartiovaara ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.

Professori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii mitokondrioiden toimintaa selvittääkseen niitä solumekanismeja, jotka aiheuttavat muun muassa Parkinsonin tautia, pikkuaivojen rappeumatauteja sekä lapsuus- ja nuoruusiän vaikeita aivosairauksia. Ryhmä myös pyrkii kehittämään hoitoja näihin sairauksiin uusimman tutkimustiedon pohjalta. Wartiovaaran ryhmä toimii osana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaa Meilahden kampuksella, joka on yksi maailman johtavia lääketieteen tutkimuskeskittymiä. Ryhmä kuuluu myös Suomen Akatemian FINMIT-huippuyksikköön.

Lue lisää Yksilöllinen sairauksien hoito -hankkeesta>>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 7.10.2011 klo 8.00–9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Metropolin design – sosiaalinen eriytyminen ja metropolihallinto Helsingin seudulla

Kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen: Tutkimuksen näkökulma sosiaaliseen eriytymiseen metropolialueella
Kansanedustaja Jan Vapaavuori: Kunta- ja seutuhallinnon merkitys eriytymiskehityksessä
Kysymyksiä ja keskustelua
Puhetta johtaa kaupunkitaloustieteen professori Heikki A. Loikkanen

Sosiaalinen eriytyminen

Työttömät ja maahanmuuttajat ovat keskittyneet Helsingin seudulla tietyille alueille. Ongelmat kasaantuvat ja näkyvät alueilla konkreettisesti ostoskeskuksissa, koulujen arjessa ja katukuvassa. Tuleeko Helsingistä Pariisi, jossa ongelmat keskittyvät ja autot palavat tyytymättömyyden purkautuessa mellakoina? Miten metropolia tulisi suunnitella, jotta alue kehittyisi tasapainoisesti? Ja onko haluttu kehitys mahdollista nykyisellä kuntarakenteella vai täytyykö rakenne uudistaa?

Pääkaupunkiseudun kuntarakenteesta ja seutuhallinnosta käydään vilkasta keskustelua valtion valmistellessa kuntauudistusta. Hallitusohjelmassa linjataan, että valtio kiinnittää erityistä huomiota metropolialueen alueellisen segregaation estämiseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen maahanmuuttajataustaisen väestön kotouttamiseksi ja työllistämiseksi. Minkälaisia uusia toimintamalleja tutkimustulokset tukevat? Miten alueellinen eriytyminen vaikuttaa käytännössä asukkaiden arkeen ja hyvinvointiin? Ja onko kunta- ja seutuhallintomallilla vaikutusta eriytymisen kannalta?

Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen ja kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Puhetta johtaa kaupunkitaloustieteen professori Heikki A. Loikkanen. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa ja nauttimaan aamukahvista!

Lue uutinen tilaisuudesta: Metropoli eriytyy – kuntaliitokset pelastavat? >>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 26.8.2011 klo 8.00–9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Metsien käytön tulevaisuus

Professori Lauri Valsta, Helsingin yliopisto: Tutkimuksen näkökulmia metsiin ja niiden käyttöön Metsäliiketoiminnan johtaja Risto Laaksonen, UPM: Metsän talouskäytön nykyiset ja tulevat muodot
Kysymyksiä ja keskustelua
Puheenjohtajana Hyytiälän metsäaseman johtaja Antti Uotila

Itämeri

Mikä on metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä? Korostuuko virkistys- ja suojelukäyttö tulevaisuudessa yhä enemmän? Mitkä ovat nyt tutkimuksen alla olevia metsien uusia taloudellisia käyttömuotoja?

Metsät ovat olleet ja ovat edelleen Suomen talouden kivijalka. Metsäyhtiöt ja tutkijat tekevät jatkuvasti työtä luodakseen uusia malleja metsien ja biomassan talouskäytölle. Toisaalta metsien rooli suojelu ja niiden rooli monipuolisen eläin- ja kasvilajiston elinympäristönä ja ihmisten virkistyskäytössä on ollut vahvasti esillä julkisessa keskustelussa. Miten nämä metsiin kohdistuvat erilaiset odotukset ja tarpeet sovitetaan yhteen? Mitkä talouskäytön uudet muodot nousevat tulevaisuudessa keskeiseen asemaan?

Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa liiketaloudellisen metsäekonomian professori Lauri Valsta ja UPM:n metsäliiketoiminnan johtaja Risto Laaksonen. Puhetta johtaa Hyytiälän metsäaseman johtaja Antti Uotila. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa ja nauttimaan aamukahvista!

Lue uutinen tilaisuudesta: Tulevaisuudessa metsien käyttö on entistä kestävämpää ja monipuolisempaa >>

Lue lisää Ilmastotutkimuksesta >>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 20.5.2011 klo 8.00–9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari : Kielten koneellinen kääntäminen – taskutulkki vai dead end?

Käännöstieteen professori Lauri Carlson, Helsingin yliopisto: Koneellisen kääntämisen mahdollisuudet ja rajat
Halltuksen puheenjohtaja, DI, Ph. D. Harri Arnola, Sunda Oy: Käytännön kokemukset koneellisesta kääntämisestä ja teknologian tuleva kehitys
Kysymyksiä ja keskustelua
Puheenjohtajana arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila

Kulttuuridiversiteetti

Maailmassa puhutaan 6000 kieltä ja tekniikka tekee rajat ylittävästä vuorovaikutuksesta yhä helpompaa. Mutta tarvitseeko meidän osata vieraita kieliä tulevaisuudessa? Google Translate kääntää asiatekstejä ja älypuhelimissa on jo käytössä kameran avulla vaikkapa edessä olevan ruokalistan kääntäviä ohjelmia.

Minkälaisia ammattimaisia käännöksiä voidaan tehdä koneellisesti nyt, entä kymmenen vuoden kuluttua? Voiko kone ymmärtää kielen ja kulttuurin tiivistä yhteyttä, ja onko käännöksiä, joita ei edes teoreettisesti voi tehdä koneellisesti? Voiko puheen simultaanitulkkaus koneellisesti olla pian arkipäivää, ja miten tekniikan kehittyminen vaikuttaa kielenkääntäjien työhön?

Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa käännöstieteen professori Lauri Carlson ja suomenkielisen konekääntämisen pioneeri, Sunda Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Arnola. Arnola on Sitran rahoittaman Kielikone-projektin johtaja ja perusti yhdessä Sitran kanssa Kielikone Oy:n. Arnolan lisäksi mukana on Sunda Systems Oy:n teknologiajohtaja, DI Markku Kiiski, joka on Sundan edustaja EU:n rahoittamassa iTranslate4-projektissa. Puhetta johtaa itsekin arabian-, persian- ja akkadinkielistä runoutta ja proosaa suomeksi kääntänyt arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa ja nauttimaan aamukahvista!

Lue uutinen tilaisuudesta: Kielten koneellinen kääntäminen keskustelutti lahjoittajia ja ammattikääntäjiä >>

Lue lisää Kulttuuridiversiteetti-hankkeesta>>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 29.4.2011 klo 8.00–9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Syöpää selättämässä

Tutkimusprofessori Akseli Hemminki, Helsingin yliopisto:  Syöpätutkimuksen viimeisimmät tulokset ja tulevaisuudennäkymät

Lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund, Pfizer: Miten syöpiä pystytään hoitamaan nyt ja vuonna 2020?
Kysymyksiä ja keskustelua
Puheenjohtajana vararehtori, sisätautiopin professori Kimmo Kontula

Yksilöllinen sairauksien hoito

Huono uutinen on, että joka kolmas meistä sairastuu syöpään. Hyvä uutinen sen sijaan on, että syöpätutkimus etenee hyvin nopeasti, tuottaen sekä tarkempia diagnoosivälineitä että tehokkaampia hoitokeinoja.

Syövän monimuotoisuus ja geenivaurioiden keskeinen osuus tarkoittavat sitä, että vaikka kahden potilaan kasvaimet näyttävät päältäpäin samanlaisilta, ovat ne lopulta yksilöllisiä ja ainutlaatuisia. Kuinka yksilöllistä lääketiedettä syöpien hoitaminen on tai miten ihmisen perimän tutkimus muuttaa syöpätutkimusta? Kuinka paljon lääketeollisuus panostaa syöpähoitojen tutkimukseen? Minkälaisia syöpiä pystytään hoitamaan nyt? Entä kymmenen vuoden kuluttua?

Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa Suomen syöpäinstituutin säätiön K. Albin Johansson tutkimusprofessori Akseli Hemminki ja Pfizerin lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund. Puhetta johtaa vararehtori, sisätautiopin professori Kimmo Kontula. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa ja nauttimaan aamukahvista!

Lue lisää Yksilöllinen sairauksien hoito -hankkeesta>>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 25.3.2011 klo 8.00–9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Monikulttuurisen koulun kipupisteet ja ratkaisut

Yliopistonlehtori Mirja Talib, Helsingin yliopisto: Mitä monikulttuurisuus on ja voi olla suomalaisessa koulussa?
Rehtori Ritva Tyyskä, Meri-Rastilan koulu: Monikulttuurinen koulu käytännössä – kipupisteitä ja ratkaisuja
Kysymyksiä ja keskustelua
Puheenjohtajana dekaani Patrik Scheinin

Monikulttuurinen koulu

Globalisoituvan maailman tuomat muutokset näkyvät myös suomalaisessa koulussa. Opettajat kokevat toisinaan, että heidän ammattitaitonsa joutuu koetukselle, kun maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt nopeasti.

Mitkä ovat suomalaisen koulun nykyiset kipupisteet, ja mitä taitoja ja ominaisuuksia monikulttuurisen luokan opettajalta vaaditaan? Entä miten kodin ja koulun roolit ovat muuttuneet ja muuttuvat monikulttuurisessa koulumaailmassa? Ja minkälaista suomalaisuutta kouluissa nykyään rakennetaan?

Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa kasvatustieteen yliopistonlehtori, dosentti Mirja Talib ja Meri-Rastilan koulun rehtori Ritva Tyyskä. Puhetta johtaa kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani, kasvatustieteen professori Patrik Scheinin. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa ja nauttimaan aamukahvista!

Lue uutinen tilaisuudesta: Monikulttuurinen koulu haastaa opettajat >>

Lue lisää Monikulttuurisuuskasvatus-hankkeesta>>

*

Aamukahvia ja ajatustenvaihtoa
Perjantai 11.3.2011 klo 8.00–9.30, Runeberg-sali (yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33)

Helsinki Insight -aamukahviseminaari: Öljyriskit Itämerellä

Professori Sakari Kuikka, Helsingin yliopisto: Öljyonnettomuuden riski ja biologiset seuraukset Suomenlahdella
Asiamies Erik Båsk, John Nurmisen säätiö: Katastrofi estetään jo etukäteen - Tankkeriturva-hanke
Kysymyksiä ja keskustelua
Puheenjohtajana dekaani Jari Niemelä

Itämeri

Öljytankkerien määrä Suomenlahdella kasvaa jatkuvasti Venäjän öljyviennin mukana. Myös muun laivaliikenteen määrä on kasvussa. Tankkereiden väylät ovat karikkoisia ja talvisin kulkua haittaa jääpeite. Tutkijat arvioivat öljykatastrofin olevan Itämeren herkkää luontoa uhkaavista riskeistä yksi vakavimmista. Kuinka suuresta riskistä on kysymys ja minkälaisia seurauksia öljykatastrofilla olisi merellemme? Kuinka asiaan on tartuttu – ja mikä on John Nurmisen säätiön rooli?

Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa kalastusbiologian professori Sakari Kuikka ja ja John Nurmisen säätiön asiamies Erik Båsk. Puhetta johtaa bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani Jari Niemelä, joka myös toimii WWF Suomen hallituksen puheenjohtajana. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa ja nauttimaan aamukahvista!

Lue lisää Itämeri - tieteestä toimintaa -hankkeesta>>