TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET

Idäntutkimus,
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura ry.,
Aleksanteri-instituutti,
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto,
puhelin 09 191 24175,
faksi 09 191 23615,
viets-idantutkimus@helsinki.fi

Vuositilaus 28 e, ulkomaille 33 e,
opiskelijat 18 e ja
irtonumero 8 euroa.
VIETS:in jäsenille vuositilaus jäsenmaksua vastaan.

Koko sivun ilmoitus 170e,
1/2 sivua 85e ja 1/4 sivua 43e.


TILAA IDÄNTUTKIMUS

 

1. Yleistä

  • Julkaistavaksi hyväksytty aineisto julkaistaan painettuna Idäntutkimuksessa sillä edellytyksellä, että se saadaan julkaista korvauksetta alkuperäisessä muodossa myös lehden digitaalisena versiona.
  • Kaikki tekstit kirjoitetaan Times New Roman -kirjasimella, pistekoolla 12 ja rivivälillä 1½.
  • Artikkelien enimmäispituus on 15 liuskaa (2100 merkkiä/sivu välilyönteineen).
  • Artikkelin otsikot ja alaotsikot ovat nasevia: enintään 3-4 sanaa. Tarkentavia otsikoita ei käytetä.
  • Tekstit lähetetään mieluiten rtf- tiedostoina sähköpostin liitteenä.
  • Ei muotoiluja tiedostoversioon (tavutus, sisennys, tasaus ym.).
  • Ei lihavointeja tai alleviivauksia: kursiivia käytetään kuitenkin tarvittaessa (kts kohta 5.).
  • Kuvat ja taulukot on toimitettava erillisinä tiedostoina joko gif-, jpg- tai tiff-tiedostona (resoluutio vähintään 300dpi). Niiden paikat kuten myös kuvateksti merkitään tekstiin.

2. Viittaukset

  • Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot; esimerkiksi:
    (Åsund 2002, 122).
  • Jos teoksella tai artikkelilla on 2-3 kirjoittajaa tai toimittajaa, niin kaikkien nimet merkitään viitteeseen, esimerkiksi:
    (Burawoy, Krotov & Lutkina 2002, 48-50);
    jos heitä on enemmän kuin kolme, merkitään vain ensimmäinen sekä [… et al.] tai venäjäksi […i dr.].
  • Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot; esimerkiksi:
    (Åsund 2002, 122).
  • Jos teoksella tai artikkelilla on 2-3 kirjoittajaa tai toimittajaa, niin kaikkien nimet merkitään viitteeseen, esimerkiksi:
    (Burawoy, Krotov & Lutkina 2002, 48-50);
    jos heitä on enemmän kuin kolme, merkitään vain ensimmäinen sekä [… et al.] tai venäjäksi […i dr.].
  • Viittaukset arkistolähteisiin merkitään tekstin sisään sulkeisiin suppeasti ja tarkemmat lähdetiedot merkitään lähdeluetteloon, esimerkiksi: (Zinovjevin kirje Kameneville 17.2.1929.), jolloin lähdeluetteloon merkitään: Zinovjevin kirje Kameneville 17.2. 1929. Tsentralnyi Gosudarstvennyi Arhiv Istoriko-polititšeskih Dokumentov Sankt Peterburga (TsGAIPD SPb), f. 24, op. 3, d. 210, l. 22-24.
  • Selittävät viitteet numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan tekstin loppuun loppuviitteiksi.
  • Internet-viittauksista kts. kohta 7.

3. Lainaukset

  • Ei vieraskielisiä lainauksia, kirjoittajan käännettävä.
  • Lyhyet lainaukset sijoitetaan tekstin sisään lainausmerkkeihin; pitkät omana kappaleenaan ilman lainausmerkkejä.

4. Lainausmerkit

  • Lainausmerkkejä käytetään, kun tekijä käyttää sanaa muussa, kuin sen varsinaisessa merkityksessä, haluten esim. kyseenalaistaa termin.

5. Kursiivi

  • Kirjojen ja lehtien nimet sekä vierasperäiset sanat (samizdat) kursivoidaan.

6. Translitterointi

  • Translitterointi noudattaa suomalaista, kansallista ei-tieteellistä standardia (SFS 4900). Tärkeimmät muistettavat:
  • e translitteroidaan je sanan alussa sekä vokaalin ja kovan ja pehmeän merkin jälkeen (Jelisejev, Objedkin)
  • hatulliset suhuäänteet (š, ž, tš, štš)
  • i-kratkoje merkitään yleensä i (Maikov, Tolstoi); sanan sisällä i:n jäljessä tai sana alussa merkitään j (rossijski; Joškar Ola); sanan lopussa i:n jäljessä ei merkitä (moskovski)

7. Lähdeluetteloissa noudatetaan seuraavaa käytäntöä:

  • Bibliografiset tiedot (toimittaja-merkinnöt yms.) ilmoitetaan teoksen kielellä.
  • Englanninkielisissa lähteissä nominit isoin kirjaimin.
  • Kirjojen bibliografiset tiedot merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Teoksen nimi kursiivilla. Kustannuspaikkakunta: Kustantaja.
  • Esimerkiksi: Lehtonen, Mikko (1996), Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino.
  • Lehtiartikkelit merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Lehden nimi kursiivilla numero, sivut.
  • Esimerkiksi: Kubicek, Paul (2000), Post-Communist Political Studies. Ten Years Later, Twenty Years Behind? – Communist and Post-Communist Studies 33, 295-309.
  • Artikkeli toimitetussa teoksessa merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Teoksen nimi kursiivilla. Toimittajan etunimi ja sukunimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut.
  • Esimerkiksi: Said, Edward A. (1986), Orientalism Reconsidered. – Literature, Politics and Theory. Ed. Francis Barker et al. London: Methuen, 210-229.
  • Internet-artikkelien lähdetiedot merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. Mahdollinen päivämäärä. Internet-osoite täydellisenä.
  • Esimerkiksi: Sinijärv, Riivo (1995), Remarks by Mr. Riivo Sinijärv at the Council of Baltic Sea States Ministerial Meeting, Gdansk, 19.5. http://www.vm.ee/
    eng/kat_10/1349.html?arhiiv_kuup=leht_7
  • Tällöin viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla:
    (Sinijärv, 1995).
  • Tai

  • ENP Strategy Paper. Communication by the European Commission. 12.5. 2004. http://www.europa.eu.int/
    comm/world/enp/document_en.htm
  • Jolloin viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla:
    (ENP Strategy Paper 2004).