|
TILAUKSET
JA OSOITTEENMUUTOKSET
Idäntutkimus,
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura ry.,
Aleksanteri-instituutti,
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto,
puhelin 09 191 24175,
faksi 09 191 23615,
viets-idantutkimus@helsinki.fi
Vuositilaus
28 e, ulkomaille 33 e,
opiskelijat 18 e ja
irtonumero 8 euroa.
VIETS:in jäsenille
vuositilaus jäsenmaksua vastaan.
Koko
sivun ilmoitus 170e,
1/2 sivua 85e ja 1/4 sivua 43e.
TILAA IDÄNTUTKIMUS |
|
|
1. Yleistä
- Julkaistavaksi hyväksytty aineisto julkaistaan painettuna Idäntutkimuksessa sillä edellytyksellä, että se saadaan julkaista korvauksetta alkuperäisessä muodossa myös lehden digitaalisena versiona.
- Kaikki tekstit kirjoitetaan Times New Roman -kirjasimella,
pistekoolla 12 ja rivivälillä 1½.
- Artikkelien enimmäispituus on 15 liuskaa (2100 merkkiä/sivu välilyönteineen).
- Artikkelin otsikot ja alaotsikot ovat nasevia: enintään 3-4 sanaa. Tarkentavia otsikoita ei käytetä.
- Tekstit lähetetään mieluiten rtf- tiedostoina sähköpostin liitteenä.
- Ei muotoiluja tiedostoversioon (tavutus, sisennys, tasaus
ym.).
- Ei lihavointeja tai alleviivauksia: kursiivia käytetään
kuitenkin tarvittaessa (kts kohta 5.).
- Kuvat ja taulukot on toimitettava erillisinä tiedostoina
joko gif-, jpg- tai tiff-tiedostona (resoluutio vähintään 300dpi). Niiden paikat kuten
myös kuvateksti merkitään tekstiin.
2. Viittaukset
- Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten,
että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen
julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot; esimerkiksi:
(Åsund 2002, 122).
- Jos teoksella tai artikkelilla on 2-3 kirjoittajaa tai
toimittajaa, niin kaikkien nimet merkitään viitteeseen, esimerkiksi:
(Burawoy, Krotov & Lutkina 2002, 48-50);
jos heitä on enemmän kuin kolme, merkitään vain ensimmäinen sekä […
et al.] tai venäjäksi […i dr.].
- Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten,
että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen
julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot; esimerkiksi:
(Åsund 2002, 122).
- Jos teoksella tai artikkelilla on 2-3 kirjoittajaa tai
toimittajaa, niin kaikkien nimet merkitään viitteeseen, esimerkiksi:
(Burawoy, Krotov & Lutkina 2002, 48-50);
jos heitä on enemmän kuin kolme, merkitään vain ensimmäinen sekä […
et al.] tai venäjäksi […i dr.].
- Viittaukset arkistolähteisiin merkitään tekstin sisään
sulkeisiin suppeasti ja tarkemmat lähdetiedot merkitään lähdeluetteloon,
esimerkiksi: (Zinovjevin kirje Kameneville 17.2.1929.), jolloin lähdeluetteloon
merkitään: Zinovjevin kirje Kameneville 17.2. 1929. Tsentralnyi Gosudarstvennyi
Arhiv Istoriko-polititšeskih Dokumentov Sankt Peterburga (TsGAIPD
SPb), f. 24, op. 3, d. 210, l. 22-24.
- Selittävät viitteet numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan
tekstin loppuun loppuviitteiksi.
- Internet-viittauksista kts. kohta 7.
3. Lainaukset
- Ei vieraskielisiä lainauksia, kirjoittajan käännettävä.
- Lyhyet lainaukset sijoitetaan tekstin sisään lainausmerkkeihin;
pitkät omana kappaleenaan ilman lainausmerkkejä.
4. Lainausmerkit
- Lainausmerkkejä käytetään, kun tekijä käyttää sanaa muussa,
kuin sen varsinaisessa merkityksessä, haluten esim. kyseenalaistaa
termin.
5. Kursiivi
- Kirjojen ja lehtien nimet sekä vierasperäiset sanat (samizdat)
kursivoidaan.
6. Translitterointi
- Translitterointi noudattaa suomalaista, kansallista ei-tieteellistä
standardia (SFS
4900). Tärkeimmät muistettavat:
- e translitteroidaan je sanan alussa sekä vokaalin ja
kovan ja pehmeän merkin jälkeen (Jelisejev, Objedkin)
- hatulliset suhuäänteet (š, ž, tš, štš)
- i-kratkoje merkitään yleensä i (Maikov, Tolstoi); sanan
sisällä i:n jäljessä tai sana alussa merkitään j (rossijski; Joškar
Ola); sanan lopussa i:n jäljessä ei merkitä (moskovski)
7. Lähdeluetteloissa noudatetaan seuraavaa käytäntöä:
- Bibliografiset tiedot (toimittaja-merkinnöt yms.) ilmoitetaan
teoksen kielellä.
- Englanninkielisissa lähteissä nominit isoin kirjaimin.
- Kirjojen bibliografiset tiedot merkitään seuraavalla
tavalla:
Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Teoksen nimi kursiivilla.
Kustannuspaikkakunta: Kustantaja.
- Esimerkiksi: Lehtonen, Mikko (1996), Merkitysten
maailma. Tampere: Vastapaino.
- Lehtiartikkelit merkitään seuraavalla tavalla:
Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Lehden
nimi kursiivilla numero, sivut.
- Esimerkiksi: Kubicek, Paul (2000), Post-Communist Political
Studies. Ten Years Later, Twenty Years Behind? – Communist and
Post-Communist Studies 33, 295-309.
- Artikkeli toimitetussa teoksessa merkitään seuraavalla
tavalla:
Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Teoksen
nimi kursiivilla. Toimittajan etunimi ja sukunimi. Kustannuspaikka:
Kustantaja, sivut.
- Esimerkiksi: Said, Edward A. (1986), Orientalism Reconsidered.
– Literature, Politics and Theory. Ed. Francis Barker et
al. London: Methuen, 210-229.
- Internet-artikkelien lähdetiedot merkitään seuraavalla
tavalla:
Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. Mahdollinen
päivämäärä. Internet-osoite täydellisenä.
- Esimerkiksi: Sinijärv, Riivo (1995), Remarks by Mr. Riivo
Sinijärv at the Council of Baltic Sea States Ministerial Meeting,
Gdansk, 19.5. http://www.vm.ee/
eng/kat_10/1349.html?arhiiv_kuup=leht_7
- Tällöin viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla:
(Sinijärv, 1995).
Tai
- ENP Strategy Paper. Communication by the European Commission.
12.5. 2004. http://www.europa.eu.int/
comm/world/enp/document_en.htm
- Jolloin viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla:
(ENP Strategy Paper 2004).
|
|