TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET

Idäntutkimus,
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura ry.,
Aleksanteri-instituutti,
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto,
puhelin: 050 3565 802,
faksi: 02941 23620,
sähköposti:
viets-idantutkimus@
helsinki.fi

Vuositilaus 32 e, ulkomaille 35 e,
opiskelijat 18 e ja
irtonumero 9 euroa.
VIETS:in jäsenille vuositilaus jäsenmaksua vastaan.

Koko sivun ilmoitus 170e,
1/2 sivua 85e ja 1/4 sivua 43e.


TILAA IDÄNTUTKIMUS


 

1. Yleistä

  • Idäntutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, analyyttisiä esseitä, kolumneja, kirja-arvioita ja muita keskustelunavauksia.
  • Julkaistavaksi hyväksytty aineisto julkaistaan painettuna Idäntutkimuksessa sillä edellytyksellä, että se saadaan julkaista korvauksetta alkuperäisessä muodossaan myös lehden digitaalisessa versiossa.
  • Tieteellinen substanssiartikkeli on pituudeltaan 15–22 liuskaa, noin 4 000–6 000 sanaa (riviväli 1,5 ja fontti 12 Times New Roman). Substanssiartikkeli on vertaisarvioitu julkaisu.
  • Tieteellisen artikkelin alussa tulee olla 50–100 sanan tiivistelmät suomeksi ja englanniksi. Tiivistelmät julkaistaan myös lehden verkkosivuilla.
  • Vertaisarvioidut artikkelit läpikäyvät vähintään kahden riippumattoman, toimituksen ulkopuolisen asiantuntijan suorittaman ennakkoarvioinnin. Asiantuntijalausunnot lähetetään käsikirjoituksen kirjoittajille.
  • Essee on pituudeltaan 8–10 liuskaa (noin 2 500 sanaa, 1,5 riviväli, fontti 12). Tekstiin ei tule lähdeviitteitä, mutta tekstin loppuun voidaan kirjata viidestä kymmeneen lähdettä tai kirjallisuussuositusta.
  • Kolumnin pituus on enintään 700 sanaa (6 800 merkkiä välilyönteineen, noin 2,5–3 sivua, 1,5 riviväli, fontti 12). Mitta sisältää kirjoittajatiedot. Kolumni kirjoitetaan ilman lähdeviitteitä ja -luetteloa. Kolumnin yhteydessä julkaistaan kirjoittajan kuva, mahdollisesti myös kuvituskuva.
  • Kirja-arviot ja konferenssiraportit ovat yleensä pituudeltaan 3–5 sivua (noin 720–1200 sanaa, 1,5 riviväli, fontti 12).
  • Tekstit lähetetään mieluiten docx/doc-tiedostoina sähköpostin liitteenä.
  • Ei muotoiluja tiedostoversioon (tavutus, sisennys, tasaus ym.).
  • Ei lihavointeja tai alleviivauksia: kursiivia käytetään kuitenkin tarvittaessa (kts. kohta 7.).
  • Kuvat ja taulukot toimitetaan erillisinä tiedostoina joko gif-, jpg- tai tiff-tiedostona (resoluutio vähintään 300dpi). Osa lehden kuvista voidaan julkaista värillisinä. Kuvien paikat kuten myös kuvateksti merkitään tekstiin.

2. Otsikot

  • Artikkelin otsikot ja väliotsikot ovat nasevia: enintään 3–4 sanaa. Alaotsikoita ei käytetä.
  • Tieteellisessä artikkelissa on hyvä olla noin 4–5 väliotsikkoa.

3. Viittaukset

  • Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot; esimerkiksi:
    (Åsund 2002, 122).
  • Jos teoksella tai artikkelilla on 2–3 kirjoittajaa tai toimittajaa, niin kaikkien nimet merkitään viitteeseen, esimerkiksi:
    (Burawoy, Krotov & Lutkina 2002, 48–50);
    jos heitä on enemmän kuin kolme, merkitään vain ensimmäinen sekä [… et al.] tai venäjäksi […i dr.].
  • Viittaukset arkistolähteisiin merkitään tekstin sisään sulkeisiin suppeasti ja tarkemmat lähdetiedot merkitään lähdeluetteloon, esimerkiksi: (Zinovjevin kirje Kameneville 17.2.1929.), jolloin lähdeluetteloon merkitään: Zinovjevin kirje Kameneville 17.2.1929. Tsentralnyi Gosudarstvennyi Arhiv Istoriko-polititšeskih Dokumentov Sankt Peterburga (TsGAIPD SPb), f. 24, op. 3, d. 210, l. 22–24.
  • Selittävät viitteet numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan tekstin loppuun loppuviitteiksi.
  • Internet-viittauksista kts. kohta 7.

4. Lainaukset

  • Ei vieraskielisiä lainauksia, kirjoittajan käännettävä.
  • Lyhyet lainaukset sijoitetaan tekstin sisään lainausmerkkeihin; pitkät omana kappaleenaan ilman lainausmerkkejä.

5. Lainausmerkit

  • Lainausmerkkejä käytetään, kun tekijä käyttää sanaa muussa, kuin sen varsinaisessa merkityksessä, haluten esim. kyseenalaistaa termin.

6. Väliviiva vai ajatusviiva?

  • Lehdessä käytetään vuosilukujen välissä sekä sivunumeroiden välissä viitteissä ja lähdeluettelossa aina keskipitkää ajatusviivaa (esim. 22–24). Lyhyttä väliviivaa käytetään esimerkiksi yhdyssanoissa (Joškar-Ola).

7. Kursiivi

  • Kirjojen ja lehtien nimet sekä vierasperäiset sanat (samizdat) kursivoidaan.

8. Translitterointi

  • Translitterointi noudattaa suomalaista, kansallista ei-tieteellistä standardia (SFS 4900). Tärkeimmät muistettavat:
  • e translitteroidaan je sanan alussa sekä vokaalin ja kovan ja pehmeän merkin jälkeen (Jelisejev, Objedkin)
  • hatulliset suhuäänteet (š, ž, tš, štš)
  • i-kratkoje merkitään yleensä i (Maikov, Tolstoi); sanan sisällä i:n jäljessä tai sana alussa merkitään j (rossijski; Joškar-Ola); sanan lopussa i:n jäljessä ei merkitä (moskovski)

9. Lähdeluetteloissa noudatetaan seuraavaa käytäntöä:

  • Bibliografiset tiedot (toimittajamerkinnöt yms.) ilmoitetaan teoksen kielellä.
  • Englanninkielisissä lähteissä nominit isoin kirjaimin.
  • Kirjojen bibliografiset tiedot merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Teoksen nimi kursiivilla. Kustannuspaikkakunta: Kustantaja.
  • Esimerkiksi: Kelly, Catriona (2001), Refining Russia: Advice Literature, Polite Culture, and Gender from Catherine to Yeltsin. Oxford: Oxford University Press.
  • Lehtiartikkelit merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Lehden nimi kursiivilla vuosikerta: numero, sivut.
  • Esimerkiksi: Gelman, Vladimir (2012), Subversive Institutions, Informal Governance, and Contemporary Russian Politics. – Communist and Post-Communist Studies 45:3, 295–303.
  • Artikkeli toimitetussa teoksessa merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Teoksen nimi kursiivilla. Toim./Ed./Red. (Riippuen teoksen kielestä.) Toimittajan etunimi ja sukunimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut.
  • Esimerkiksi: Lounasmeri, Lotta (2011), Lähellä, mutta niin kaukana? Suomalaisen Venäjä-kuvan äärellä. – Näin naapurista. Median ja kansalaisten Venäjä-kuvat. Toim. Lotta Lounasmeri. Tampere: Vastapaino, 7–15.
  • Internet-artikkelien lähdetiedot merkitään seuraavalla tavalla:
    Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. Mahdollinen päivämäärä. Internet-osoite täydellisenä.
  • Esimerkiksi: Sinijärv, Riivo (1995), Remarks by Mr. Riivo Sinijärv at the Council of Baltic Sea States Ministerial Meeting, Gdansk, 19.5. http://www.vm.ee/eng/kat_10/1349.html?arhiiv_kuup=leht_7
  • Tällöin viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla:
    (Sinijärv, 1995).
  • Tai

  • ENP Strategy Paper. Communication by the European Commission. 12.5.2004. http://www.europa.eu.int/comm/world/enp/document_en.htm
  • Jolloin viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla:
    (ENP Strategy Paper 2004).

10. Kirja-arvostelut

  • Kirja-arvostelut otsikoidaan lyhyesti ja kuvailevasti (3–4 sanaa). Ei väliotsikoita.
  • Ihannemitta on n. 3–5 liuskaa (noin 720–1200 sanaa, 1,5 riviväli, fontti 12).
  • Arvosteltavan kirjan tiedot laitetaan heti arvostelun alkuun.
  • Esimerkiksi: Ivo Mijnssen: The Quest for an Ideal Youth in Putin’s Russia I. Back to Our Future! History, Modernity and Patriotism according to Naši, 2005–2012, Stuttgart: ibidem-Verlag, 2012. 256 s. ISBN 9783838203683.
  • Huom. ISBN-numero ilmoitetaan jokaisesta arvioitavasta teoksesta. Samoin sivumäärä.