Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan

Sukukansavaliokunta

 
på svenska | по русски

Venäjällä elää toistakymmentä kansaa, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia eli uralilaisia kieliä. Suurimmilla näistä kielistä on yli puoli miljoonaa puhujaa, pienimmillä muutamia kymmeniä. Vähemmistökielten ja -kulttuurien asema Venäjällä on heikko. Suurimpien vähemmistöjen mukaan nimetyt tasavallat ovat virallisesti kaksikielisiä, mutta käytännössä kielten tasa-arvo ei toteudu. Useimmat kansat ovat nimikkoalueillaankin vähemmistönä. Vähemmistökielinen tv-, radio- ja julkaisutoiminta on marginaalista. Huonoimmassa asemassa ovat pohjoisen pienet alkuperäiskansat, joiden koko elämänmuoto on uhattuna öljy- ja kaasuteollisuuden aiheuttaman ekokatastrofin keskellä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alkoi uralilaisten kansojen omaa kulttuuria tukeva järjestötoiminta voimakkaasti kehittyä. Taloudellista tukea työhönsä eivät vähemmistökansojen järjestöt kuitenkaan Venäjällä juuri saa.