Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan

Sukukansavaliokunta

 
på svenska | по русски

Poro ketše! Poro kas!

Marin kielellä on noin 550 000 puhujaa. Aikaisemmin kielestä ja sen puhujista on käytetty nimitystä tšeremissi. Marin kielen päämurteet ovat vuorimari (länsimari) ja niittymari (itämari). Vuorimarin puhujat asuvat Marinmaan lounaisosassa Volgan oikean rannan mäkisellä seudulla, niittymarit vasemman rannan tasamaalla. Varsinaiset itämarit pakenivat 1700-luvulla nykyisen Baškirian alueelle, kun heitä haluttiin käännyttää ortodoksisuuteen. Nižni Novgorodin ja Kirovin alueella on lisäksi pieni joukko koillismurteen puhujia.

Mareja on yhteensä noin 605 000, joista vuorimareja arvioidaan olevan n. 30 000. Suunnilleen 81 % puhuu äidinkielenään maria, muiden ensisijaisena kielenä on venäjä. Useimmat puhuvat sekä maria että venäjää. Marin tasavallan 760 000:sta asukkaasta 43 % on marilaisia. Noin 52 % mareista asuu nimikkoalueensa ulkopuolella, mm. Baškiriassa, Tatarstanissa ja Udmurtiassa.

Vuori- ja niittymaria kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Molemmilla on omat kirjalliset muotonsa, vaikka ne eivät ole erillisiä kieliä. Siksi onkin suunniteltu kirjakielten yhdistämistä. Mari on suomen etäsukukieli, mutta joitakin tuttuja sanoja kielestä kuitenkin löytyy, esimerkiksi lauseista Tul jüla da satlan lum šula ’Tuli palaa ja siksi lumi sulaa’, Kum šüžarem tudo jer lišne ila ’Kolme sisartani elää tuon järven lähellä’. Marissa on vanha uralilainen perussanajärjestys: subjekti, objekti, predikaatti. Verbi on siis lauseessa viimeisenä. Marien kieleen ovat vaikuttaneet turkkilaiskielet, erityisesti tataari. Eräs esimerkki tästä on Marinmaan nimi Mari El – ”El” on tataaria ja tarkoittaa kansaa tai valtiota.