HELSINGIN YLIOPISTON
YLIOPPILASKUNNAN ARKISTO

HYYn historiaa

HYYn aseman määritelleitä
lakeja ja asetuksia 1868 - 1998

Laki Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista.

Annettu Helsingissä, 14 päivänä heinäkuuta 1923.

lakeja ja asetuksia  edellinen seuraava

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:

I. Yleisiä säännöksiä.

1 §.

Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä Suomessa sekä kehittää sen nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata.

2 §.

Yliopistoon kuuluvat sen opettajat ja sen kirjoissa olevat ylioppilaat sekä sen laitoksia ja hallintoa hoitamaan asetetut virka- ja palvelusmiehet.

Yliopistossa, on varsinaisia ja ylimääräisiä professorinvirkoja, jotka kumpaisetkin ovat kiinteitä, vaihtuvia tai henkilökohtaisia, sekä apulaisenvirkoja, dosentintoimia, lehtorinvirkoja, ylikirjastonhoitajan- ja kirjastonhoitajanvirkoja, niin myös muita virkoja ja toimia opetusta, laitosten hoitoa ja yliopiston kansliaa ja taloutta varten, josta säädetään asetuksella.

3 §.

Yliopisto nauttii loukkaamatta, niitä oikeuksia, etuuksia ja vapauksia sekä omaisuutta ja tuloja, jotka ovat sille vakuutetut tahi luovutetut.

4 §.

Yliopistolla on itsehallinto-oikeus. Sen ylin hallitusmies on kansleri, ja sen hallintoa hoitavat lähinnä suuri ja pieni konsistori sekä rehtori.

Hallitus älköön yliopistoa koskevaa asiata ratkaisko, ennenkuin, konsistorilla on ollut tilaisuus siitä lausua, mielensä.

II. Kansleri.

5 §.

Kanslerina on oleva henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut tieteen tai yliopiston hyväksi. Kanslerin nimittää valtioneuvoston esityksestä tasavallan presidentti viideksi vuodeksi kerrallaan, sen jälkeen kuin vaalikollegio, johon kuuluvat varsinaiset ja ylimääräiset professorit sekä apulaiset ja heidän vertaisensa opettajat ja virkamiehet, on valtioneuvostolle esittänyt kolme suhteellisilla vaaleilla asetettua ehdokasta kanslerintoimeen.

Kanslerin tulee edistää tieteitä sekä valvoa yliopiston oikeutta, vaurautta ja tehtäviä. Hänen asianaan on, antaa johto- ja ohjesääntöjä noudatettaviksi yliopiston tieteellisten laitosten, rahatoimen ja omaisuuden hallinnossa, vahvistaa yliopiston vuotuinen opetussuunnitelma, tehdä esityksiä ja antaa, lausuntonsa niistä yliopistoa koskevista asioista, jotka hallitus ratkaisee, sekä nimittää erinäiset yliopiston opettajat ja virkamiehet, niinkuin siitä erikseen säädetään.

Kaikissa tärkeissä asioissa on kanslerin pyydettävä konsistorin lausunto, ennenkuin hän ne ratkaisee.

Kansleri on oikeutettu olemaan saapuvilla ja käyttämään puhevaltaa valtioneuvostossa yliopistoa koskevia asioita käsiteltäessä.

III. Rehtori ja vararehtori.

Rehtorin ja vararehtorin valitsee suuri konsistori varsinaisista, professoreista kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

7 §.

Rehtori on puheenjohtajana suuressa ja pienessä konsistorissa, ja hänen hoitonsa ja valvontansa alaisena on kaikki, mikä yliopistoa koskee.

Rehtorin sijaisena toimii tarpeen vaatiessa vararehtori.

IV. Suuri ja pienikonsistori.

8 §.

Suuren konsistorin muodostavat yliopiston varsinaiset professorit, pienen konsistorin rehtori, vararehtori. sekä tiedekuntain dekaanit ja varadekaanit.

9 §.

Suuren konsistorin tehtävänä on laatia ja kanslerille lähettää ehdotukset yliopistoa koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi, tehdä ehdotukset uusien opettajanvirkojen perustamisesta, vaihtuvien professorinvirkojen opetusalasta, henkilökohtaisten professorien nimittämisestä sekä professorien nimittämisestä virkaan ilman hakemusta, niin myös antaa lausuntonsa valituksesta, joka on tehty tiedekunnan tekemästä virkaehdotuksesta professorinvirkaan, niin ikään sen toimialaan kuuluvista yliopistoa koskevista kysymyksistä, joista hallitus tai kansleri on lausuntoa pyytänyt.

Suuri konsistori käsittelee asiat senjälkeenkuin se tai ne tiedekunnat, joita asia koskee, on siitä tehnyt ehdotuksensa tai antanut lausuntonsa. Jos asia koskee useampia tai kaikkia tiedekuntia tai yliopistoa kokonaisuudessaan, on ennen asian ratkaisua suuren konsistorin asettaman valiokunnan annettava siitä lausuntonsa tai tehtävä ehdotuksensa.

10 §.

Pieni konsistori hoitaa yliopiston yleistä hallintoa. Sen tehtävänä on laatia ja kanslerille lähettää ehdotukset yliopistoa koskeviksi johto- ja ohjesäännöiksi, valvoa opetuksen asianmukaista menoa, pitää silmällä yliopiston omaisuuden hoitoa yleensä sekä, ellei toisin ole säädetty, ratkaista opiskelevaa nuorisoa ja yliopiston laitoksia, säätiöitä, rahastoja ja määrärahoja koskevat asiat.

Pienen konsistorin asiana on tehdä virkaehdotus taikka esitys sellaisten mihinkään tiedekuntaan kuulumattomien opettajantoimien ja muiden virkojen täyttämisestä, joihin kansleri nimittää, antaa lausuntonsa valituksesta, joka on tehty tiedekunnan tekemästä virkaehdotuksesta muuhun opettajanvirkaan kuin professorinvirkaan, niin myös sen toimialaan kuuluvista yliopistoa. koskevista asioista, joista hallitus tai kansleri on pyytänyt lausuntoa, sekä nimittää sellaiset yliopiston opettajat ja virkamiehet, joiden nimittäminen ei ole tasavallan presidentin tai kanslerin asiana.

Tieteitä ja opetusta koskevissa asioissa on hankittava asianomaisen tiedekunnan lausunto, ennenkuin ne otetaan ratkaistaviksi.

11 §.

Käsiteltäessä konsistorissa. sellaista asiaa, joka koskee viran täyttämistä, matka- tai muun apurahan antamista tai muuta näihin verrattavaa asiaa, noudatettakoon kollegialista äänestystapaa. Muista asioista äänestettäessä on asia ratkaistava sellaisen äänestyksenesityksen perusteella, johon voidaan vastata jaa tai ei.

Valeissa on, milloin useampia, kuin yksi on valittava, noudatettava suhteellista vaalitapaa. Sama olkoon laki, milloin rehtori ja vararehtori valitaan tai milloin valittavan, ohella myös on määrättävä varamies.

V. Tiedekunnat ja osastot.

12 §.

Niiden tieteiden mukaan, joissa opetusta annetaan yliopistossa, jakautuvat sen opettajat ja opiskeleva nuoriso viiteen tiedekuntaan, nimittäin: teologiseen, lainopilliseen, lääketieteelliseen, filosofiseen sekä maatalous-metsätieteelliseen. Filosofinen, tiedekunta jakautuu kahteen osastoon, historiallis-kielitieteelliseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen.

13 §.

Tiedekunnan jäseninä, sen toimiessa päättävänä viranomaisena ovat sen varsinaisten professorinvirkojen ja, kiinteiden ylimääräisten professorinvirkojen haltiat sekä näitä virkoja hoitamaan määrätyt henkilöt. Sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee virkaehdotusta professorinvirkaan, henkilökohtaisen professorin ehdottamista tai kysymystä vaihtuvan professorinviran opetusalasta, ottavat osaa vain tiedekunnan varsinaiset professorit.

Puheenjohtajana tiedekunnassa on dekaani tai hänen estettynä ollessaan varadekaani. Dekaanin ja varadekaanin tiedekunta valitsee varsinaisista professoreistaan kolmeksi vuodeksi.

14 §.

Tiedekunnan on lähinnä, valvottava opetusta ja annettava, lausuntoja tieteellisistä ja, opetusta, koskevista kysymyksistä, Se tekee, virkaehdotukset ja esitykset opettajanvirkojen täyttämisestä ja dosenttien nimittämisestä, arvostelee yliopistollisia, opinnäytteitä, antaa oppiarvoja, panee toimeen promotsioneja ja toimittaa, virkatutkintoja sekä käsittelee muita asioita, jotka kuuluvat sen toimialaan, kuten siitä on erikseen säädetty.

Tiedekuntien asiainkäsittelyssä, samoinkuin dekaanin ja varadekaanin sekä muissa vaaleissa, on noudatettava, mitä 11 §:ssä on konsistorista säädetty.

15 §.

Mitä tässä laissa on tiedekunnasta säädetty, on soveltuvilta kohdin voimassa myös osastosta.

VI. Virkojen ja tointen täyttäminen.

16 §.

Professorit, varsinaiset ja ylimääräiset, sekä ylikirjastonhoitajan nimittää tasavallan presidentti.

Muut opettajat ja virkamiehet nimittää kansleri tahi pieni konsistori, niinkuin siitä erikseen on säädetty.

17 §.

Jos on toiveita saada avoinna olevaan kiinteään professorinvirkaan etevä kotimainen tiedemies, joka, ehdottomasti on asetettava muiden kysymyksessä olevan tieteen kotimaisten edustajain edelle taikka erittäin etevä ulkomaalainen tiedemies, olkoon tiedekunnalla, oikeus asiantuntijoita kuultuaan tehdä aloite hänen nimittämisestään virkaan ilman hakemusta. Aloite pidetään kuitenkin rauenneena, ellei sitä sekä tiedekunnassa että suuressa konsistorissa kannata vähintään kolme neljännestä kaikista tiedekunnan ja konsistorin asian käsittelyyn osaa ottaneista jäsenistä.

Jos tiedekunta ei katso olevan syytä käyttää 1 momentissa mainittua aloiteoikeuttaan, taikka jos siitä tehty ehdotus on rauennut, julistettakoon virka haettavaksi.

19 §

Ylikirjastonhoitajanviran täyttämisestä on voimassa, mitä professorinvirasta, sekä kirjastonhoitajanviran täyttämisestä, mitä apulaisenvirasta, on säädetty. Virkaehdotuksen, näihin tekee historiallis-kielitieteellinen osasto.

Esitykset niiden yliopiston laitosten opettajan- ja muiden virkojen ja toimien täyttämisestä, joihin pieni konsistori nimittää, tekee asianomainen, laitos tai sen johtaja, niinkuin erikseen säädetään.

VII. Opetus.

20 §.

Yliopiston opettajilla on opetusvapaus. Heidän on järjestettävä opetuksensa 1 §:ssä mainittujen tarkoitusten edistämiseksi parhaaksi harkitsemallaan tavalla, noudattaen kuitenkin, mitä siitä erikseen on säädetty.

21 §.

Opetuskielenä yliopistossa on suomi ja ruotsi.

Henkilökohtaisessa opetuksessa ja tutkinnoissa käytettäköön oppilaan kieltä.

Alustavissa ja valmistavissa oppijaksoissa on oleva tarjona sekä suomen- että ruotsinkielistä opetusta; tästä saatakoon kuitenkin poiketa, kanslerin suostumuksella, milloin toisella tai toisella kielellä opetusta haluavien lukumäärä on pieni.

Suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen, jota kiinteiden ja vaihtuvien professorinvirkojen haltiat luentojen ja niihin verrattavan opetuksen muodossa antavat, tulee määrältään kussakin tiedekunnassa suunnilleen vastata edellisenä kolmivuotiskautena läsnäolleiden suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden lukumäärän välistä suhdetta siinä tiedekunnassa.

Vierasta kieltä satakoon opetuskielenä käyttää ulkomaan kieltä tai kirjallisuutta tai muita ulkomaan oloja esitettäessä, niin myös, erivapautuksen nojalla, milloin opetusta antaa ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty, joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mukaan vakinaisesti, olemaan opettajana yliopistossa.

22 §.

Joka lukuvuodeksi tulee pienen konsistorin tiedekuntain esityksestä valmistaa ja kanslerin vahvistettavaksi esittää opetussuunnitelma, jossa myös on määrättynä, millä kielellä opetus kussakin aineessa on annettava.

VIII. Opiskeleva nuoriso.

23 §.

Opiskeleva nuoriso muodostaa itsehallintoon oikeutetun ylioppilaskunnan ja jakautuu osakuntiin, joilla on oikeus itsehallintoon sekä kurinpitovalta jäseniinsä nähden, niinkuin siitä erikseen säädetään.

XI. Erinäisiä säännöksiä.

24 §.

Jos yliopiston lahjavaroilla perustetaan professorin- tai muun opettajanvirka, olkoon tällaisen viran haltialla samat oikeudet kuin muualla vastaavalla yliopistonopettajalla, jos hän täyttää ne pätevyysehdot, tehtävät ja velvollisuudet, mitkä jälkimmäiseen nähden on säädetty.

25 §.

Joka on tyytymätön konsistorin taikka tiedekunnan päätökseen, olkoon oikeutettu siitä 30 päivän kuluessa valittamaan kanslerille, ellei asia koske ylipistollista, opinnäytettä, tutkintoa tai oppiarvon antamista, taikka, ellei jonkun, tapauksen, varalta, erikseen ole toisin säädetty. Valituksen johdosta saattaa kansleri määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi tai, hankittuaan tarpeelliseksi katsomansa selvityksen, ryhtyä muihin toimiin oikaisun aikaansaamiseksi. Milloin valitus koskee virkanimitysasiaa, tulee kanslerin, ennenkuin hän asian ratkaisee, pyytää siitä suuren konsistorin lausuntoa, jos virka on professorinvirka, mutta muuten pienen konsistorin lausuntoa.

26 §.

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erityisessä laissa.

Tarkempia määräyksiä annetaan asetuksella.

Tätä, kaikki asianomaiset noudattakoot,

Helsingissä, 14 päivänä heinäkuuta 1923.

Tasavallan Presidentti

K. J. Ståhlberg.

Opetusministeri Niilo Liakka.

lakeja ja asetuksia  edellinen seuraava