HYYn etusivulle
 Ylioppilaiden ensimmäinen yleinen kokous pidettiin 13.3.1858 ylioppilastalon aikaansaamiseksi Helsinkiin. Kokousta seurasivat
varojen ja tonttimaan hankinta sekä lopulta 1868 rakennustöiden
aloittaminen. Ajoittain ylioppilaiden ja osakuntien kokoontuminen
oli kiellettyä, mutta vuoden 1868 keväällä yleiset ylioppilaskokoukset
jälleen sallittiin yliopiston sääntöjen muutoksella. Vuodesta 1868 myös
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta katsoo toimintansa alkaneen.

Ylioppilaskunnan taipaleelle mahtuvat:

  • Vanhan ylioppilastalon vihkiäiset 1870,
  • Nordqvistin kissannaukujaiset 1871,
  • fennomania 1890-luvulla,
  • välikohtaus yliopiston avajaisissa 1904,
  • Uuden ylioppilastalon vihkiäiset 1910,
  • itsenäistymisen vuodet 1917 - 1918,
  • oikeistosuuntaus 1920 - 1930 -luvuilla,
  • sota-aika 1939 - 1945,
  • asuntopula ja maaltamuutto 1950-luvulla,
  • pasifismin ja kolmansien maiden auttamisen kausi 1960-luvun alkupuolella,
  • Vanhan ylioppilastalon valtaus 1968,
  • vasemmisto-keskustasuuntaus 1970-luvulla ja
  • taistelu yliopiston hallinnonuudistuksesta sekä
  • 1980-luvun osakuntalaisuuden ja sitoutumattomuuden kausi, vihreiden nousu merkittäväksi tekijäksi ylioppilaspolitiikassa sekä

  • hallintorakennuksen valtaus 1990.

Kaikista näistä ja monista muista ylioppilaspolitiikan vaiheista ja
sen yhtymäkohdista Suomen historiaan löytyy tietoja
ylioppilaskunnan arkistosta.