|

Köyhää kansaa: sananlaskut suomalaisen maalaiselämän sosiaalisina kuvaajina |
Lue lisää: 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
Miltä köyhyys tuntuu
Varsin usein sananlaskuissa pohditaan sitä, miten muiden pitäisi köyhyyteen suhtautua. Köyhyys miellettiin varsin avoimesti vielä 1800-luvulla ja osin 1900-luvulla ihmisen omaksi syyksi. Kulttuuristen erottelujen perusteluna oli sääty-yhteiskunnasta peritty ajatus siitä, että ihmiset ovat yhteiskunnassa luontovarustuksensa mukaisella paikalla. Sananlaskuista päätelleen yhteisön vähävaraiset joutuivat omassa elämässään ottamaan kantaa siihen, missä määrin he itse olivat aiheuttaneet alhaisen taloudellis-sosiaalisen tilanteensa. Sananlaskut tuovatkin köyhyyteen inhimillisen ulottuvuuden ja korostavat sitä, ettei kurjuudesta tule syyttää itseään. Köyhänä olemista ei pidä hävetä: "Ei köyhyys oo mikään häpiä, se on vaan joku muu onnettomuus."
Köyhyyteen liittyvää kulttuurista tietämystä ilmaistiin myös muutoin kuin puhumalla köyhistä ja puutteesta. Köyhyyden kulttuuria muotoiltiin siirtämällä puheen substanssi toisaalle kuin itse köyhiin, usein esimerkiksi rikkaiden ylempään asemaan. Tällaisten sananlaskujen mielikuvissa paremmalle väelle annetaan heille kuulunut ylhäisempi arvo, mutta se ajatellaan viime kädessä köyhien aikaansaamaksi. Ilman köyhien työpanosta ei rikkaita olisi: "On rikkaalla rohtimia kun köyhät kehrätä jaksaa."
Sananlaskun "köyhyys ei oo ilo kellenkään, mutta minua se vaan naurattaa" keskeisideana on yhden sananlaskukertojan mukaan se, että vaikka köyhyys on onneton tila, köyhilläkin on oikeus iloon, ja usein tuon ilon aihe voi olla itse köyhyys. Köyhyysaiheinen komiikka tuntuukin perustuvan siihen arkiseen havaintoon, että ihmisellä ei ole mitään, ja se aiheuttaa noloja tai tukalia tilanteita. Tyhjä on itsessään syy nauraa: "Köyhän ilo, kun pieree ja nauraa."
Yksi suosituimmista ja laajimmin suomalais-karjalaiselle alueelle levinneistä köyhän asemaa kuvaavista sananlaskuista ilottelee absoluuttisen köyhyyden edusta: "Ei köyhä korkialta kaadu, luudan päältä lattialle." Elimäkeläinen vastaaja toteaa, että "jos köyhä menee alaspäin köyhyyteen, ei sitä pidetä ihmeenä, kun on alhaalla ollut ennenkin."
|
Lue lisää: 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |

|
|
ISSN
1459-0468
ISSN 1458-9281

Humanistilehti 12/2010:
> Ikkuna 1600-luvun amerikkalaiseen yhteiskuntaan
> K. A. Bomansson (1827–1906): pionjär inom arkeologi och arkivväsende i Finland
> Kulttuuridiversiteetti-hanke luo tiedekunnan kasvoja
> Lähettiläät
> Japania Suomessa
> Yhteisopettajuus – tulevaisuuden pedagogia?
> Internet ja humanistiset tieteet
> Koskaan ei voi lukea liikaa
> Aineopinnot ja sankarimatkailu
> Inga gränser: svenskspråkigt samarbete för ett modernt magisterprogram
> Köyhää kansaa: sananlaskut suomalaisen maalaiselämän sosiaalisina kuvaajina

|
|