Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

20.4.2015

Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

Kuva: Suomen kielitieteen olympialaiset / http://www.linguistics.fi/kiol/

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen moninaisuuteen. Suomessa järjestettiin ensimmäinen oma tapahtuma 28.–29.3. ja kilpailun voittajat julkaistiin 20.4.2015.


Olympialaisiin osallistui 57 lukiolaista 21 eri paikkakunnalta. Osallistujia oli tasaisesti kaikilta lukion vuosikursseilta. Tyttöjä oli enemmän kuin poikia, mikä on tyypillistä kielitiedekilpailuille.

– Tämä osallistujien määrä on mahtava tulos, kun kyseessä on uusi konsepti Suomessa! Monessa maassa, jossa kilpailua on järjestetty jo pidempään, ei saada näin montaa osallistujaa, kertoo yleisen kielitieteen jatko-opiskelija Ksenia Shagal. Kilpailun tuominen Suomeen oli hänen aloitteensa.

– Kuulin kielitieteen olympialaisista lukioni Facebook-ryhmän kautta. Päätin osallistua, koska kilpailu itsessään vaikutti todella mielenkiintoiselta. Olin myös utelias kokeilemaan, mihin omat taitoni riittäisivät, kertoo yksi kilpailijoista, toista vuotta Lopen lukiossa opiskeleva Annika Mattila.

Kiinnostusta on ollut ilahduttavan paljon myös lukioiden opettajien taholta. Moni opettaja on ottanut yhteyttä Kseniaan ja pyytänyt saada kilpailutehtävät ja niiden oikeat vastaukset opetuskäyttöön.


Kieli haltuun päättelemällä

Kielitieteen olympialaisten ideana on testata lukiolaisten logiikkaa ja kielitieteellistä ajattelua. Kilpailutehtävät perustuvat kilpailijoille ennestään tuntemattomiin kieliin. Tavoitteena on päätellä, miten kieli toimii, ja päätelmien perusteella kääntää lyhyitä ilmauksia vieraalta kieleltä suomeksi ja toisinpäin.

– Kilpailutehtävät olivat mukavia, sillä ne vaativat vain loogista ajattelua eikä vastauksia tarvinnut perustella, kommentoi kilpailuun osallistunut Iiro Kumpulainen. Hän opiskelee Valkeakosken Tietotien lukiossa Päivölän matematiikkalinjalla ensimmäisellä vuosikurssilla.


7 pulmaa

Kilpailu koostui seitsemästä ongelmasta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Tehtävät oli suunniteltu niin, että osa niistä oli helpompia ja osa kiperämpiä. Jopa 20 osallistujaa eli joka kolmas vastasi kaikkiin kysymyksiin. Taitavimmat kilpailijat saivat yli 130 pistettä (maksimi 150 pistettä), mikä on huipputulos.

– Kilpailutehtävät olivat mielestäni haastavia, mutta eivät mitään ylitsepääsemättömän hankalia. Toki joukossa oli pari vaikeaakin kohtaa, joita joutui toden teolla miettimään, mutta kun pääsi käsiksi kunkin tehtävän takana olevaan logiikkaan, olivat ne oikeastaan melko yksinkertaisia, Annika kuvailee.

Kilpailutehtävät suoritettiin internetin kautta. Kilpailu alkoi lauantaiaamuna ja päättyi sunnuntai-iltana. Innokkaita suorittajia riitti koko ajalle.

– Ensimmäiset osallistujat olivat kytiksessä jo ennen kilpailun alkua ja viimeinen vastaus palautettiin 10 sekuntia ennen aikarajaa, Ksenia kertoo.

Ksenia arvioi, että kaikkien kilpailun ongelmien ratkaiseminen veisi nelisen tuntia, riippuen tietysti henkilöstä ja panostuksesta. Jokaiseen kysymykseen ei tietenkään ollut pakko vastata.

– Koska kilpailuun osallistuminen on täysin vapaaehtoista, jo pelkkä mukaan lähteminen kertoo suuresta innostuksesta, Ksenia iloitsee.


Tulevaisuuden suunnitelmia

Entä miten nuoret jatkavat tästä eteenpäin?

– Olen kiinnostunut kielistä, sillä kielet ovat loogisia, ja uusien kielten oppiminen on palkitsevaa.Haluaisin opiskella lukion jälkeen uusia kieliä kuten kiinaa tai japania. Kielitiedekin vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta tuskin tulen juurikaan opiskelemaan sitä, Iiro sanoo.

– Kielet ovat aina olleet vahvuuksiani koulussa. Sittemmin kiinnostustani kieliä ja niiden opiskelua kohtaan on lisännyt intohimoni matkailuun. Ulkomailla ollessani minua kiehtovat nimittäin paikallisten ihmisten kieli sekä siihen liittyvä kulttuuri, ja haluan oppia ymmärtämään niitä paremmin. Kielitieteen olympialaisten jälkeen olen alkanut vakavasti harkitsemaan kielitieteitä yhtenä mahdollisena uravaihtoehtona. Voisin ilman muuta kuvitella tekeväni jotain kieliin liittyvää tulevaisuudessa työkseni, Annika kertoo.


Haaveena kansainväliset kisat

Suomen kielitieteen olympialaiset aiotaan järjestää myös ensi vuonna. Järjestäjät haluaisivat lähettää suomalaisia osallistumaan myös kansainvälisiin kilpailuihin. Rahoitushakemus suomalaisjoukkueen lähettämistä varten on parhaillaan vetämässä.

Ulkomailla kilpailuiden on huomattu olevan hyvä tapa saada opiskelijat ja opettajat kiinnostumaan kielitieteestä ja osallistumaan toimintaan. Ksenia kuitenkin korostaa, että kielitieteen opiskelu ei sen sijaan ole kilpailullista.

– Kielitieteen tarkoitus ei ole kisailla vaan tuottaa uutta tietoa ja oppia uusia asioita, Ksenia kiteyttää.

Kilpailun järjestivät jatko-opiskelijat Ksenia Shagal ja Heini Arjava sekä opiskelija Andrei Dumitrescu. Yhteistyötahoina toimivat Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen yleisen kielitieteen oppiaine, Suomen kielitieteellinen yhdistys (SKY) ja Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL).


Lisätietoa

Suomen kielitieteen olympialaiset
Kansainväliset kielitieteen olympialaiset (Wikipedia)
Ksenia Shagalin TUHAT-profiili

Tausta itänaapurissa

Ksenia osallistui aikoinaan pietarilaisena lukiolaisena paikalliseen kielitiedekilpailuun – itse asiassa näin hän itse löysi kiinnostuksensa kielitieteeseen. Vuonna 2004 ja 2005 hän osallistui kansainvälisiin kielitieteen olympialaisiin. Sen jälkeen hän on auttanut muita venäläisiä nuoria kilpailuun valmistautumisessa. Ksenia vetää edelleen Venäjän joukkuetta.

Kielitieteen olympialaisen konsepti on lähtöisin Moskovasta. Siellä kisoja on järjestetty jo puoli vuosisataa. Suomen kilpailukysymykset lainattiin Moskovan kilpailuiden arkistosta, jonne Ksenialla oli pääsy kontaktiensa ansiosta. Ongelmat kehitetään huolellisesti komiteoissa ja testataan moneen kertaan, jotta voidaan olla varmoja niiden toimivuudesta.

- Anni Aarinen -

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto