Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

20.5.2015

Käännökset pelastavat ihmishenkiä

Lori Thicke. Kuva: Mika Federley
Lori Thicke. Kuva: Mika Federley

Translators without borders eli kääntäjät ilman rajoja on järjestö, joka kaataa kielimuureja. Se tarjoaa ilmaisia käännöspalveluita hyväntekeväisyysjärjestöille.


Kyseessä on maailman suurin humanitääristen kääntäjien yhteisö, joka pystyy satojen eri kieliparien kääntämiseen.  Yli 3 000 ammattilaiskääntäjää lahjoittaa järjestön kautta aikaansa. Käännösten määrä lähestyy jo 9 000 000 sanaa vuodessa; markkinahinta tälle työpanokselle olisi noin 2 000 000 Yhdysvaltain dollaria. Hyväntekeväisyysjärjestöt pystyvät käyttämään säästyneet rahat varsinaiseen toimintaansa ja saavat enemmän aikaiseksi.

Järjestön toinen perustaja Lori Thicke vieraili Helsingin yliopistolla 10.4. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumissa puhumassa siitä, miten käännösten avulla voidaan varmistaa, että maailman vähäosaisimmatkin pääsevät käsiksi tärkeään tietoon.


Afrikka muutti kaiken

Avuntarpeen näkeminen omin silmin tekee lähtemättömän vaikutuksen.

– Tiesin jo ennen ensimmäistä käyntiäni Afrikassa, etten siellä vierailtuani olisi enää sama ihminen. Niin kävikin: en pysty jatkamaan elämääni niin kuin mikään ei olisi pielessä. Maailmassa on hyvin paljon ongelmia, jotka täytyy korjata, Thicke kertoo.

Afrikassa Thicke oppi, että yksinkertaisinkin tiedonmuru, tai sen puute, voi saada aikaan ison muutoksen. Hän kertoo esimerkin Keniasta.

– Äidillä oli ongelmia lapsensa imettämisessä, joten hän haki apua lääkäriltä. Äiti saikin lääkkeitä vaivaan, mutta lääkepurkin ohjeet olivat englanniksi eikä hän osannut lukea niitä. Hän ymmärsi ohjeet väärin ja antoi itselleen tarkoitetut lääkkeet vauvalleen. Seurauksena lapsi kuoli.

Kyseessä ei valitettavasti ole yksittäistapaus.

– Tällaisia asioita tapahtuu ympäri maailmaa koko ajan. Useammat ihmiset kuolevat puutteellisen tiedon kuin puuttuvien lääkkeiden takia! Thicke huomauttaa.


Wikipedia lääkärin korvikkeena

Yksi järjestön projekteista on parantaa lääketieteellisen ja terveyteen liittyvän tiedon saatavuutta Wikipedian avulla. Hankkeen tavoitteena on kääntää Wikipedian sata tärkeintä lääketieteellistä artikkelia sadalle kielelle.

Länsimaisesta ihmisestä voi kuulostaa hurjalta, että Wikipedia on tärkeä terveystiedon lähde. Helposti saatavalla, tekstimuodossa olevalla tiedolla on kuitenkin valtava merkitys silloin, kun pääsyä lääkärin tai sairaanhoitajan pakeille ei ole. Esimerkiksi Liberiassa oli vuonna 2008 vain yksi lääkäri 100 000 ihmistä kohden.

Thicke kertoo, että Wikipedia on neuvotellut joidenkin Afrikassa toimivien teleoperaattorien kanssa sopimuksen, jonka ansiosta palvelua voi käyttää kännykällä ilman datansiirtomaksua

– Puhelimien määrä kehitysmaissa on kasvanut hurjasti. Esimerkiksi Ugandassa on enemmän kännyköitä kuin hehkulamppuja. Suurimmalla osalla ihmisistä on mahdollisuus käyttää puhelinta, jolloin he pääsevät nettiin etsimään tietoa.

Thicke yllättyi huomatessaan, että materiaalin puute ei vaivaa vain pieniä kieliä; Wikipediasta puuttuu paljon tärkeitä lääketieteeseen liittyviä artikkeleita myös esimerkiksi unkariksi.


Haiti herätti kasvun tarpeeseen

Katastrofiapu on toinen alue, jolla järjestö kehittää aktiivisesti toimintaansa. Myrskyjen lisääntyessä myös katastrofiavun merkitys kasvaa, mikä puolestaan lisää käännöspalveluiden kysyntää.

– Hätätilanteissa jaetaan paljon toimintaohjeita. Juomavesi on puhdistettava, rannikkoalueita vältettävä tsunamiriskin aikaan ja niin edelleen. Silloin kielen ymmärrettävyys on tärkeämpää kuin koskaan. Auttaminen on nimenomaan viestimistä, Thicke sanoo.

Haitin maanjäristys vuonna 2010 oli Thickelle henkilökohtainen käännekohta. Maailman kääntäjät riensivät tarjoamaan apua katastrofin uhreille ennennäkemättömällä tavalla.

– Ennen Haitia en ollut todella tajunnut, kuinka valtava tarve avulle on. Ymmärsin, että meidän on laajennettava toimintaamme. Sen jälkeen olen laiminlyönyt päivätyötäni ja ollut supermotivoitunut edistämään järjestön asioita, Thicke kertoo.

Viime vuodet Thicke on käyttänyt leijonanosan ajastaan järjestön parissa. Nyt hänen taakkansa alkaa helpottua, sillä järjestö on saanut avukseen hallituksen, joka koostuu kokeneista huipputason johtaja-ammattilaisista. He pystyvät auttamaan järjestöä toiminnan skaalaamisessa.


Yhteisökääntäjiä tarvitaan

Thickeä harmittaa, ettei ruohonjuuritason toimijoita ole vielä saatu paremmin mukaan. Tämä on suunta, johon Thicken mielestä järjestön toimintaa pitäisi kehittää. Yhteisöjen on otettava ohjat omiin käsiinsä.

– Afrikassa on paljon kielitieteilijöitä. Jos heidät saisi voimaantumaan niin, että he kääntäisivät tärkeää tietoa omalle kieliyhteisölleen, siitä olisi jo paljon apua, Thicke sanoo.

On haastavaa löytää kääntäjiä hyvin pienille kielille. Järjestö on tarttunut ongelmaan kouluttamalla kääntäjiä itse. Sillä on jo yksi koulutuskeskus Nairobissa Keniassa. Maassa puhutaan yli 40 kieltä, joten tarve on suuri.

– Tarkoitus ei ole tehdä kääntäjäkokelaista ammattilaisia, vaan opettaa heille riittävästi kääntämistä, jotta he pystyvät palvelemaan oman yhteisönsä tarpeita, Thicke selittää.


Rahaa ja perusteluita

Thicke mainitsee kaksi suurta haastetta, jotka järjestöllä on vastassaan. Ensimmäinen niistä on rahoitus: he ovat saaneet sponsoreita muutamiin isompiin hankkeisiin, mutta aina tarvittaisiin lisää. Järjestöllä onkin suomalainen vapaaehtoistyöntekijä, joka houkuttelee kielialan yrityksistä sponsoreiksi.

Toinen haaste on sen perustelu, miksi kääntäminen ylipäätään on tarpeellista.

– Henkilöiden, jotka eivät itse ole kielialan ihmisiä, on vaikeaa ymmärtää kuinka tärkeää kieli on, Thicke huomauttaa.

– On myös vääriä käsityksiä siitä, kuinka hyvin paikallinen väestö ymmärtää englantia tai muita eurooppalaisia kieliä. Hyväntekeväisyysjärjestöjen paikallisosastoilla on taipumus palkata hyvinkoulutettua eliittiä, jonka perusteella he tekevät päätelmiä muun kansan kielitaidosta.


Ebolan torjunta edellyttää vakuuttavuutta

Erityisesti Länsi-Afrikkaa vuodesta 2014 piinannut Ebola on hyvä esimerkki siitä, miten epidemioiden ehkäisemisessä toimiva viestintä on avainasemassa. Epidemian alkuvaiheessa ihmisiä oli vaikea saada edes uskomaan, että ebola on todellinen, vaarallinen sairaus.

– Ebolaan kuolleiden ruumiita ei saa pestä, mikä on paikalliseen kulttuuriin kuuluva tapa. Edes sairastuneita perheenjäseniä ei saa auttaa, ettei tauti tartu. Ei ole helppoa vakuuttaa ihmisiä ja saavuttaa heidän luottamuksensa niin, että he muuttavat käytöstään ja syvälle juurtuneita perinteitään, Thicke huomauttaa.

– Apujärjestöjen tiedotus oli vain englanniksi, vaikka kyseisillä alueilla sitä ymmärtää vain 15–30 prosenttia ihmisistä. Siksi meidän ensimmäinen tehtävämme oli lisätä toimijoiden kesken ymmärrystä siitä, että paikallisille ihmiselle täytyy viestiä näiden omalla kielellä, jotta viesti menee perille.

Kun paikalliskielisiä materiaaleja saatiin käyttöön, vaikutus alkoi näkyä ja epidemia hellittää. Käännösten avulla monta henkeä pelastui.

Lori Thicke ja Ros Smith-Thomas perustivat vuonna 1993 Traducteurs sans Frontières -järjestön. Vuodesta 2010 järjestön päämaja on ollut Yhdysvalloissa, jossa se toimii Translators without Borders -nimellä.

Lue myös:
Common sense advisory: the need for translation in Africa

- Anni Aarinen -

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto