Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

28.5.2015

Äännä kuin ranskalainen

Ranskan ja suomen ääntämisessä on eroja jopa tutuilta vaikuttavien äänteiden osalta. Tietoisuus näistä eroista sekä niiden riittävä harjoittelu voivat auttaa kielenoppijaa vähentämään vieraskielistä korostusta puheestaan.


Äkkiseltään saattaisi helposti kuvitella, että esimerkiksi sellaiset ranskan äänteet kuin /i/, /e/ ja /a/ ovat helppoja tapauksia, koska nehän löytyvät myös meiltä suomesta. Äänteissä on kuitenkin usein käytännössä pieniä eroja, vaikka niitä merkittäisiinkin samalla foneettisella symbolilla. Erot johtuvat erilaisista ääntämispaikoista ja -mekanismeista, jotka vaikuttavat siihen, miltä äänne kuulostaa.

Täysin syntyperäisen kielenpuhujan tasolle on vaikea päästä, mutta harjoittelemalla kieli vääntyy hieman ranskalaisemmaksi. Voilà!


Vahvemmin pyöristyneet huulet

Ranskan vokaalit ääntyvät terävämpinä ja korkeampina kuin suomen vastaavat vokaalit.

Tämä johtuu siitä, että ranskan vokaalit ovat pääsääntöisesti etisempiä, laveampia/pyöreämpiä ja suppeampia kuin suomen vastaavat vokaalit. Ne tuotetaan siis hieman edempänä suussa, ja huulet ovat joko vahvemmin sivuille päin pingottuneet (laveissa vokaaleissa) tai vahvemmin pyöristyneet (pyöreissä vokaaleissa) kuin suomessa. Vokaalien suppeus tarkoittaa, että kielenselkä on niitä tuotettaessa lähempänä kitalakea kuin suomessa.

Ranskan konsonanteillekin on tyypillistä etisyys: usein sellaiset konsonantit, jotka suomessa tuotetaan alveolaarisesti eli hammasvallin kohdalla (esim. /n/, /d/ ja /t/), tuotetaankin ranskassa dentaalisesti eli yläetuhampaita ja/tai niiden yläpuolella olevaa ientä vasten. Erilaisesta artikulaatiopaikasta johtuen ranskan konsonantit ovat yleisesti ottaen terävämpiä kuin suomen konsonantit.


Pikaopas parempaan ääntämiseen

Vokaalit
Suomen /i/:hin ja /e/:hen verrattuna ranskan vastaavat äänteet ovat hieman etisempiä, laveampia ja suppeampia kuin suomessa.

Harjoite 1:
Lausu ensin suomen /i/ ja heti perään ranskan /i/ jännittämällä huuliasi ja vetämällä niitä hieman enemmän sivuille päin. Nosta samalla kielenselkää litteänä ylöspäin kohti kitalakea.


Harjoite 2:
Lausu ensin /i/ siten, että kielenselkäsi on mahdollisimman lähellä kitalakea. Tipauta sitten kieltäsi tasaisena levynä hieman alaspäin ja lausu /e/. Nosta taas kieltäsi uudestaan ylöspäin lausuaksesi /i/:n ja sen jälkeen tipauta se jälleen /e/:n tasolle.

Ranskan /a/ on etuvokaali. Suomen /a/ puolestaan on takavokaali. (Suomen /a/ on lähellä ranskan /ɑ/:ta, joka on kuitenkin jo lähestulkoon kadonnut nykyranskasta etisen /a/:n eduksi.)

Harjoite 3:
Lausu ensin suomen /a/ ja heti perään ranskan /a/ siten, että lasket kielenselän takaosan alas ja nostat samalla hieman kielenselän etuosaa ylöspäin. Samalla kieli jännittyy hieman.

Suomen /y/:hyn ja /ö/:hön verrattuna ranskan /y/ ja /ø/ ovat etisempiä, pyöreämpiä ja suppeampia. Huulet ovat ranskan /y/:ssä ja /ø/:ssä myös vahvasti ulospäin suuntautuneet (ts. ”töröllä” ulospäin).

Harjoite 4:
Voit harjoitella /y/:n tuottamista rinnastamalla sen /i/:hin. Tuota ensin ranskan /i/ siten, että kielesi on lähellä kitalakea, ja huulesi ovat voimakkaasti sivuille päin pingottuneet. Pyöristä sitten huulesi voimakkaasti ja tuo niitä eteenpäin ”törölle”. Täten tuotat /y/:n. Muuta taas huulesi laveaan asentoon ja tuota /i/. Palaa sitten jälleen /y/:hyn ja toista tämä harjoite muutaman kerran.


Harjoite 5:
Voit harjoitella /ø/:tä esimerkiksi rinnastamalla sen /y/:hyn. Lausu ensin ranskan /y/ siten, että kielenselkäsi on lähellä kitalakea, ja huulesi ovat vahvasti pyöristyneet ja ulospäin suuntautuneet. Laske sitten kieltäsi hieman alaspäin. Täten päädyt /ø/:hön. Nosta sitten taas kieltäsi ylöspäin ja tuota /y/. Palaa jälleen /ø/:hön ja toista harjoite muutaman kerran.

Suomen /u/:hun ja /o/:hon verrattuna ranskan /u/ ja /o/ ovat hieman etisempiä, pyöreämpiä ja suppeampia. Huulet ovat myös vahvemmin ulospäin suuntautuneet kuin suomen /u/:ta ja /o/:ta tuotettaessa.

Harjoite 6:
Voit harjoitella /u/:ta rinnastamalla sen /y/:hyn. Tuota ensin /y/ siten, että huulesi ovat vahvasti pyöristyneet ja ulospäin suuntautuneet, ja kielenselkäsi etuosa nousee kohti kitalakea. Pidä sitten huulesi samassa asennossa mutta nosta kielenselän etuosan sijaan kielen takaosaa kohti kitapurjetta. (Kitapurje on se pehmeä alue, joka sijaitsee kovan kitalaen takana.) Täten tuotat /u/:n.


Harjoite 7:
Ranskan /o/:ta voit harjoitella tuottamalla ensin /u/:n siten, että kielenselkä on mahdollisimman lähellä kitalakea, ja huulet ovat vahvasti pyöristyneet ja ulospäin suuntautuneet. Sitten voit laskea kielenselkää hieman alaspäin ja tuottaa /o/:n. Nosta kielenselkäsi takaisin ylös ja päädyt takaisin /u/:hun. Palaa jälleen takaisin /o/:hon ja toista harjoite muutaman kerran.

Konsonantit
Suomen /b/ ja /p/ eivät eroa ranskan /b/:stä ja /p/:stä. Suomea äidinkielenään puhuvien tulee kuitenkin kiinnittää huomiota ranskan /b/:n vahvaan soinnillisuuteen sekä varoa tuottamasta ranskan /p/:tä liian voimakkaana.

Ranskan /d/:tä tuotettaessa kielenkärki painautuu yläetuhampaiden ja/tai ikenen kohdalle. Sen sijaan suomen /d/:tä tuotettaessa kielenkärki painautuu hammasvallin kohdalle. (Hammasvalli on epätasainen alue, joka sijaitsee yläetuhampaiden ja ikenen takana.)

Harjoite 8:
Tuota ensin esimerkiksi tavu /de/ ”suomalaisittain”. Kielenkärkesi koskettaa silloin todennäköisesti hammasvallia. Siirrä sitten kieltäsi eteenpäin siten, että kielenkärkesi koskettaa yläetuhampaita (tai vähintäänkin välittömästi niiden yläpuolella olevaa ientä). Täten pystyt tuottamaan tavun /de/ ”ranskalaisittain”. Palaa takaisin suomen /de/:hen ja toista harjoite muutaman kerran.

Ranskan /t/:tä tuotettaessa kielenkärki painautuu yläetuhampaiden ja/tai niiden yllä olevan ikenen kohdalle. Suomen /t/ puolestaan tuotetaan kielenselän etuosalla hammasvallia vasten.

Harjoite 9:
Tuota ensin esimerkiksi tavu /te/ suomeksi. Kielenselkäsi etuosa koskettaa tällöin todennäköisesti hammasvallia. Siirrä sitten kieltäsi eteenpäin siten, että kielenkärkesi koskettaa yläetuhampaita (tai vähintäänkin välittömästi niiden yläpuolella olevaa ientä). Täten tuotat tavun /te/ ranskaksi. Palaa takaisin suomen /te/:hen ja toista harjoite muutaman kerran.

Ranskan /ɡ/ ei eroa suomen /ɡ/:stä. Suomea äidinkielenään puhuvien tulee kuitenkin kiinnittää huomiota ranskan /ɡ/:n vahvaan soinnillisuuteen.
Jos ranskan /k/:ta seuraa etuvokaali, se tuotetaan etisempänä kuin suomessa. Se äännetään siis korkeammalla kitalaella (lähempänä hammasvallia) kuin suomessa.

Harjoite 10:
Tuota ensin esimerkiksi tavu /ke/ suomeksi. Kielenselkäsi keskiosa koskettaa silloin todennäköisesti kitalaen alareunaa, joka on lähellä kitapurjetta (eli pehmeää aluetta, joka sijaitsee kovan kitalaen takana). Siirrä sitten kontaktikohtaa hieman eteenpäin kohti hammasvallia ja tuota tavu /ke/ ranskaksi. Palaa takaisin suomen /ke/:hen ja toista harjoite muutaman kerran.

Ranskan /m/ ei eroa mitenkään suomen /m/:stä. Ranskan /n/ sen sijaan on hieman erilainen. Suomen /n/ tuotetaan nimittäin hammasvallissa, kun taas ranskan /n/ tuotetaan yläetuhampaita ja/tai niiden yllä olevaa ientä vasten.

Harjoite 11:
Tuota ensin esimerkiksi tavu /ne/ suomeksi. Kielesi koskettaa silloin todennäköisesti hammasvallia. Siirrä sitten kontaktikohtaa eteenpäin siten, että kielenkärkesi koskettaa yläetuhampaita ja/tai niiden yllä olevaa ientä ja tuota sama tavu ranskaksi. Palaa takaisin suomen /ne/:hen ja toista harjoite muutaman kerran.

Ranskan /l/:ssä kielenkärki painautuu yläetuhampaiden ja/tai ikenen kohdalle silloin, kun sitä seuraa etuvokaali. Takavokaalien edellä kielenkärki painautuu hammasvallin kohdalle, kuten suomessa. Etuvokaalien edellä ranskan /l/:n on siis etisempi kuin suomen /l/.

Harjoite 12:
Tuota ensin esimerkiksi tavu /le/ suomeksi. Kielesi koskettaa silloin todennäköisesti hammasvallin keskiosaa. Siirrä sitten kontaktikohtaa eteenpäin siten, että kielenkärkesi koskettaa yläetuhampaita ja/tai ientä. Tuota sitten sama tavu ranskaksi. Palaa takaisin suomen /le/:hen ja toista harjoite muutaman kerran.

Suomen /r/:ää tuotettaessa kielenkärki tekee täryliikettä hammasvallia vasten. (Voit tunnustella täryliikettä tuottamalla monta /r/-äännettä yhteen menoon.) Ranskan /ʀ/ on usein vaikea suomea äidinkielenään puhuville. Suomen /r/:ssä ja ranskan /ʀ/:ssä on kuitenkin myös samankaltaisuutta: siinä, missä suomen /r/:ssä täryliikkeen tekee kielenkärki, ranskan /ʀ/:ssä täryliikkeessä on kitakieleke. (Kitakieleke on pieni nipukka, joka roikkuu kitapurjeen takana.) Tällöin /ʀ/ tuotetaan samassa kohdassa ja hieman samalla mekanismilla kuin ”kurlaaminen”. Nykyranskan /ʀ/ (erityisesti Pariisin alueella) on kuitenkin useimmiten pikemminkin hankausäänne kuin täryäänne. Tällöin symboli /ʁ/ vastaa sitä paremmin kuin /ʀ/.

Harjoite 13:
Kuvittele kurlaavasi ja yritä täten saada kitakielekkeesi tekemään täryliikettä. Täten tuotat ranskan /ʀ/:n. Poista sitten täryliike ja muuta se eräänlaiseksi ”raapaisuksi” kitapurjeen takaosaa vasten. Täten tuotat ranskan /ʁ/:n.

Ranskan ja suomen /j/ eivät juurikaan eroa toisistaan. Suomea äidinkielenään puhuvien tulee kuitenkin kiinnittää huomiota ranskan /j/:n voimakkaaseen soinnillisuuteen. Soinnillisuutta voi lisätä viemällä kieltä kauemmas kitalaesta.

Ranskan /v/ ja /f/ eivät eroa suomen /v/:stä ja /f/:stä. Ranskan /s/ sen sijaan on hieman erilainen kuin suomen /s/. Ranskan /s/ tuotetaan nimittäin kielenselän etuosalla hammasvallia vasten, kun taas suomessa kontaktin hammasvalliin ottaa tyypillisesti kielenkärki. Tästä syystä ranskan /s/ on heikompihälyinen kuin suomen /s/. Mikäli ranskan /s/ tuotetaan ”suomalaisittain”, se lähenee helposti liikaa /ʃ/:ää, mikä on tietysti ongelmallista ranskassa. Ranskan /s/ on myös ”terävämpi” kuin suomen /s/, koska suomessa ääntöväylän kapeikko artikulaatiopaikalla on väljempi.

Harjoite 14:
Tuota ensin suomen /s/. Kielenkärkesi koskettaa silloin todennäköisesti hammasvallia. Muuta sitten kielesi asentoa siten, että koko kielenselän etuosa on tasaisena levynä lähellä hammasvallia. Kiinnitä myös huomiota siihen, että ääntöväylän kapeikon tulisi ranskan /s/:ssä olla mahdollisimman suppea. Vaihda taas kielesi suomen /s/:lle tyypilliseen asentoon ja toista harjoite muutaman kerran.

- Mari Wiklund -

Artikkeli perustuu Mari Wiklundin pitämään ranskan kielen dosentuurin opetusnäytteeseen Helsingin yliopistolla 28.10.2014. Wiklund valmistelee parhaillaan myös laajahkoa "Ranskan ääntämisopasta", jonka on määrä ilmestyä Finn Lecturan kustantamana vuonna 2015.

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto