Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

20.10.2014

Kielitiede lääketieteen apuna

Mari Wiklund. Kuva: Mika Federley

Autismin lääketieteellisen diagnoosin teolle voi tulevaisuudessa olla hyötyä kielitieteellisestä tutkimuksesta.


Nykykielen laitoksen tutkija Mari Wiklund kiinnostui autismista vuosia sitten. Hän tunsi harrastustensa kautta Asperger-diagnoosin saaneen henkilön ja halusi selvittää, mistä sairaudessa on kyse.

– Kun luin diagnoosia, huomasin, että siinä mainittiin monia puheeseen liittyviä piirteitä, joiden tutkimukseen fonetiikka keskittyy.

Kielitieteilijälle diagnoosin puhetta koskeva luonnehdinta oli kuitenkin harmillisen ympäripyöreä.

– Diagnoosissa todetaan, että puheen prosodia voi olla poikkeava. Tieto tuntui vähäiseltä ja ajattelin, että sitä olisi varaa tutkia enemmänkin, Wiklund sanoo.

Prosodisilla piirteillä tarkoitetaan intonaatiota, äänen voimakkuutta, rytmiä, taukoja ja puhenopeutta.

Aivan ensimmäiseksi Wiklundin piti löytää tutkimukselleen kumppani lääketieteestä, sillä hän tarvitsi autististen henkilöiden tutkimukseen eettisen tutkimusluvan. Sellaisen voi saada vain lääketieteelliseen tutkimukseen.

HUSin Lastenlinnassa työskentelevä lastenneurologian apulaisylilääkäri Arja Voutilainen innostui hankkeesta.

– Arjan ideana on ollut se, että kun hanke saadaan päätökseen, tutkimustulokset suhteutetaan diagnostisiin kriteereihin.

Hankkeen suomenkielinen aineisto on kerätty HUSin luvalla ja se on HUSin omaisuutta. Mutta varsinaisen tutkimuksen tekee Wiklund yksin.


Poikkeava puherytmi ja tasainen sävelkulku

Wiklund keskittyi tutkimuksessaan alun perin Aspergerin syndroomaan, joka on autismin lievä muoto. Aspergerin syndrooma poistui tautiluokituksesta viime vuonna, joten nykyisin puhutaan vain eriasteisesta autismista.

Ensimmäisessä osassa tutkimusta 40 ei-autistista henkilöä havainnoi seitsemän suomenkielisen autistisen henkilön puhetta. He olivat 11–13-vuotiaita lievästi autistisia poikia, joita kuntoutetaan Lastenlinnan Autismipäiväkeskuksessa.

Wiklund tarkasteli, miten puheen prosodiset piirteet vaikuttivat autististen henkilöiden puheen ymmärrettävyyteen. Havainnoijilta kysyttiin, mihin puheen piirteisiin he kiinnittivät huomiota ja mikä vaikeutti puheen ymmärtämistä.

– Eniten huomiota kiinnitettiin puherytmiin ja tauotukseen, jonkin verran myös sävelkulkuun sekä äänenvoimakkuuteen. Rytmi saatettiin kokea esimerkiksi poukkoilevana. Välillä taukoja ei joko ollut tai ne olivat poikkeavan pitkiä.

Suomen kieli on sävelkulultaan tasaista, mutta autisteilla se koettiin epänormaalin tasaiseksi. Tai vaihtoehtoisesti he vaihtelivat intonaatiota niin paljon, että puhe kuulosti laulavalta.

Kuva: Mari Wiklund
Äänen aaltomuoto, perustaajuuskäyrä, intensiteettikäyrä sekä litterointi. Perustaajuuskäyrä (toinen laatikko ylhäältä) kuvaa laajoja sävelkulun nousuja ja laskuja, jotka luovat puheeseen "laulavan" vaikutelman.


Ymmärrysongelmia ja katseen väistelyä

Toisessa osassa tutkimusta Wiklund keskittyi autististen poikien ja heidän kuntouttajiensa välisiin ymmärrysongelmatilanteisiin. Jotkut tilanteista olivat myös poikien välisiä.

Ymmärrysongelmat johtuivat Wiklundin tutkimuksen mukaan ensinnäkin siitä, että pojat ymmärsivät sanat aina kirjaimellisesti.

– Jos käytettiin sanaa, jonka voi ymmärtää sekä abstraktisti että kirjaimellisesti, pojat ymmärsivät sen aina jälkimmäisellä tavalla, vaikka se saattoi johtaa varsin merkillisiin tilanteisiin.

Poikien oli myös vaikea ymmärtää implisiittisiä vihjeitä.

– Yleensä emme sano, että voisitko kertoa lisää. Pyyntö ilmaistaan yksittäisellä partikkelilla ja ei-kielellisellä viestinnällä. Pojat eivät kuitenkaan ymmärtäneet tällaisia epäsuoria vihjeitä.

Ymmärrysongelmiin johtivat myös topikaaliset hyppäykset eli hyppäykset aiheesta toiseen.

– Kun autistiselle puhujalle tuli mieleen jokin asia, hän ei tehnyt metakielellistä johdantoa eri asioiden välille vaan hyppäsi siihen suoraan.

Autistien on vaikea asettautua toisen ihmisen asemaan, joten he eivät säätele puhettaan kuuntelijaa huomioiden.

Tutkimuksen kolmannessa osassa keskiössä oli autististen henkilöiden katsekäyttäytyminen.

– Päiväkeskuksessa pojat istuvat ryhmässä pöydän ääressä, jossa katseen välttely on vaikeaa. Yksi strategia oli katsoa vähän kasvojen ohi tai katse suunnattiin omiin käsiin.

Kuunnellessaan poikien oli helpompi ottaa katsekontakti kuin silloin, kun he itse puhuivat.


Eri tuloksia eri keinoin

Nyt kasassa alkaa olla hankkeen suomenkielinen osuus. Enää Wiklundilla on tehtävänään julkaisu, jossa hän yhdistelee tutkimuksen eri osa-alueet.

Vaikka artikkeli on vielä kesken, jotain Wiklund osaa jo tuloksista sanoa.

– Kun käytin keskusteluanalyysin keinoja tulosten tulkitsemiseen, vaikutti siltä, että puheen prosodiset piirteet eivät olleet yhtä keskeisiä ymmärrettävyyden kannalta kuin topikaaliset hyppäykset tai se, että abstrakti merkitys ymmärrettiin kirjaimellisesti. Välillä poikien puhenopeus oli lähes kaksinkertainen keskimääräiseen suomen puhumisnopeuteen nähden ja silti kuuntelija pystyi kontekstista päättelemään, mitä puhuja tarkoitti.

Mutta kun Wiklund siirtyi kokeellisen fonetiikan keinoihin, tulokset muuttuivat.

– Mitä enemmän puheeseen kasautui selvästi normaalista poikkeavia piirteitä, kuten rytmi, sävelkorkeus ja korkea puhenopeus, sitä alhaisempi oli ymmärrettävyysaste.

Vielä Wiklund ei osaa sanoa, ovatko tulokset ristiriitaisia. 


Kulttuuri vaikuttaa

Seuraavaksi Wiklundin on tarkoitus tehdä vastaava tutkimus Ranskassa ja englanninkielisessä maassa. Päämääränä on selvittää, mitkä prosodiset piirteet ja millainen katsekäyttäytyminen ovat tyypillisiä autistisille nuorille äidinkielestä ja kulttuuriympäristöstä riippumatta.

– Ranskaa puhuttaessa sävelkulku on paljon vaihtelevampi kuin suomessa. Onkin kiinnostavaa, kiinnitetäänkö ranskassa yhtä paljon huomiota autistien isoihin sävelkorkeuden muutoksiin.

Myös katsekontakti on osittain riippuvainen kulttuurista. Esimerkiksi Japanissa katsekontaktia vältellään muutenkin, joten siellä autistien taipumus välttää katsekontaktia ei ehkä olisi niin huomiota herättävä piirre.

Kun tutkimus joskus valmistuu, Wiklund toivoo, että siitä olisi hyötyä jatkotutkimukselle. Vastaavaa tutkimusta voisi jatkaa muihin erityisryhmiin, kuten afasiaa, dementiaa tai kehitys- ja aivovauriota poteviin.

Kun Wiklund alkoi suunnitella tutkimustaan, häntä motivoi sen yhteiskunnallinen merkitys sekä mahdollisuus auttaa lääketiedettä alueella, johon se ei omilla metodeillaan pääse samalla tavalla käsiksi.

– Yhteistyö lääketieteen kanssa tuntui tosi innostavalta. Autististen henkilöiden puhetta on kyllä tutkittu jonkin verran sekä psykologisesta ja lääketieteellisestä että kielitieteellisestä näkökulmasta. Mutta aiemmin ei ole tehty tutkimusta, jossa yhdistyvät sekä keskusteluanalyysin, instrumentaalisen että kokeellisen fonetiikan keinot.

Tulevaisuudessa tutkimuksesta voisi olla hyötyä siinä vaiheessa, kun lääkäri tekee diagnoosia autismista. Lääkäri voisi havainnoida, löytyykö potilaan puheesta ja vuorovaikutuksesta tutkimuksessa esiin tulleita piirteitä.

- Heta Muurinen -

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto