Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

16.2.2012

Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

Rosa Liksom ja Anne Pabart. Kuva: Ville Korhonen Rosa Likson ja Anne Papart sali nro 8:ssa.

Kirjallisuus on kulutustavaraa. Kääntäjän tehtävä ei ole kopioida, vaan välittää kirjan asenne omalle kielelleen. Tätä mieltä on vuoden 2011 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon Hytti nro 6 -romaanilla voittanut Rosa Liksom.


Luentosali nykykielten laitoksella oli keskiviikkona täynnä opiskelijoita. Rosa Liksom on kertomassa toisena vuonna peräkkäin ranskan kielen opiskelijoille työstään. Taiteilijan on kutsunut paikalle Anne Papart, ranskalaisen filologian lehtori ja Liksomin kääntäjä.

Papart on kääntänyt ranskaksi kolme Liksomin teosta. Ranskalaiskriitikoiden arvostelut ovat olleet hyviä. Nyt työn alla on viimeisin romaani.

– Suomalaisista kirjailijoista Ranskassa ovat menestyneet parhaiten Arto Paasilinna, Kari Hotakainen ja Sofi Oksanen. Keväällä 2013 ilmestyy Hytti nro 6. Siitä tulee iso pommi, sanoo Papart.

Liksom ja Papart kertovat, että he eivät tavatessaan juurikaan juttele kääntämisestä vaan kaikesta muusta. Kirjan julkaisun jälkeen he reissaavat yhdessä Ranskassa markkinoimassa teosta. Siellä Liksomilta kysytään aina Venäjästä, koska mailla on historiallisesti läheiset kulttuurisuhteet. Papartin lisäksi Liksom sanoo pitävänsä yhteyttä vain saksan kääntäjäänsä.

– Minä kirjoitan, kääntäjät kääntävät. Teoksen alkukielen hyvää hallintaa tärkeämpää on, että kääntäjä on hyvä omassa äidinkielessään. Samaan aikaan kääntäjän täytyy olla kirjailija, hyvä kirjailija.

Pikkuseikat käännöksissä ovat Liksomille yhdentekeviä. Tällaisia ovat esimerkiksi se, nostiko joku lusikan vai haarukan. Käännöksestä täytyy välittyä kirjan asenne. Se riittää.

– Joidenkin yksittäisten sanojen merkitys on mulle aivan sama. Hyvä vaan, jos käännös on parempi kuin alkuperäinen. En minä ole mustasukkainen teoksistani. Ne jatkavat elämäänsä.

Ei kieli Liksomin teoksissa silti sivuosassa ole. Hän laskee nopeasti puhuvansa ainakin kuutta kieltä ja ymmärtävänsä paria tämän päälle. Suomen lisäksi hän voisi kuitenkin ajatella kirjoittavansa vain Tornionjokilaaksossa puhuttavalla meänkielellä.

Toistaiseksi Liksomin kirjoja on käännetty 16 kielelle. Finlandia-palkinnon myötä luku kasvaa ainakin muutamalla.

- Ville Korhonen -

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto