Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

3.5.2012

Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

Lasse Lehtonen, Kalle Heikkinen ja Janna Lipiäinen.
Opiskelijat Lasse Lehtonen, Kalle Heikkinen ja Janna Lipiäinen esittelivät Kiina tutkimuksessa ja työelämässä -julkaisuaan aihetta käsittelevässä seminaarissa 11.4.

Käsi sydämelle, humanisti: onko työllistyminen asia, jonka kanssa et ole koskaan joutunut tuskailemaan? Useimmille asia nimittäin on haastava, eivätkä Itä-Aasian tutkimuksen opiskelijat ole mikään poikkeus. Suoraan tiettyyn ammattiin valmistamaton tutkinto tuo mukanaan erikoisosaamista ja mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntämisessä on haasteensa. Itä-Aasian tutkimuksen opiskelijat järjestivät työllistymistä ajatellen Joel Toivolan säätiön tukemana 11.4.2012 kaksi tapahtumaa: Kiina tutkimuksessa ja työelämässä -seminaarin ja Itä-Aasian tutkijoiden alumnitapahtuman.


Vaikka Kiina tutkimuksessa ja työelämässä -seminaari pyrki etupäässä kartoittamaan Suomen Kiinaan liittyvää tutkimuksen ja osaamisen kenttää, se tähtäsi myös selvittämään opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Seminaarin tarkoitus oli koota yhteen erilaisten Kiinaan liittyvien alojen edustajia ja samalla tuoda näitä tietoisemmiksi toisistaan. Puhujina olivat Itä-Aasian tutkimuksen professori Juha Janhunen, Helsingin yliopiston Konfutse-insituutin johtaja Anja Lahtinen, oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Nuotio, Suomen Pankin Kiinan talouden asiantuntija Laura Solanko ja Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin. Monipuolinen puhujakaarti houkutteli paikalle myös yleisöä, joka ei ehkä muuten olisi tekemisissä Itä-Aasian tutkimuksen kaltaisen tieteenalan kanssa.

Jo puhujien taustat osoittavat sen, miten erilaisia aloja Itä-Aasian asiantuntemus koskettaa. Itä-Aasian tutkijoilla on varsinkin nykyisessä globalisoituvassa maailmassa paljon tarjottavaa mitä erilaisimmille työnantajille. Oppiaineen opiskelijat valitsevat kohdemaakseen joko Kiinan, Japanin tai Korean. Opintojen alkupuolella keskitytään erityisesti kielen opiskeluun. Useimmat opiskelijat myös suorittavat kohdemaassaan puolesta vuodesta vuoteen kestävän vaihto-opintojakson, jonka aikana sekä kielitaito että kulttuurintuntemus syvenevät myös käytännössä.

Antti Herlin lähestyi Kiinaa kansainvälisen yrityksen näkökulmasta.

Seminaarin yhteydessä julkaistiin alusta loppuun saakka opiskelijoiden toimittama Kiina tutkimuksessa ja työelämässä -niminen kirja, johon on koottu kuudentoista Suomessa tai Kiinassa toimivan Kiinaan liittyvän suomalaisen tahon haastattelut. Se pyrkii kartoittamaan paitsi sitä, millaisia Kiinaan liittyviä tahoja tällä hetkellä on, myös sitä, millaiselle asiantuntemukselle nyt tai tulevaisuudessa olisi tarvetta.

Mitä tarjottavaa Itä-Aasian tutkijoilla sitten oikeastaan on työelämälle – ja ennen kaikkea, miten kertoa osaamisesta? Nämä ovat kysymyksiä, joiden eteen jouduimme miettiessämme, mitä haluaisimme kertoa oppiaineesta seminaariyleisölle.

Päädyimme siihen, että Itä-Aasian tutkijoiden tärkeitä valtteja ovat kaikkia humanisteja yhdistävä kyky ajatella ja toimia itsenäisesti ja kriittisesti. Näiden seikkojen rinnalla tärkein osaamisemme on kuitenkin oppialamme edustama erityisosaaminen. Todellinen kielen hallinta tarkoittaa myös uusien ajattelutapojen omaksumista, eli toisin sanottuna kielten osaaja on myös kulttuuriosaaja. Kuten Japanin Suomen suurlähettiläs Hiroshi Maruyama on usein sanonut, kieli on avain kulttuuriin (ja miksei päinvastoinkin). Tämänkaltaiseen erikoistumiseen on harvoin mahdollisuutta muiden tehtävien ja opintojen ohessa, mikä tekee Itä-Aasian tutkimuksesta enemmän kuin vain yhden työkalun työelämän tarpeisiin. Finpron Itä-Aasian toimintojen johtaja Eija Tynkkynen tiivistää ajatuksen Kiina tutkimuksessa ja työelämässä -julkaisun sivuilla: ”jos olisi loputtomasti aikaa, opiskelisin vain kiinaa”.

 
  Itä-Aasian tutkimuksen professori Juha Janhunen esitteli oppiainettaan.

Osaaminen tuomisessa esille on kuitenkin omat haasteensa, erityisesti yritysmaailmassa. Kiina tutkimuksessa ja työelämässä -julkaisua varten tehdyissä haastatteluissa monet elinkeinoelämän ja julkisen sektorin edustajat tuovat esille ”substanssiosaamisen” merkityksen verrattuna lisäarvoksi miellettyyn asiantuntijaosaamiseen. ”Substanssi” tarkoittaa tässä yhteydessä käytännössä kaupallisen tai yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittamista.

Vaikka näkemys on ymmärrettävä, se ei ole ongelmaton. Monet yhteiskuntatieteelliset alat eivät ole sen työelämävalmiuksia antavampia kuin humanistisetkaan alat, ja useat Itä-Aasian tutkijat joka tapauksessa täydentävät opintojaan kauppa- tai yhteiskuntatieteellisellä sivuaineella. Kuka tahansa oppimishaluinen ja itsenäisesti ajatteleva ihminen kyllä oppii tehtävät, joiden suorittaminen ei sinänsä edellytä tiettyä koulutusta. Itä-Aasian tutkimuksen tapauksessa tämä yhdistyy kansainväliseen ajatteluun ja kieliosaamiseen, jonka pitäisi olla valtti alalla kuin alalla.

Kuulostaako mahdottomalta? Suomalaisesta näkökulmasta ehkä, mutta kansainvälisesti ajatellen Suomi on jälkijunassa. Kuten Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kiina-tutkija Matti Nojonen haastattelujulkaisussa huomauttaa, muualla maailmassa ei ole poikkeuksellista, että yrityksen Itä-Aasian toimintojen johtajaksi valikoituu Itä-Aasian kieliä ja kulttuureja opiskellut henkilö. Tämä seikka tuli esille myös seminaarissa: pitkään yritysmaailmassa työskennellyt Lahtinen kehotti suoraan Herliniä palkkaamaan enemmän humanisteja.

Kuten Nojonenkin kuitenkin jatkaa, sivuainevalinnoilla on merkitystä: Itä-Aasian tutkimus yhdistettynä johonkin käytännönläheiseen alaan luo monipuolisen tutkinnon myös työelämän tarpeita ajatellen. Itä-Aasian tutkimusta opiskelleiden joukosta löytyy monia upeita työllistymistarinoita. Seminaarin jälkeen saimme kuulla useita rohkaisevia puheenvuoroja työelämään kiinni päässeiltä Itä-Aasian tutkijoilta. Itä-Aasian tutkijoita on päätynyt niin tulkeiksi ja kääntäjiksi kuin asiantuntijoiksi suurlähetystöihin tai ministeriöihinkin. Työllistymisessä tärkeitä seikkoja ovat muun muassa kontaktit sekä toki sivuainevalinnat.

Yksi seikka kuitenkin korostui puheenvuoroissa ylitse muiden: oma aktiivisuus on lopulta se asia, joka kantaa ja vie pitkälle. Itse asiassa yksi osoitus opiskelijoiden aktiivisuudella saavutetuista asioista olivat hienosti onnistunut seminaari, alumnitapahtuma ja oma julkaisu. Kirja tullaan mahdollisesti myös julkaisemaan Kiinassa kiinaksi. Toteutuessaan projekti olisi erinomainen osoitus siitä, mitä Itä-Aasian tutkijat esimerkiksi voivat tehdä: luoda uusia suhteita maiden ja kulttuurien välille kielitaitoaan hyödyntäen. Itä-Aasian tutkijat ovat yhteiskunnallisesti ajatellen tulevaisuuden suuri voimavara, josta on moneksi. Kehtaako joku vielä epäillä humanistien hyödyllisyyttä työmarkkinoilla?

Opiskelijoiden toteuttama Kiina tutkimuksessa ja työelämässä -kirja julkaistiin seminaarin yhteydessä. Julkaisua levittää Karavaani ry.

- Teksti: Lasse Lehtonen -
- Kuvat: Janna Lipiäinen -

 

 


Uusimmat:

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto