Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

24.4.2012

Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

Arto Mustajoki. Kuva: Ville Korhonen
Arto Mustajoki ja Puškinin valitut teokset.

Venäjän kieli on aina ollut suomalaiselle erityistapaus kielten joukossa. Sen suosion ovat määritelleet enemmän psykologiset tekijät kuin todellinen tarve. Yksi venäjän kielen puolestapuhujista oli Jakov Grot, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Helsingin yliopistossa järjestettiin hänen kunniakseen seminaari viime viikolla.


Grot toimi Helsingissä Keisarillisen Aleksanterin yliopiston professorina 1840-1852. Tuona aikana hän perusti muun muassa maineikkaan Slaavilaisen kirjaston, joka toimii yhä Kansalliskirjaston yhteydessä. Pietariin palattuaan hän saavutti mainetta monipuolisena filologina ja venäjän oikeinkirjoitusjärjestelmän kehittäjänä. 160 vuotta myöhemmin Grotin unelma venäjän kielen aseman parantumisesta Suomessa on toteutumassa.

Konferenssissa puhunut Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen johtaja Arto Mustajoki sanoi, että venäjän osaajien määrään käskyt tai suositukset eivät ole juurikaan vaikuttaneet, vaan kielitaitoisten määrä on aina pohjautunut asenteisiin ja ennakkoluuloihin.

- Naapurit ovat aina ongelma ja isot naapurit iso ongelma. Suomalaiset ovat kuitenkin olleet ainutlaatuisen uppiniskaisia asenteissaan venäjän kieleen, sillä tuskin missään muualla maailmassa ison naapurimaan kielen opiskelu on näin harvinaista, Mustajoki sanoi.

Keskustelussa korostuvat liian usein suomalaisten ja venäläisten erot, vaikka yhtäläisyyksiä on paljon – jo pelkästään sen vuoksi, että olemme eläneet rinnakkain vuosisatoja. Venäläisille pyhät sauna, vodka ja datsa ovat osa myös suomalaista sielunmaisemaa.

- Toki merkittäviä erojakin löytyy. Venäläinen esimerkiksi elää suomalaista enemmän tunteellaan, uskoo vahvoihin johtajiin mutta myös yhteisöllisyyteen ja henkisiin arvoihin. Demokratia ja tasa-arvo merkitsevät heille eri asioita kuin meille protestanttisen kasvatuksen saaneille, Mustajoki summasi

Mustajoki näkee Venäjä-suhteessamme valoa, sillä sekä maahan että kieleen suhtaudutaan aiempaa kiihkottomammin. Venäjä nähdään enemmän mahdollisuutena kuin uhkana ja erityisesti liikemaailma ja poliitikot korostavat venäjän kielen tärkeyttä.

– Suoranaisten vihaajien tai välipitämättömien määrä on laskenut, vaikka monelle suomalaiselle Venäjä onkin edelleen yhtä etäinen kuin Chile tai Sudan. Vaikuttaa siltä, että osa erityisesti itäsuomalaisista nuorista suhtautuu kieleen ja maahan realistisesti ja jopa innostuneesti, mikä on uusi ilmiö Suomessa, Mustajoki sanoi.

- Ville Korhonen -

 

 


Uusimmat:

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto