Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

26.6.2012

Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

Axel Fleisch
Professori Axel Fleisch tutkimusmatkalla Namibiassa.

Afrikkaa pidetään usein maanosana, jossa on ennen eurooppalaisvaikutteita vallinnut lähes muuttumaton, ikiaikainen heimokulttuuri. Kirjalliset lähteet historiasta ovat eurooppalaisten kirjoittamaa eliitin historiaa, eikä afrikkalaisten oma ääni jsuuri kuulu ennen 1900-lukua.


Kansainvälisen tutkijaryhmän Conceptafrica-projekti pyrkii luomaan valoa arkipäiväiseen elämään Afrikan historiassa.

– Lopputuloksen ei ole tarkoitus olla uusi Afrikan yleinen historia, vaan tutkimus afrikkalaisista käsitteistä, jotka voisivat kertoa kunakin aikana vallinneista sosioekonomisista olosuhteista, linjaa projektin koordinaattori, Afrikan tutkimuksen professori Axel Fleisch.


Kieli: tutkimuksen keino ja kohde

Eräs projektin vahvuuksista on tutkimusalojen laaja kirjo. Tutkijoita on niin Euroopasta, Afrikasta kuin Aasiastakin, ja he edustavat useita eri aloja.

– Vaikka projekti käsittelee historiaa, ei kaikki siihen liittyvä tutkimus ole historiantutkimusta. Mukana on niin talous- ja kulttuurihistorian tutkijoita kuin lingvistejä, ja lähdeaineistona käytetään erilaisin metodein sekä suullisia että kirjallisia lähteitä, Fleisch kertoo.

Projektin pääajatus on ajatus historian, kielen ja kulttuurinkäsitteiden yhteen kietoutumisesta. Monille tutkijoille historia on ihmisten tiettynä aikana suorittamaa toimintaa ja kieli pikemminkin käytännön haaste: voidakseen tutkia erikielisiä lähteitä täytyy hallita kyseiset kielet jollakin tasolla, mutta sen enempää merkitystä kielellä ei ole. Conceptafrica on käsitehistoriallinen projekti, jonka puitteissa kieli on keskeinen väline. Toisena pääajatuksena onkin ajatus käsitteiden välttämättömyydestä kieli- ja kulttuuriyhteisössä: inhimillinen toiminta tarvitsee uusien vaikutteiden edessä käsitteiden apua.


Eliitin historiasta arjen historiaan

Pitkään historiallinen tutkimus käsitteli politiikkaa ja diplomatiaa, hallitsevan eliitin jäsenien ja muiden merkittävien henkilöiden – etenkin miesten –  päätöksiä eri ajankohtina. 1920- ja 30-luvuilla alkoi historiantutkimuksen perusteisiin kohdistua yhä enemmän kriittistä huomiota.  Suurten käänteiden sijasta arkipäivän historia alkoi kiinnostaa tutkijoita, joiden silmissä aikaisempi historiatutkimuksen tapa vaikutti yksipuoliselta ja pinnalliselta. Valokeilaan nousivat merkkitapausten taustalla vaikuttavat pitkäaikaiset kehityskulut ja ympäristötekijät. Taustatekijöitä tunnistamalla ja osatekijöihin pilkkomalla voidaan hahmottaa aivan uudenlaisia painopisteitä. Tämän lähestymistavan ongelmana on lopputuloksen fragmentaarisuus, jossa suuret linjat katoavat pienempien osien alle.

– Conceptafrican tavoitteena on laajempi ote. Historia ei koskaan ole vain yksi tarina, mutta projekti pyrkii pikemminkin kohti synopsista kuin dekonstruktiota, sanoo Fleisch.

Afrikan tutkimuksen haasteena on kirjallisten lähteiden vähäisyys, mutta esimerkiksi eurooppalaisia lähteitä kriittisesti lukemalla tai sanojen semanttista historiaa jäljittämällä voidaan hahmottaa sosioekonomisesti merkittävien käsitteiden esiintymistä ja leviämistä yhteisössä. Projektin aineistona on esimerkiksi varhaisimpia afrikkalaisilla kielillä julkaistuja lehtiä. Niiden sisältöä tutkiessa on reflektoitava kirjoittajien taustaa, suhdetta omaan kulttuuriin mutta myös siirtomaaisäntiin – eurooppalaiset vaikutteet ovat usein vahvasti läsnä. Erityisen hedelmällisiksi nämä tekstit tekee se, että ne kirjoittaneet afrikkalaiset ovat toimineet eräänlaisina välittäjinä kahden maailman välillä: heidän on täytynyt tuntea sekä eurooppalainen että afrikkalainen ajatusmaailma.


Mitä on työ?

Esimerkkinä kiinnostavasta käsitteestä, jonka esiintymistä ja kehitystä afrikkalaisissa kielissä voisi seurata, Fleisch mainitsee ”työn”. s

– Länsimaisen käsityksen mukaan työ on toimintaa, jota ihminen tekee taatakseen itselleen ruokaa, suojaa ja muita vastaavia elämän perusehtoja. Tämä sisältö työn käsitteelle on kuitenkin rakentunut vasta 1800-luvulla. Sitä ennen työ on ollut pikemminkin elämäntapa, usein ennalta määräytynyt osa maailmassa: maanviljelijän poika jatkaa isänsä työtä. Kukin täytti tehtävänsä oman taustansa, ympäristönsä ja asemansa mukaisesti.

Nykypäivänä työn käsite on monimutkaisempi, ja sen ulkopuolelle rajautuu helposti monenlaista toimintaa, joka aiemmin on mielletty työksi, kuten kotityöt ja omien lasten hoito.

– Työllä on käsitteellisiä eroja myös eri kulttuureissa. Tämän huomaa mm. vierastyöläisten kohdalla – aina eivät työntekijän ja -antajan käsitykset työn tarkoituksesta, kestosta ja luonteesta osu yksiin, eikä yhteisymmärrystä ole helppo saavuttaa, jos ajattelutavat eroavat tässä kohtaa oleellisesti.

Työ onkin yksi niistä merkityksiä täyteen ladatuista käsitteistä, jotka voivat mahdollisesti avata tutkijoille eurooppalaisen ja afrikkalaisen maailman kohtaamisen alkutaivalta.

– Lähtökohta on sosioekonominen, mutta projektin tutkijat pyrkivät luomaan moniäänisen tutkimusyhteisön, jossa eri alojen tutkimus kohtaa. Mahdolliset ristiriidat ja solmukohdat tekevät tutkimusprojektista vain hedelmällisemmän, vakuuttaa Fleisch.

– Kun asiat käyvät vaikeiksi, ne käyvät myös kiinnostaviksi.

- Juulia Juutilainen -

Lisätietoa projektista: www.helsinki.fi/conceptafrica

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto