Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

2.4.2012

Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe -illassa

Kaksi valmentajaa ja yksi valmennettava. Kuvassa keskellä valmennettava Anna Saarikivi, kiinan kielen ja kulttuurin tuore maisteri, joka työskentelee harjoittelijana Helsingin yliopiston Konfutse-instituutissa. Oikealla Tuija Talvitie, Crisis Management Initiative -järjestön toiminnanjohtaja ja yksi illan alumnivalmentajista. Ryhmän toinen valmentaja Mikko Rask pohtii työkseen kestäviä elinympäristöjä ja innovaatioita. Teoreettisen filosofian ja sosiologian opinnot sekä Teknillisessä korkeakoulussa tehty väitöstutkimus ovat vieneet Mikon Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkijaksi.

Tuijasta tuli alumni vuonna 1987, Annasta 24 vuotta myöhemmin. Tuija valmistui englantilaisesta filologiasta, Anna Itä-Aasian tutkimuksesta. Tuija työskentelee kansainvälisen konfliktinratkaisuorganisaation toiminnanjohtajana, Anna työelämäharjoittelijana. Heidät toi yhteen Helsingin yliopiston Coach Cafe -ilta, joka osoitti, että työelämään liittyviä kokemuksia ja kysymyksiä on tarvetta jakaa myös alumnien kesken.


Coach Cafe on Helsingin yliopiston alumnitoiminnan täsmäisku hiljattain valmistuneille maistereille, jotka etsivät paikkaansa työelämässä. Ensimmäisessä Coach Cafe
-tilaisuudessa maaliskuussa olivat liikkeellä humanistit: illan aikana kymmenkunta uutta maisteria sai työelämään vinkkejä ja valmennusapua. Valmentajiksi oli lupautunut viisi kokenutta humanistisesta tiedekunnasta valmistunutta alumnia: Anne Ala-Honkola Töölön kirjastosta, Janne Hopsu MTV3:sta, Leena Peltomaa AAC Global -yhtiöstä, Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja Tuija Talvitie Crisis Management Initiative -järjestöstä.

– Olen itse esimerkki ihmisestä, joka ei ole suunnitellut uraansa, sanoi Tuija Talvitie, konfliktinratkaisuorganisaatio CMI:n toiminnanjohtaja.

Englantilaisen filologian opiskelu antoi vahvan kielitaidon ja kehitti älykästä uteliaisuutta. Siinä sai lukea kirjallisuutta laajalti ja nähdä, että hyvässä kirjallisuudessa on kaikki elämän syvät prinsiipit. Ne kuljettavat yhä.   

– Kun valmistuin, tiesin, että minusta ei tule kääntäjää. Siinä vaaditaan sellaista kärsivällisyyttä, jota minulla ei ole. Ei minusta ole myöskään opettajaksi, ajattelin. Niinpä menin toimistotyöhön toimialapalveluun, Talvitie kertoo.

Järjestöyhteyksien kautta Talvitie pyydettiin British Councilin Helsingin toimistoon alemmaksi apulaiskirjastovirkailijaksi. British Councilissa vierähti 21 vuotta, vuodet 1992–2009 paikan johtajana. Neljä vuotta sitten Talvitie pyydettiin mukaan CMI:n hallitukseen, ja vuodesta 2009 lähtien hän on ollut järjestön toiminnanjohtaja.

Tuija Talvitien työkokemus kertoo perusasioista, joista voi olla hyötyä myös tämän päivän maistereille. Alkuvaiheessa on tärkeintä saada jalka oven väliin eikä kannata olla liian valikoiva. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle saa mielellään mennä, sillä sitä työelämä on. Asenteella on merkitystä, koska kiinnostus tekemiseen näkyy. Ja kaikkea ei saa heti.

Työnhakijan on hyvä huomata, että työnantajalla on erityiset tarpeet. Haussa on tietynlainen ihminen. Siksi työnhaussa pitää erottua: työnhakijan kannattaa olla rehellinen, kohtelias ja kertoa osaamisensa selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti. Työnantaja tykästyy niihin, jotka eivät yritä olla jotain muuta kuin ovat. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onko se näin helppoa?

Janne Hopsu. Kuva: Mika Federley  
Janne Hopsu on MTV3:n pitkäaikainen ulkomaantoimittaja.: "Historian koulutuksen saanut osaa suhteuttaa asioita. Historia pakottaa kysymään, mitä tapahtuu ja miksi. Samoja kysymyksiä kysyn myös toimittajana."




 

– Ei se välttämättä helppoa ole, mutta oma kokemukseni osoittaa, että se toimii, toteaa Janne Hopsu, entinen yleisen historian opiskelija ja MTV3:n nykyinen ulkomaantoimittaja.

– Tökin itseäni työelämään jo varhain, sillä tein töitä lähes koko opiskeluajan. Työtä tekemällä opin jatkuvasti lisää, ja nyt nautin siitä, että saan varsinkin ulkomaankomennuksilla tehdä kaiken itse kuvaamisesta lähtien.

Coach Cafen alumnivalmentajat kertovat kuin yhdellä suulla, että työelämässä tarvitaan etenkin kolmenlaista osaamista. Projekteja täytyisi hallita, talousasioita osata ja johtajuutta vasta tarvitaankin.  

Humanisteja auttaa valmentajien mukaan se, että heitä kiinnostavat laajasti monet asiat, myös ihmiset. Paljon puhutaan työssä jaksamisesta, mutta työssä saa jopa viihtyä. Joskus on kuitenkin hyvä käyttäytyä kuin älykäs strutsi ja keskittyä vain omaan työhönsä. Kun henkilökemiat eivät toimi, auttaa sekin, että elämää on työpaikan ulkopuolella.

Yhä enemmän kaivataan työntekijöitä, jotka osaavat antaa ja ottaa vastaan asiallista palautetta. Itsestä kannattaa tehdä sellainen ihminen, jolle voidaan tulla puhumaan asioista. Itsensä kehittäminen on sallittua muutenkin: luota omaan osaamiseesi ja ole valmis oppimaan uutta. Nämä taidot eivät haittaa silloinkaan, kun haluaa edetä urallaan.

Anne Ala-Honkola. Kuva: Mika Federley
Anne Ala-Honkola on Töölön kirjaston kirjastonjohtaja. Yleisestä kirjallisuustieteestä ja suomen kielestä valmistunut Honkola uskoo vakaasti opiskelun voimaan: se antaa valmiudet jatkuvasti muuttuvaan työhön.

Humanistien laaja-alaisuus ja kriittisesti avoin mieli ovat hyviä lähtökohtia työelämään, sillä niiden avulla oma osaaminen voi taipua yllättäviinkin paikkoihin. Tuoreet maisterit ovat joskus syystä huolissaan työelämään sijoittumisesta, mutta Coach Cafe todisti, että humanisteilla on paikkansa työmaailmassa. Samaa kertovat monet uraseurantatutkimukset, joissa valtaosa vastanneista katsoo olevansa koulutusta vastaavassa työssä.

  Leena Peltomaa. Kuva: Mika Federley
  – Kielten opiskelu opetti minulle kriittisyyttä, lukutaitoa ja tiedonhakua, sanoo Leena Peltomaa, AAC Global -yhtiön asiakaspalvelujohtaja. Sanoma-konserniin kuuluva yhtiö tarjoaa yrityksille mm. kielikoulutusta ja johtamisvalmennusta. Yleisestä kirjallisuustieteestä ja germaanisesta filologiasta valmistunut Peltomaa kääntää yhä vapaa-ajallaan kirjallisuutta.

Helsingin yliopiston seuraava Coach Cafe -tilaisuus järjestetään huhtikuussa. Silloin sparraajina ovat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan alumnit ja valmennettavina valmistumassa olevat opiskelijat. Humanistien Coach Cafeeseen osallistuneet antoivat innostunutta palautetta ja esittivät toiveen valmennussarjan jatkumisesta esimerkiksi eri teemojen ympärillä.

- Pirkko Hautamäki -

 

 

 

Anne Ala-Honkola, Töölön kirjasto
Janne Hopsu, MTV3
Leena Peltomaa, AAC Global
Mikko Rask, Kuluttajatutkimuskeskus
Tuija Talvitie, Crisis Management Initiative

Lisätietoja:
alumnikoordinaattori Riitta-Ilona Hurmerinta
riitta.hurmerinta(at)helsinki.fi
(09) 191 22802 tai 050 317 5469

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto