Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

 

Tavaran tarkoitus on muistaa

Lue lisää: 1 | 2 | 3

Löydöt dokumentoidaan alustavasti löytökaavakkeelle heti paikan päällä. Kuva: Yrjö Viitala

Löydöt dokumentoidaan alustavasti löytökaavakkeelle heti paikan päällä. Toivari-Viitala on kopioinut ruukunsirpaleen, jossa on katkelma hieraattista kirjoitusta. Sirpale pääsee tämän jälkeen löytötietoineen pussiin odottamaan valokuvausta Egyptin muinaismuistohallinnon vaatimaa löytöluetteloa varten. (Hieraattinen kirjoitus on hieroglyfikirjoituksen tyylitelty muoto, jota käytettiin esimerkiksi kirjeissä ja muussa kiireellisemmässä viestinnässä.)

Mutta miksi tutkia muinaista Egyptiä? Toivari-Viitala kertoo oman tarinansa: hän palasi Suomeen opiskeltuaan ja asuttuaan pitkään Hollannissa ja ihmetteli nuorta, kaunista, älykästä ja menestyvää väkeä, joka tuntui putkahtaneen tyhjästä.

– Egyptologiassa menneisyys on aina tässä. Työnjohtajamme ”Abdu” on tehnyt omaa työtään 12-vuotiaasta asti. Hänen perheensä ja sukunsa on asunut samalla paikalla satoja, jopa tuhansia vuosia. Hänelle on selvää, että ennenkin on eletty. Siinä on viisaus, joka ei ihan heti rapaudu. 

Kalkkikivensirpaleista muodostuu pahamaineisen työnjohtaja Panebin visiirille hieraattisella kirjoituksella kirjoittama kirje. Paikallinen työnjohtaja, tarkkasilmäinen ja huolellinen Abd El-Hamid Osman Taia Daramalli (”Abdu”), kokoaa kivien ja keramiikan sirpaleet. Hieraattisen tekstin tutkimuksesta vastaa Toivari-Viitala. Kuvassa vasemmalla myös kenttätöiden johtaja Elina Paulin-Grothe.

Teksti: Pirkko Hautamäki
Kuvat: Yrjö Viitala

 

Lue lisää: 1 | 2 | 3

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto