Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

 

Tavaran tarkoitus on muistaa

Lue lisää: 1 | 2 | 3

Kuninkaallisten kalliohautojen rakentajien majat olivat käytössä pitkään, vuosikymmeniä. Kuuman ja kuivan ilmaston ansiosta tiedämme heidän elämästään yhtä ja toista. – Hiekka on hyvä konservaattori, sanoo Viitari-Toivala. – Parakeissa oli tulisijoja, siellä käytiin kirjeenvaihtoa ja pelattiin lautapelejä. Alueelta on löytynyt keramiikkaa, tekstiilejä ja ruohomattoja. Löytöjen joukossa on myös uskonnollista aineistoa 1200-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

Azab (oikealla) ja ”Hak-Mahmoud” tutkimassa itäryhmään kuuluvaa majaa. Kuva: Yrjö Viitala
Azab (oikealla) ja ”Hak-Mahmoud” tutkimassa itäryhmään kuuluvaa majaa. 

– Meitä on kymmenkunta tutkijaa ja nelisenkymmentä egyptiläistä työmiestä tällä alueella, Viitari-Toivala toteaa. Mukana on kolme väitöskirjan tekijää Helsingin yliopistosta, ja jokaisella kaudella tulee mukaan myös yksi työharjoittelija. – Kyllä tämä työstä käy, varsinkin niinä syyspäivinä, kun lämpöä on yli 60 astetta. Joulua kohden ilma vihdoin viilenee. Lämpötila on tosin silloinkin vielä 25 astetta, mutta ero loka- ja marraskuun paahteeseen on niin suuri, että vuorenrinteellä on paras kietoutua t-paitaan, villapaitaan, fleece-takkiin ja villaiseen kaulaliinaan.

Toivari-Viitala puhdistamassa yksittäisiä eläinluita. Kuva: Yrjö Viitala
Toivari-Viitala puhdistamassa yksittäisiä eläinluita.

Ennen kenttämatkansa alkua Toivari-Viitala jätti Maailman kulttuurien laitokselle pitkän tilauslistan tarvikkeista, erimerkiksi 40:stä vedenpitävästä tussista. Tilauslomakkeeseen hän oli merkinnyt: TÄMÄ MEGA-TÄRKEÄ, LÖYTÖIHIN KIRJOITETTAVAT NUMEROT TÄLLÄ KYNÄLLÄ!!!

– Niinpä, meidän työmme on järjestelmällistä dokumentointia ja yritystä muistaa menneisyyttä. Kun löydämme vaikkapa sirpaleita, puhdistamme ne harjalla ja vedellä ja taas harjalla. Numeroimme ja tutkimme sirpaleet. Kuvaamme kaiken ja tallennamme kuvat muistikorteille ja varmuuden vuoksi myös levykkeille. Kuvaamme sirpaleet heti kun ne löydetään, kun ne on otettu maasta ja kun ne on puhdistettu ja numeroitu. Jos niissä on tekstiä tai kuva, sirpaleet muuttuvat ”löydöiksi”, ja silloin ne kuvaa vielä ammattikuvaajakin.

 

Lue lisää: 1 | 2 | 3

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto