Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

 

 

Lue lisää: 1 | 2 | 3

Tavaran tarkoitus on muistaa

Matkatavaroihin on pakattu 350 kynää, 40 lehtiötä ja 240 mustekasettia. Matkalle lähteviin muistikortteihin ja -tikkuihin mahtuu enemmän aineistoa kuin Helsingin yliopiston vakiomikroon. Matkalaukuissa kulkevat myös kamerat, vara-akut ja laskukone. Humanistin kuorma ei ole aina kevyt.


– Edellisellä kenttämatkalla matkatavaroissamme oli 146 kg ylipainoa, nauraa egyptologi ja akatemiatutkija Jaana Toivari-Viitala, jota odottaa uusi työrupeama Kuninkaiden Laakson kalliohautojen rakentajien parakkikylässä.

Edessä on viisi kuukautta kenttätyötä El-Qurn -vuoren juurella Etelä-Egyptissä. – Siellä se on, meidän vuorenrinteemme, puolen tunnin kävelymatkan päässä muinaisesta Deir-el-Medinan kylästä. Nousemme vuorelle kuutena päivänä viikossa dokumentoimaan materiaalia, josta riittää analysoitavaa Suomessa moneksi kuukaudeksi, sanoo Toivari-Viitala.      

El-Qurn -vuori Etelä-Egyptissä, Luxorin lähettyvillä. Kuva: Yrjö Viitala
El-Qurn -vuori Etelä-Egyptissä, Luxorin lähettyvillä. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy työmiesten majoja 1200–1000-luvuilta ennen ajanlaskun alkua. Kansainvälinen työryhmä dokumentoi näitä ”itäisen ryhmän majoja” suomalaisten johdolla vuonna 2010.  

– Teemme töitä alueella, jonka ranskalainen tutkimusryhmä kaivoi esiin vuonna 1935, Toivari-Viitala kertoo. – Kun sadan miehen ryhmä oli tehnyt töitä kuukauden ajan, kaivaukset katsottiin loppuun saatetuiksi ja esiin kaivettujen majojen rauniot jätettiin auki. Majojen seinät ovat osittain sortuneet eikä alueesta ole täysin todellisuuden mukaista karttaa. Meidän tehtävämme on tehdä tällainen kartta ja dokumentoida, ”siivota” ja konservoida alue Egyptin muinaismuistohallinnon ohjeiden mukaan. Samalla selvitämme muinaista rakennustapaa ja työmiesten elämää alueella, jossa maallinen ja pyhä nivoutuvat toisiinsa.

 

Lue lisää: 1 | 2 | 3

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto