Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

Ruotsinkielisen historia-oppituolin professori emeritus Matti Klinge täytti 75 vuotta elokuun viimeisenä. Juhlan kunniaksi järjestettiin Helsingin yliopistossa tieteellinen seminaari yliopistovaikuttajan elämäntyöhön liittyen.

Helsingin yliopisto muisti elokuun lopussa keskeisen kannattajansa merkkipäivää järjestämällä Pienessä juhlasalissa tieteellisen seminaarin Matti Klinge – tekijä ja vaikutus. Suuren kuulijakunnan saavuttaneissa esitelmissä nostettiin arvostavin ja kriittisin äänenpainoin esille Klingen tutkijantyön ja kulttuurivaikuttamisen ominaispiirteitä: itse valitun lojaalisuuden teemaa, hänen käsitystään intellektuelleista, yllättävien, lähinnä 1800- ja 1900-lukuja koskevien historiantulkintojen etsimistä provokatorisuutta kaihtamatta, eurooppalaisuutta elämänarvona sekä Itämeren alueen monisyistä keskinäistä historiallista yhteyttä.

”Entäpä jos sittenkin?”

Tutkimustyössään Klinge on pitkälti keskittynyt suomalaiseen historiaan kansainvälisessä kontekstissa 1700–1900-luvuilla. Useimmin hänen teoksissaan toistuvat aiheet ovat yliopisto ja ylioppilaskunta sekä Suomen asema eurooppalaisena sivistysvaltiona. Keskeisiksi uudemmiksi tutkimuksikseen Klinge mainitsee teoksensa Iisalmen ruhtinaskunta ja Napoleonin varjo. Professori Osmo Jussila on kuvaillut Klingen metodia ”kaivautumiseksi peittyneisiin, vanhempiin kerrostumiin, jälkijärkeilyjen, teleologisten ’suurmiesten suunnitelmien’ poissiivoamiseksi historiasta, silloin kun niitä ei siellä ole.” Usein Klingen tavoittaa pohtimasta entä jos sittenkin -kysymyksiä, sitä mitä historiassa olisi voinut tapahtua.

Mikä sitten on Klingen asema aikamme suomalaisessa historiantutkimuksessa? Professori julkaisee teoksia säännöllisesti lähes vuosittain haastaen nuorempaa tutkijapolvea: tutkikaa, kirjoittakaa, julkaiskaa! Toisaalta Klinge vaikuttaa merkittävällä tavalla säätiöissä ja muissa apurahaa jakavissa instituutioissa. Hänellä on siis edelleen valtaa vaikuttaa tutkimusaiheiden valikoitumiseen. Professori Anto Leikolan mukaan Klinge on aktiivisesti ollut poistamassa täkäläisten historiantulkintojen kansallisromanttista kuorrutusta, mutta Ranskan kohdalla hän vihjaa Klingen toisinaan lipsuvan.

– Ranskalaisuus on hänen suuri idolinsa. Klingen Eurooppa on useimmiten Ranska ja joskus Saksa, edes Iso-Britannia ei usein ole siinä mukana.

Ennen kaikkea Leikola pitää kollegaansa aatehistorioitsijana, jonka otteessa vahvasti näkyy ulos maailmaan orientoituneen kodin perintö.