Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

 

Pojat loistavat englannin kielessä tietokonepelien ansiosta

Lue lisää: 1 | 2 | 3

Oppitunneilla ei vielä pelata

Tuore filosofian maisteri Sami Anttonen puolestaan selvitti pro gradu -työssään, miten paljon englannin opettajat käyttävät uutta teknologiaa opetuksessaan. Tutkimukseen osallistui 217 ylä- ja alakoulun opettajaa.

– Teknologiaa kyllä käytetään, mutta usein oppilaiden kannalta passiivisesti, esimerkiksi siten, että opettaja näyttää materiaalia netistä. Pelien lisäksi myöskään sosiaalisen median kuten Facebookin, Twitterin tai Second Lifen tarjoamaa interaktiivisuutta ei hyödynnetä, Anttonen kertoo.

Myös opettajat ovat huomanneet, että parhaiten englantia osaavat nykyisin pojat.

Helsingissä Torpparinmäen alakoulussa englantia opettava Arja Ruokanen on huomannut poikien kielitaidon parantuneen viime vuosina.

– Eron näkee erityisesti tavassa, jolla pojat käyttävät englantia. Poikien englanti on sujuvaa ja he osaavat käyttää erilaisia ilmauksia oikeissa asiayhteyksissä.

Opettajien mukaan heille ei kuitenkaan ole opettajankoulutuksessa puhuttu teknologian ja tietokoneavusteisten menetelmien käytöstä juuri mitään.

Helsingin yliopistossa puutteisiin opettajien koulutuksessa on tartuttu. Opettajiksi aikoville on nyt tarjolla kurssi, jossa keskitytään tietokonevälitteiseen viestintään. Kurssilla opettaja ja opiskelijat pohtivat yhdessä uusia opetus- ja oppimissovelluksia ja myös pelien hyödyntämistä opetuksessa.

Markkina-alueena Suomi on pieni maa, ja siksi pelien kääntäminen suomeksi on harvoin taloudellisesti kannattavaa. Poikien englannin kielitaidolle tämä näyttää olevan pelastus, sillä äidinkielessä ja erityisesti ruotsissa tytöt pärjäävät yhä poikia paremmin.

- Ville Korhonen -

 

Lue lisää: 1 | 2 | 3

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto