Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

 

Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

Timo Riiho. Kuva: Ville Korhonen
Timo Riiho on työskennellyt vuosikymmenten ajan Pyreneiden niemimaan kielten hyväksi.

Baskimaan kielitaisteluun on haettu oppia Suomesta 60-luvulta lähtien. Itsehallintoalueella Pohjois-Espanjassa ei tarvitse enää salata baskin taitoaan. Baskimaalla halutaan selättää espanjan kieli, kuten ruotsi aikoinaan selätettiin Suomessa.


– Baskimaan itsenäisyyttä ajaneiden separatistien on ollut helppo samaistua pieneen kansaan Venäjän ja Ruotsin välissä oman erityisen kielensä kanssa, kertoo iberoromaanisten kielten professori Timo Riiho työhuoneessaan nykykielten laitoksella.

Francon diktatuurin aikana baski oli kielletty. Monet vanhemmat eivät opettaneet kieltä vielä 70-luvullakaan lapsilleen, vaikka saattoivat puhua sitä keskenään.

Näistä ajoista baskin kielen asema on kohentunut merkittävästi. Vanhemmat voivat laittaa lapsensa joko espanjan- tai baskinkieliseen päiväkotiin, ja koulutus hoituu alakoulusta aina yliopistotutkintoon asti myös baskiksi.

– Ajat ovat muuttuneet, sillä vielä 80-luvulla baskiystäväni vaihtoivat kielen espanjaksi, kun esimerkiksi junassa vaunuun astui poliisi, Riiho sanoo.

Riiho on työskennellyt vuosikymmenten uran Pyreneiden niemimaan kielten hyväksi. Pitkälle hänen ansiostaan Helsingin yliopistossa voi opiskella espanjan ja portugalin lisäksi myös katalaania, galegoa ja baskia.


”Ja mikä erikoisinta”

Riihon ura baskin kielen parissa alkoi 70-luvulla Espanjan pääkaupungissa Madridissa. Kiellettyä baskia eli euskaran kieltä oli opiskeltava salaa. Opettajaksi löytyi Baskimaalta kotoisin oleva opiskelukaveri.

Espanjan kielen taidosta ei ole varsinaista apua baskin kielen opinnoissa, sillä baski on yhä ainoa eurooppalainen puhuttu kieli, jonka sukulaisuutta mihinkään toiseen kieleen ei ole osoitettu.  Riihon mukaan joku yksittäinen tutkija tosin yrittää sitä noin kerran kymmenessä vuodessa, mutta kielitieteilijät ovat ainakin toistaiseksi ampuneet nämä teoriat nopeasti alas.  

– Baskin kieltä pidetään vaikeasti opittavana. Siinä on 17 sijan sijajärjestelmä, numeraaleissa 20-järjestelmä, ja mikä erikoisinta, objektikonjugaatio eli verbejä voidaan taivuttaa myös objektien persoonan mukaan. Esimerkiksi lauseessa ”Minä annan sinulle kirjan”, käy ”antaa”-verbiin liittyvästä apuverbin muodosta ilmi mitä annetaan ja kenelle.

Ensimmäisen baskinkielisen julkaisun Riiho kirjoitti vuonna 1984. Artikkelin tekstin hän esitti konferenssissa, jonka puheenjohtajana toimi José Luis Álvarez Enparantza eli ”Txillardegi”, yksi vuonna 1959 perustetun Euskadi ta Askatasunan eli ETA:n myöhemmin kirjailijaksi ryhtynyt perustajajäsen.


Yksikielinen saa olla vain espanjaksi

Baskimaalla Espanjan ja Ranskan valtioiden alueella asuu kaikkiaan kolme miljoonaa ihmistä. Laskentatavasta riippuen heistä noin 700 000 eli neljännes puhuu baskia. Riihon mukaan iäkkäämmät ihmiset saattavat vanhasta tottumuksesta salata kyselyissä kielitaitonsa. Nuoremmat taas voivat ilmoittaa sen ylpeänä äidinkielekseen, vaikka osaisivat todellisuudessa kieltä vain muutaman sanan.

Suomessa ihminen voi halutessaan olla yksikielinen joko suomeksi tai ruotsiksi. Tämä on merkittävin ero Suomen ja Espanjan kielipolitiikassa. Baskimaalla yksikielisyys onnistuu vain espanjaksi, sillä espanjan kielen asema maan virallisena kielenä on kirjattu perustuslakiin. Kuuden kielialueen maassa tämä ei ole ongelmatonta.

– Katalonialaiset käyvät tästä parhaillaan oikeutta perustuslakituomioistuinta myöten. Siellä protestoidaan sitä, että perustuslaki tekee yksikielisyyden heidän omalla äidinkielellään mahdottomaksi. Heillä se on myös sikäli perusteltua, että katalaani on omalla alueellaan valtakieli, Riiho kertoo.


ETAn pitkät jäähyväiset – baskipuolueille vaalivoitto

Baskimaan itsenäisyyttä terrori-iskuin ajanut ETA ilmoitti lokakuussa luopuvansa lopullisesti aseellisesta taistelusta. Onko järjestön terrori-iskujen aika lopullisesti ohi?

– Toivon sydämestäni, että näin olisi. Suhtaudun ilmoitukseen kuitenkin varauksella, sillä ETA on tehnyt niin monesti aiemminkin, Riiho toteaa.

Jotain on kuitenkin muuttunut ehkä lopullisesti. Espanjan ja Ranskan poliisi ovat onnistuneet vangitsemaan viimeisten vuosien aikana kaikki ETAn merkittävimmät johtohahmot. Aiemmin mahtava ja pelätty järjestö on halvaantunut, ja siltä puuttuu ideologinen johto.

Yhden merkittävimmistä iskuistaan ETA teki vuonna 1973, kun se surmasi Francon nimittämän pääministerin ja todennäköisen seuraajan Luis Carrero Blancon. Kaikkiaan järjestön terrori-iskuissa on kuollut lähes 900 ihmistä. Ajat ovat nyt toiset.

– Viattomien siviilien tappamisella järjestö menetti kannatustaan myös baskien keskuudessa. Kuolonuhreja vaatineiden iskujen sijaan viime vuosina kyse on ollut pikemminkin vandalismista, jossa nuoret ovat töhrineet ikkunoita ja polttaneet pankkiautomaatteja, Riiho sanoo.

Marraskuun ennenaikaisten parlamenttivaalien myötä Espanja siirtyi poliittisella kartalla monta piirua oikealle.  Oikeistopuolueet ovat suhtautuneet sosialisteja tiukemmin separatistien pyrkimyksiin ja toimintaan.

Konservatiivien vaalivoitosta huolimatta vaalivoittajaksi nousi myös vasemmistolaisten baskipuolueiden liittouma Amaiur, joka sai 350-paikkaiseen parlamenttiin seitsemän edustajaa. Ääniä koalitio keräsi reilut 300 000. Riihon mukaan tämäkin kertoo ETA:n elävän vaikeita aikoja.

– Vaalitulos osoittaa, että nykyinen poliittinen siipi on vahvistunut ja ottanut ETA:sta niskalenkin.

- Ville Korhonen -

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto