Päärakennuksen edessä
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Palaute Arkisto
Humanistihässäkkä
      ISSN 1459-0468  
 
  ISSN 1458-9281  
 

 

Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

Lue lisää: 1 | 2 | 3

Identiteettien moninaisuus

Voidaanko edes puhua aboriginaalitaiteesta, jos käsite ’aboriginaalitaide’ on länsimaisen taidejärjestelmän synnyttämä leima? Onko luokittelu ylipäänsä mahdollista? Farago myös muistutti, että taiteen tuottaminen on tarjonnut taloudellista apua köyhyyden ja alkoholismin riivaamille aboriginaalialueille. Taide voidaan siis nähdä myös henkiinjäämisen muotona.

Albert Namatjira Sydneyn eduskuntatalon edustalla. Lähde Albert Namatjira Sydneyn eduskuntatalon edustalla. Kuva: http://www.nla.gov.au/apps/cdview?pi=nla.pic-an24145088&fullrecord=yes

On vaikea asettaa rajoja taiteelle ja sille, mikä on oikea tapa esittää sitä. Aboriginaali-identiteetti, kuten ihmisten identiteetit yleensäkin, koostuvat eri asioista. Aboriginaaleilla on ikään kuin jaetut identiteetit kahden maailman välillä. Faragon mielestä tärkeintä olisi oivaltaa raja, joka estää meitä näkemästä. Aboriginaaliaktivisti Charlie Perkinsin sanoin: ”Me emme voi elää menneisyydessä, mutta menneisyys on meissä.”

- Laura Valkea -
Kirjoittaja on yleisen kirjallisuustieteen
opiskelija Helsingin yliopistossa

Mielen maisemat

Miten tila ja paikka näyttäytyvät eri tieteenalojen näkökulmasta? Kysymykseen pyrki vastaamaan taidehistorian sekä kirjallisuuden- ja sukupuolentutkimuksen valtakunnallisten tohtoriohjelmien järjestämä Imagining Spaces / Places -konferenssi Helsingin yliopistossa 24.–26. elokuuta.

Kansainväliseen konferenssiin saapui pari sataa koti- ja ulkomaista tutkijaa. Esitelmissä käsiteltiin muun muassa erilaisten rajavyöhykkeiden kuvauksia elokuvissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteessa, ja tila ja paikka näyttäytyivät konkreettisina tai kuviteltuina maisemina.

Konferenssin pääpuhujat olivat elokuva- ja televisiotutkimuksen apulaisprofessori Anu Koivunen Tukholman yliopistosta, yleisen kirjallisuustieteen professori Bart Keunen Gentin yliopistosta ja taidehistorian professori Claire Farago Coloradon yliopistosta. Faragon esitelmän otsikko oli ”Memory and Place from the Red Center of Australia to the Periphery of Paris: To See the Frame that Blinds Us”.


 

Lue lisää: 1 | 2 | 3

 

 


Uusimmat:

> Äännä kuin ranskalainen

> Käännökset pelastavat ihmishenkiä

> Lukiolaiset kisasivat kielitieteen olympialaisissa

> Kadonneen sivilisaation löytäjä

> Kuolevia kieliä pelastamassa

> Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

> Kielitiede lääketieteen apuna

> Yritysvastuun historiaan mahtuu kauneusihanteita ja ympäristöhuolia

> Kuka tarvitsee käännöskirjallisuutta?

> Fonetiikka valmistautuu "big dataan"

> Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla

> Hieroglyfien salat aukeavat hitaasti

> Työelämätapahtuma "Latinalainen Amerikka ja Suomi – kansainvälisiä työmahdollisuuksia"

> Reviirin laajentajat

> Englanti kansainvälistyvässä yliopistomaailmassa

> Rokkari ja räppäri Runouden valtiossa

> Matka Siperian halki yhdistää suomalaisen ja ranskalaisen kirjailijan

> Taiteen tietopankkia rakentamassa

> Rakkaudesta surrealismiin ja postikortteihin

> Varieng vannoo avoimen julkaisemisen nimeen

> Afrikkalaiset käsitteet kertovat arkielämän historiasta

> Itä-Aasian tutkimuksen monet mahdollisuudet

> Venäjän kieli saamassa uuden ilmeen

> Yliopistosta työelämään: alumnit valmensivat toisiaan Coach Cafe
-illassa

> Kääntäjän tulee olla hyvä kirjailija

> Arvoituksellinen Levänluhdan kalmisto

> Baskimaan kielitaistelu ei kaipaa terroria

> Pojat loistavat englannissa tietokonepelien ansiosta

> Voiko aboriginaalitaidetta määritellä?

> Matti Klinge – tekijä ja vaikutus

> Tavaran tarkoitus on muistaa

>>> Arkisto